Graafinen suunnittelu – tiedettä vai taidetta?

Tiedettähän se, jos käytettävyyssuunnittelijalta kysytään. Taidettapa, vastattaisiin mainostoimistossa graafisten suunnittelijoiden suunnasta yhteen ääneen. Totuushan on tietenkin, että molempia. Kysymyksen tulisikin kuulua: missä suhteessa?

Graafisen käyttöliittymäsuunnittelun lähtökohdat määritellään aina tapauskohtaisesti. Haitari ulottuu suurpiirteisesti kampanjasivustoista erilaisiin julkishallinnon verkkosivustoihin, joita kuitenkin yhdistävät tuloksellinen ja toiminnallinen tavoite. Näiden pohjalta luodaan konsepti ja määritellään sivuston vaatimukset, jotka toimivat pohjana käyttöliittymän graafiselle suunnittelulle. Vaatimukset digitaalisen ja perinteisen markkinointiviestinnän välillä ovatkin hyvin erilaiset, mikä asettaa verkkosivuston graafiselle suunnittelulle omat rajoitteensa ja haasteensa. Täytyykin vain ihmetellä, miksei tätä ole havaittu useissa perinteisissä mainostoimistoissa?

Kylmä totuus on,

että monet graafiset suunnittelijat ovat pudonneet digitaalisen markkinointiviestinnän kelkasta, varsinkin kun puhutaan verkkosivujen käyttöliittymän graafisesta suunnittelusta. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei graafisessa suunnittelussa osata huomioida hakukoneita, muuttuvaan toimintaympäristöön ja tekniseen toteutukseen liittyviä rajoitteita, käytettävyysvaatimuksia, eikä aina edes graafisen työn laatua. Julkaisujärjestelmä on usein myös tuntematon käsite. Ehkä jutun juoni onkin siinä, että internet on vain paljon enemmän kuin kaksipuolinen paperiarkki.

Hyvin usein näkee, että sivuston löydettävyydelle olennaisia avainsanoja ”naamioidaan” kuviksi tai upotetaan erilaisiin web-sovelluksiin. Kyllähän ensisijaisesti täytyy lähteä siitä, että verkkosivustolla on kävijänsä. Kuka niistä muuten hyötyy? No ainakin mainoskampanjoita toteuttavat yritykset, kun ongelmaa lähdetään ratkomaan rahalla.

Verkkosivuston tekniseen toteutukseen liittyviä kriittisiä vaatimuksia, jotka täytyy ottaa graafisessa käyttöliittymäsuunnittelussa huomioon on lukuisia. Ja niihin liittyviä ongelmia on yhtä paljon kuin pölyttyneitä graafikoita ja käyttöliittymäsuunnittelijoita. Ja kun ongelmia syntyy, maksumieheksi voi joutua itse asiakas. Jos ei suoraan, niin ainakin epäsuorasti. Sivuston pitäisi nimittäin myös tuottaa. Mitkä olivatkaan ne kriittiset hetket, kun kävijä saapuu sivustolle..? puhutaan sekunneista. Mitä tapahtuu, kun kävijä ei ensisilmäyksellä löydä yhteyttä etsimäänsä tai sivusto latautuu liian kauan..? Kävijä poistuu sivustolta. Kysymykset viittaavat suoraan sivustorakenteeseen ja graafisiin elementteihin, ja jokaiselle on varmasti selvää, kuka niistä on vastuussa.

Mihin graafisessa käyttöliittymäsuunnittelussa tulisi sitten pyrkiä?

Ja mistä löytyvät oikeat tekijät? Digitaalisen markkinointiviestinnän laaja-alaisuus vaati erikoistumista ja parhaat ammattilaiset löytyvät alaan erikoistuneista digimediatoimistoista, joissa riittää osaajia projektin joka osa-alueille. Kysymys on kokonaisuudesta, kun puhutaan onnistuneesta verkkosivuprojektista. Graafinen suunnittelu on merkittävä osa tätä prosessia ja parhaimmillaan se tukee sivuston käytettävyyttä ja parantaa yrityksen myyntiä ja tunnettuutta. Itse asiassa teknisten vaatimusten mukaisesti ja käytettävyyslähtöisesti suunniteltu sivusto on yleensä myös graafisesti miellyttävämpi. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö graafisia tehokeinoja kannattaisi sivustolla käyttää. Päinvastoin, niiden pitää vain olla perusteltuja ja säännönmukaisia.

Verkkoviestinnän graafisessa genressä näkyykin vahvasti toiminnallisuuslähtöisyys ? verkkosivujen ominaispiirteitä ja toiminnallisuuksia käytetään graafisen suunnittelun innovaatioina. Toimintaympäristön tunteminen onkin graafisen käyttöliittymäsuunnittelun edellytys, eikä asiassa ole kiertoteitä.