Internetiähän ympäröi edelleen sen ympärille aikoinaan ovelasti kudottu mysteerisyyden verkko, joka kiteytyy lausumaan: “verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla”. Tällä lauseella on moni konsultti netonnut hyvät palkkiot. Pahimmillaan tämä on johtanut suuriin väärinkäsityksiin, jotka elävät ja voivat hyvin vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi sisällöntuotannon myytti numero yksi: Printtiin kirjoitettu sisältö ei sovellu verkkoon, koska verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla.
Lueskelin tuossa työmatkalla iPadista Hesaria. Kovasti sivistyin esimerkiksi automaattiseen metroon tähtäävän hankkeen kiemuroista (muistutti muuten kovasti draaman kaareltaan menneiden vuosien IT-hankkeita tämä tapaus). Epäilen, että sama artikkeli on ilmestynyt sanasta sanaa Hesarin printtiversiossa.
Hetkinen, siis printtisisältö on siirretty verkkoon ja se toimii? No, totta kai se toimii, jos se on hyvää sisältöä.
Moni yritys julkaisee edelleen asiakaslehteä tai vähintäänkin printtiesitteitä, joiden tuotantoon panostetaan. Sisältöä saattaa jopa olla tekemässä viestintätoimisto, siis ammattilainen.
Verkkoon sen sijaan sisältöä tuottavat toimitusjohtajan sihteeri Marjatta tai kesäharjoittelija Kalle, jos muilta hommiltaan ehtivät.
Siis verkkoon tehdään sisältöä eri tavalla. Huonommin.
Asiakaslehti verkkosisällön lähteenä
Otetaanpas tarkempaan tarkasteluun se asiakaslehti. Nehän pitävät yleensä sisällään jonkun sortin pääkirjoituksen, jossa on näkemys (=blogikirjoitus), tuoteuutuuksien esittelyn (=tuoteuutiset, tuotteesta ja sen käyttötapauksista tai sen tuottamasta lisäarvosta kirjoitettu blogikirjoitus ja jopa blogikirjoitusten sarja, tuotevideo Youtubessa ja presentaatio Slidesharessa, jotka molemmat julkaistaan myös sivustolla), referenssitarina hienoine ammattivalokuvaajan ottamine kuvineen (= referenssitarina verkkosivuilla muokattuna niin, että osa tekstistä on korvattu videohaastattelulla ja kuvat, nekin mitkä eivät mahtuneen printtiin, selattavina kuvagalleriassa) ja toimialan tulevaisuuden tuulia analysoiva kirjoitus (=blogikirjoitus ja siihen liitetty infograaffi).
Printtilehti on erinomainen viestintäväline ja asiakkaat varmasti arvostavat hyvin toimitettua sisältöä ja laadukasta graafista suunnittelua (=miellyttävä lukukokemus).
Sitten korvaa sana “printtilehti” sanalla “verkkopalvelu”.
Toisin sanoen, jos yrityksesi tuottaa sisältöä printtimateriaaliin, ota sama sisältö lähempään tarkasteluun ja mieti, miten saat parannettua sitä verkon tuomien mahdollisuuksien avulla, mieti hakukoneoptimointia ja julkaise sisältö myös verkkosivuillasi, twiittaa niistä tai vähintäänkin julkaise niistä kooste yrityksesi LinkedIn-sivulla.
Se, että sisältö oli alunperin kirjoitettu printtiin, EI tee sisällöstä huonoa verkkosisältöä.
En jaksa lukea. Vai jaksanko sittenkin?
Toinen myytti, johon törmää lähes päivittäin on: Käyttäjät eivät lue verkossa pitkiä sisältöjä, koska verkossa luetaan eri tavalla.
Höpö höpö! Jos aihe on kiinnostava, käyttäjällä on motivaatio perehtyä asiaan ja sisältö on hyvin tuotettua, niin totta kai käyttäjä lukee pitkänkin tarinan. Jos pituus tai paremminkin lyhyys olisi ainoa kriteeri hyvällä verkkosisällölle, eivät blogit olisi niin suosittuja kuin ne ovat.
Tietysti, jos hyvä sisältö paiskataan verkkosivulle ilman koukuttavaa otsikkoa, introa, väliotsikoita ja muita korostuksia tai graafisia elementtejä eikä sitä hakukoneoptimoida eikä siihen viitata missään, niin siellähän se on eikä kukaan sitä lue.
Mutta, ongelma ei ollutkaan sisällön pituus, vaan ihan muut asiat. Tietenkään tämä ei ole mikään oikeutus tehdä pitkää sisältöä, jos on mahdollista tiivistää viestiä, mutta huoli siitä, etteivät ihmiset lue Facebook-päivitystä pidempää sisältöä, on mielestäni turha.
Huomaatteko muuten, että puhun sisällöstä. En siis “tekstistä”. Hyvä, pitkä sisältö voi nimittäin olla tekstiä yhdistettynä videoon, paljon puhuvaan kuvaan tai graafiseen elementtiin ja Slidesharessa jaettuun presentaatioon.
Nämä ovat niitä monimuotoisia medioita, jotka verkko mahdollistaa.
Scrollaamista helpottavat rullahiiret ja iPadit ja muut vastaavat lukulaitteet lisäävät verkkosisältöjen selaamisen helppoutta ja teknologia menee eteenpäin myös koodipuolella mahdollistaen entistä miellyttävämpien graafisten ulkoasujen rakentamisen ilman, että helppo sisällönhallinta tai hakukoneoptimointi pitää vaihtoehtoisesti uhrata. Youtube ja Slideshare tarjoavat puolestaa loistavan julkaisualustan sisällöille, jotka ennen asuivat ainoastaan, OMG, cd-rompuilla!
Myytit on nyt kumottu, nyt sitten vaan tuottamaan sitä sisältöä.
]]>Koska englanninkielisen tittelini etuliitteenä on “senior” (suomeksi olen ihan konsultti vaan), pätevöittää se sekä ikäni että kokemukseni aina välillä palaamaan aikaan, jolloin Internet keksittiin. Tämän ikäkriisiä pursuavan intron tarkoitus on johdatella murtamaan verkkosisällön luomiseen liittyviä myyttejä, jotka Internetin alkuräjähdyksen aikoihin luotiin.
Internetiähän ympäröi edelleen sen ympärille aikoinaan ovelasti kudottu mysteerisyyden verkko, joka kiteytyy lausumaan: “verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla”. Tällä lauseella on moni konsultti netonnut hyvät palkkiot. Pahimmillaan tämä on johtanut suuriin väärinkäsityksiin, jotka elävät ja voivat hyvin vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi sisällöntuotannon myytti numero yksi: Printtiin kirjoitettu sisältö ei sovellu verkkoon, koska verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla.
Lueskelin tuossa työmatkalla iPadista Hesaria. Kovasti sivistyin esimerkiksi automaattiseen metroon tähtäävän hankkeen kiemuroista (muistutti muuten kovasti draaman kaareltaan menneiden vuosien IT-hankkeita tämä tapaus). Epäilen, että sama artikkeli on ilmestynyt sanasta sanaa Hesarin printtiversiossa.
Hetkinen, siis printtisisältö on siirretty verkkoon ja se toimii? No, totta kai se toimii, jos se on hyvää sisältöä.
Moni yritys julkaisee edelleen asiakaslehteä tai vähintäänkin printtiesitteitä, joiden tuotantoon panostetaan. Sisältöä saattaa jopa olla tekemässä viestintätoimisto, siis ammattilainen.
Verkkoon sen sijaan sisältöä tuottavat toimitusjohtajan sihteeri Marjatta tai kesäharjoittelija Kalle, jos muilta hommiltaan ehtivät.
Siis verkkoon tehdään sisältöä eri tavalla. Huonommin.
Asiakaslehti verkkosisällön lähteenä
Otetaanpas tarkempaan tarkasteluun se asiakaslehti. Nehän pitävät yleensä sisällään jonkun sortin pääkirjoituksen, jossa on näkemys (=blogikirjoitus), tuoteuutuuksien esittelyn (=tuoteuutiset, tuotteesta ja sen käyttötapauksista tai sen tuottamasta lisäarvosta kirjoitettu blogikirjoitus ja jopa blogikirjoitusten sarja, tuotevideo Youtubessa ja presentaatio Slidesharessa, jotka molemmat julkaistaan myös sivustolla), referenssitarina hienoine ammattivalokuvaajan ottamine kuvineen (= referenssitarina verkkosivuilla muokattuna niin, että osa tekstistä on korvattu videohaastattelulla ja kuvat, nekin mitkä eivät mahtuneen printtiin, selattavina kuvagalleriassa) ja toimialan tulevaisuuden tuulia analysoiva kirjoitus (=blogikirjoitus ja siihen liitetty infograaffi).
Printtilehti on erinomainen viestintäväline ja asiakkaat varmasti arvostavat hyvin toimitettua sisältöä ja laadukasta graafista suunnittelua (=miellyttävä lukukokemus).
Sitten korvaa sana “printtilehti” sanalla “verkkopalvelu”.
Toisin sanoen, jos yrityksesi tuottaa sisältöä printtimateriaaliin, ota sama sisältö lähempään tarkasteluun ja mieti, miten saat parannettua sitä verkon tuomien mahdollisuuksien avulla, mieti hakukoneoptimointia ja julkaise sisältö myös verkkosivuillasi, twiittaa niistä tai vähintäänkin julkaise niistä kooste yrityksesi LinkedIn-sivulla.
Se, että sisältö oli alunperin kirjoitettu printtiin, EI tee sisällöstä huonoa verkkosisältöä.
En jaksa lukea. Vai jaksanko sittenkin?
Toinen myytti, johon törmää lähes päivittäin on: Käyttäjät eivät lue verkossa pitkiä sisältöjä, koska verkossa luetaan eri tavalla.
Höpö höpö! Jos aihe on kiinnostava, käyttäjällä on motivaatio perehtyä asiaan ja sisältö on hyvin tuotettua, niin totta kai käyttäjä lukee pitkänkin tarinan. Jos pituus tai paremminkin lyhyys olisi ainoa kriteeri hyvällä verkkosisällölle, eivät blogit olisi niin suosittuja kuin ne ovat.
Tietysti, jos hyvä sisältö paiskataan verkkosivulle ilman koukuttavaa otsikkoa, introa, väliotsikoita ja muita korostuksia tai graafisia elementtejä eikä sitä hakukoneoptimoida eikä siihen viitata missään, niin siellähän se on eikä kukaan sitä lue.
Mutta, ongelma ei ollutkaan sisällön pituus, vaan ihan muut asiat. Tietenkään tämä ei ole mikään oikeutus tehdä pitkää sisältöä, jos on mahdollista tiivistää viestiä, mutta huoli siitä, etteivät ihmiset lue Facebook-päivitystä pidempää sisältöä, on mielestäni turha.
Huomaatteko muuten, että puhun sisällöstä. En siis “tekstistä”. Hyvä, pitkä sisältö voi nimittäin olla tekstiä yhdistettynä videoon, paljon puhuvaan kuvaan tai graafiseen elementtiin ja Slidesharessa jaettuun presentaatioon.
Nämä ovat niitä monimuotoisia medioita, jotka verkko mahdollistaa.
Scrollaamista helpottavat rullahiiret ja iPadit ja muut vastaavat lukulaitteet lisäävät verkkosisältöjen selaamisen helppoutta ja teknologia menee eteenpäin myös koodipuolella mahdollistaen entistä miellyttävämpien graafisten ulkoasujen rakentamisen ilman, että helppo sisällönhallinta tai hakukoneoptimointi pitää vaihtoehtoisesti uhrata. Youtube ja Slideshare tarjoavat puolestaa loistavan julkaisualustan sisällöille, jotka ennen asuivat ainoastaan, OMG, cd-rompuilla!
Myytit on nyt kumottu, nyt sitten vaan tuottamaan sitä sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/16/verkkosisallon-myytit-totta-vai-tarua/feed/ 2 ]]>
Nähdäänkö tällaista Suomessa kuuden vuoden päästä?
Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta aviohistoriastaan kampanjointinsa yhteydessä, eikä se ole varmasti ollut yllätys kampanjatoimistolle. Jeremy Dearringer (Inc.) huomauttaa, että oikeanlaisella sisältöoptimoinnilla Ginrichkin olisi voinut välttää monta kiusallista ja jopa haitallista käännettä. Jos esimerkiksi kampanjasivustoa olisi optimoitu vaikkapa ”newt ginrich wives” -hakutermille, Googlesta haettaessa ei löytyisi pääsääntöisesti morkkaavaa tekstiä. Hakukoneoptimoinnilla olisi voitu saada merkittäviäkin tuloksia maineenhallinnan osalta.
Optimoimalla sisältöä eri kanavissa voidaan hallita oman näkyvyyden tuomia mielikuvia edes jonkin verran.
Yritysten turha taistella netin voimaa vastaan
Sama sääntö pätee myös yrityksiin. Tutkimalla kohderyhmiesi hakukonekäyttäytymistä ja sen muutoksia voit ennakoida, millaista sisältöä sinun tulee julkaista. Kun verkkoon leviää negatiivista keskustelua yrityksestäsi tai sen palveluista, älä haraa vastaan, koska netin voima on yrityksiä suurempi (Nestlé yritti ja epäonnistui surkeasti).
Ajan tasaisella sisällöllä ja pitkäjänteisellä näkyvyyden kehittämisellä sekä sen seuraamisella voit vaikuttaa parhaiten. Netissä olet asiakkaan reviirillä, joten pelisäännöt ovat erilaiset kuin mihin perinteisesti ollaan totuttu.
Näkyvyyden seurantaa voidaan käyttää myös kilpailijoiden kampittamiseen. Tarina kertoo, että eräs kotimaiseen presidenttipeliin osallistunut käytti Cuution offsite-analytiikkaa seuratakseen ennen kaikkea kilpailijoidensa näkyvyyttä.
]]>Nähdäänkö tällaista Suomessa kuuden vuoden päästä?
Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta aviohistoriastaan kampanjointinsa yhteydessä, eikä se ole varmasti ollut yllätys kampanjatoimistolle. Jeremy Dearringer (Inc.) huomauttaa, että oikeanlaisella sisältöoptimoinnilla Ginrichkin olisi voinut välttää monta kiusallista ja jopa haitallista käännettä. Jos esimerkiksi kampanjasivustoa olisi optimoitu vaikkapa ”newt ginrich wives” -hakutermille, Googlesta haettaessa ei löytyisi pääsääntöisesti morkkaavaa tekstiä. Hakukoneoptimoinnilla olisi voitu saada merkittäviäkin tuloksia maineenhallinnan osalta.
Optimoimalla sisältöä eri kanavissa voidaan hallita oman näkyvyyden tuomia mielikuvia edes jonkin verran.
Yritysten turha taistella netin voimaa vastaan
Sama sääntö pätee myös yrityksiin. Tutkimalla kohderyhmiesi hakukonekäyttäytymistä ja sen muutoksia voit ennakoida, millaista sisältöä sinun tulee julkaista. Kun verkkoon leviää negatiivista keskustelua yrityksestäsi tai sen palveluista, älä haraa vastaan, koska netin voima on yrityksiä suurempi (Nestlé yritti ja epäonnistui surkeasti).
Ajan tasaisella sisällöllä ja pitkäjänteisellä näkyvyyden kehittämisellä sekä sen seuraamisella voit vaikuttaa parhaiten. Netissä olet asiakkaan reviirillä, joten pelisäännöt ovat erilaiset kuin mihin perinteisesti ollaan totuttu.
Näkyvyyden seurantaa voidaan käyttää myös kilpailijoiden kampittamiseen. Tarina kertoo, että eräs kotimaiseen presidenttipeliin osallistunut käytti Cuution offsite-analytiikkaa seuratakseen ennen kaikkea kilpailijoidensa näkyvyyttä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/feed/ 0 ]]>Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu.
Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen asiakas saapuu sivustolle? Mitä sivuston pitää hänelle tarjota, että asiat etenevät yrityksen kannalta otolliseen suuntaan.
Myös B2B-puolella asiakaskunta nuorenee ja verkko on heille luonteva paikka etsiä tietoa. Asiaa on jopa tutkittu. Ehkäpä tätä voisi vähän nollatutkimukseksi morkata, sillä tulos on niinkin radikaali, että mitä kalliimpi hankinta on kyseessä, sitä enemmän asiaan halutaan perehtyä. Tämä tuskin on siis mihinkään muuttunut, mutta se on, että tietoa haetaan enenemässä määrin nimenomaan verkosta.
Huonosti tuotteistettu tuote ei myy verkossa
Väitän, että yrityksien, joiden myynti perustuu ns. jalkatyöhön, ei juurikaan ole tarvinnut panostaa tuotteistukseen. Tuotevalikoima voi olla vähän sekava ja päällekkäisiä toimintojakin niissä saattaa olla, mutta kyllä myyjät tuntevat tuotteet ja toimialat ja osaavat myydä sen oikean ratkaisun asiakkaille.
Kunnes halutaan uudistaa verkkosivut ja saada niiden avulla oikeasti myös myyntiä. Mikä vaatii tietysti sen, että tuotteet esitellään sivuilla selkeästi ja hyvän sisällön avulla. Mikä sitten paljastaakin ne puutteet tuotteistuksessa.
Rehellisyyden nimissä, huonosti tuotteistettujen tuotteiden ympärille on lähes mahdotonta rakentaa sivustoa, joka oikeasti tuottaa tulosta.
Kannattaa muista, että huonosti tai puutteellisesti tuotteistetut tuotteet tai palvelut eivät automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat huonoja tuotteita tai palveluita. Niiden ostamista ei vaan olla tehty helpoksi.
Näin teet pikatuotteistuksen
Tuotteistuksen ei tarvitse olla välttämättä mitään monimutkaista eikä tuotteistuksessa tarvitse laittaa itse tuotteita uusiksi. Pikemmin miettiä uusi, asiakaslähtöisempi kulma millä niitä myydään.
1. Puhuttele asiakastasi. Määrittele tuotteillesi kohderyhmät ja puhuttele heitä sivustolla. Yleispätevä: “Kohderyhmämme ovat pienet ja keskisuuret yritykset” on sivustolla turhista turhin lause. Jos esimerkiksi tarjoat ratkaisua, jolla voi tehostaa keskitettyä materiaalin hallintaa, kuvaile kohderyhmiäsi esimerkiksi näin:
- “Yritykset, joilla on toimipaikkoja ympäri Suomen ja myös Suomen ulkopuolella”
- “Yritykset, jotka hallinnoivat keskitetysti markkinointimateriaalin tekemistä ja jakelua”
- “Yritykset, joiden printtimateriaali päivittyy usein”
Näin autat sivustollesi tulevaa asiakasta hahmottamaan helpommin, että onko täällä sivustolla jotain juuri minulle.
2. Tee vertailutaulukkoja. Listaa tuotteistasi ne asiakashyödyt, joiden avulla ne eroavat toisistaan (“Voit tallentaa jopa 1000/5000/10000/rajattoman määrän painokelpoista kuvaa”) ja laadi tästä tiedosta sivustollesi vertailutaulukko.
Näin helpotat asiakasta hahmottamaan tuotteiden hyödyt, eroavaisuudet ja löytämään näin parhaan ratkaisun.
3. Koosta palvelupaketteja. Jos myyt palvelua, vaikkapa markkinointitutkimusta tai personal trainer -palveluita, tee edes verkkosivuja varten muutama konkreettinen palvelutuote hintoineen. Tuotteen avulla tarjoat asiakkaalle jotain konkreettista tarttumapintaa ja jotain mistä pyytää tarjous tai lisätietoja. Kun pääset keskusteluyhteyteen, voit selvittää tarkemmin asiakkaasi tarpeen ja myydä hänelle jopa enemmän, mitä hän alunperin suunnitteli ostaa.
4. Pohdi ostajan todellista ostomotiivia. Ostomotiivi voi joskus olla hyvinkin raadollinen. Esimerkiksi, voisiko SaaS-palveluiden suosio johtua osittain siitä, että yritysten IT-osaston serverihuoneen möröt eivät paitsi koskaan pese tukkaansa ja ovat muutenkin niin hankalia, ettei mikään hanke mene koskaan eteenpäin? Taatusti! Tätä ei tietenkään kannata sellaisenaan sanoa verkkosivuilla, mutta kun tunnistat ostajan todellisen tarpeen, ymmärrät paremmin sitä, millaisia ongelmia tuotteesi ratkaisee ja osaat tehdä siitä ymmärrettävää ja myyvää sisältöä.
]]>Löydettävyys, tai pikemmin se, ettei yritys löydy Googlesta, on usein se viimeinen herättävä tekijä niissä B2B-yrityksissä, jotka eivät aikaisemmin ole ehkä kokeneet verkkoa merkitykselliseksi markkinointi- ja myyntikanavaksi.
Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu.
Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen asiakas saapuu sivustolle? Mitä sivuston pitää hänelle tarjota, että asiat etenevät yrityksen kannalta otolliseen suuntaan.
Myös B2B-puolella asiakaskunta nuorenee ja verkko on heille luonteva paikka etsiä tietoa. Asiaa on jopa tutkittu. Ehkäpä tätä voisi vähän nollatutkimukseksi morkata, sillä tulos on niinkin radikaali, että mitä kalliimpi hankinta on kyseessä, sitä enemmän asiaan halutaan perehtyä. Tämä tuskin on siis mihinkään muuttunut, mutta se on, että tietoa haetaan enenemässä määrin nimenomaan verkosta.
Huonosti tuotteistettu tuote ei myy verkossa
Väitän, että yrityksien, joiden myynti perustuu ns. jalkatyöhön, ei juurikaan ole tarvinnut panostaa tuotteistukseen. Tuotevalikoima voi olla vähän sekava ja päällekkäisiä toimintojakin niissä saattaa olla, mutta kyllä myyjät tuntevat tuotteet ja toimialat ja osaavat myydä sen oikean ratkaisun asiakkaille.
Kunnes halutaan uudistaa verkkosivut ja saada niiden avulla oikeasti myös myyntiä. Mikä vaatii tietysti sen, että tuotteet esitellään sivuilla selkeästi ja hyvän sisällön avulla. Mikä sitten paljastaakin ne puutteet tuotteistuksessa.
Rehellisyyden nimissä, huonosti tuotteistettujen tuotteiden ympärille on lähes mahdotonta rakentaa sivustoa, joka oikeasti tuottaa tulosta.
Kannattaa muista, että huonosti tai puutteellisesti tuotteistetut tuotteet tai palvelut eivät automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat huonoja tuotteita tai palveluita. Niiden ostamista ei vaan olla tehty helpoksi.
Näin teet pikatuotteistuksen
Tuotteistuksen ei tarvitse olla välttämättä mitään monimutkaista eikä tuotteistuksessa tarvitse laittaa itse tuotteita uusiksi. Pikemmin miettiä uusi, asiakaslähtöisempi kulma millä niitä myydään.
1. Puhuttele asiakastasi. Määrittele tuotteillesi kohderyhmät ja puhuttele heitä sivustolla. Yleispätevä: “Kohderyhmämme ovat pienet ja keskisuuret yritykset” on sivustolla turhista turhin lause. Jos esimerkiksi tarjoat ratkaisua, jolla voi tehostaa keskitettyä materiaalin hallintaa, kuvaile kohderyhmiäsi esimerkiksi näin:
- “Yritykset, joilla on toimipaikkoja ympäri Suomen ja myös Suomen ulkopuolella”
- “Yritykset, jotka hallinnoivat keskitetysti markkinointimateriaalin tekemistä ja jakelua”
- “Yritykset, joiden printtimateriaali päivittyy usein”
Näin autat sivustollesi tulevaa asiakasta hahmottamaan helpommin, että onko täällä sivustolla jotain juuri minulle.
2. Tee vertailutaulukkoja. Listaa tuotteistasi ne asiakashyödyt, joiden avulla ne eroavat toisistaan (“Voit tallentaa jopa 1000/5000/10000/rajattoman määrän painokelpoista kuvaa”) ja laadi tästä tiedosta sivustollesi vertailutaulukko.
Näin helpotat asiakasta hahmottamaan tuotteiden hyödyt, eroavaisuudet ja löytämään näin parhaan ratkaisun.
3. Koosta palvelupaketteja. Jos myyt palvelua, vaikkapa markkinointitutkimusta tai personal trainer -palveluita, tee edes verkkosivuja varten muutama konkreettinen palvelutuote hintoineen. Tuotteen avulla tarjoat asiakkaalle jotain konkreettista tarttumapintaa ja jotain mistä pyytää tarjous tai lisätietoja. Kun pääset keskusteluyhteyteen, voit selvittää tarkemmin asiakkaasi tarpeen ja myydä hänelle jopa enemmän, mitä hän alunperin suunnitteli ostaa.
4. Pohdi ostajan todellista ostomotiivia. Ostomotiivi voi joskus olla hyvinkin raadollinen. Esimerkiksi, voisiko SaaS-palveluiden suosio johtua osittain siitä, että yritysten IT-osaston serverihuoneen möröt eivät paitsi koskaan pese tukkaansa ja ovat muutenkin niin hankalia, ettei mikään hanke mene koskaan eteenpäin? Taatusti! Tätä ei tietenkään kannata sellaisenaan sanoa verkkosivuilla, mutta kun tunnistat ostajan todellisen tarpeen, ymmärrät paremmin sitä, millaisia ongelmia tuotteesi ratkaisee ja osaat tehdä siitä ymmärrettävää ja myyvää sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/feed/ 0 ]]>Sivustolla pitää siis pystyä puhuttelemaan paitsi useampaa kohderyhmää, niin myös erilaisia käyttäjäpersoonia.
Mikä on käyttäjäpersoona ja mikä on kohderyhmä?
Kohderyhmäsi voi olla esimerkiksi “yli 40-vuotiaat naiset, joilla on rajallinen määrä aikaa käytettävissä kuntoiluun, mutta he ovat kiinnostuneitä kuntoilusta ja terveellisistä elämäntavoista.
Kohderyhmän sisällä on kuitenkin aina useampi käyttäjäpersoona.
Käyttäjäpersoonat selvitetään tyypillisesti tutkimalla, mutta yksinkertaistaen käyttäjäpersoonien joukosta löytyy tyypillisesti ainakin seuraavat käyttäjäpersoonat.
- “Keep it simple and easy” -persoona
- “Tarvitsen tukea, olen hiukan epävarma“ -persoona
- “Haluan ottaa selvää ja ymmärtää” -persoona
Hyvin suunniteltu verkkopalvelu voi palvella useita käyttäjäpersoonia. Mutta miten se tapahtuu käytännössä eli miten yksi sivusto voi palvella näinkin erilaisia käyttäjiä? Miten heidät tunnistetaan sivustolla?
Käyttäjäpersoonia ei tarvitse erikseen tunnistaa sivustolla. Riittää, että käyttäjäpersoonat ja heidän erilaiset tarpeensa huomioidaan sivuston konseptia, sisältöä ja toiminnallisuuksia suunnitellessa.
Näin saat erilaiset käyttäjäpersoonat asiakkaaksesi
Kun Really Helsinki teki sivustoa täysin uudenlaiselle kuntosali-konseptille Livia Clubille, oli sivuston ensisijaisena tavoitteena saada käyttäjät liittymään jäseneksi heti, klubin verkkosivuilla. Kuitenkin, koska kyseessä oli uusi konsepti ja sen ensimmäinen sali, aloimme pohtimaan, että kuinka moni kohderyhmään (naiset +40 vuotta) kuuluva kävijä on niin rohkea, että liittyy jäseneksi verkossa ilman, että on käynyt paikan päällä tutustumassa.
Keep it simple and easy -persoonalle ei varmaankaan ole mikään ongelma tutustua verkkosivuilla konseptiin interaktivisen toiminnallisuuden ja monipuolisen, helposti ymmärrettävän sisällön avulla, lukea käyttäjäehdot ja tehdä ostopäätös samantien. “Vaikuttaa kivalta ja tässä on kuukauden irtisanomisaika, kokeillaan ihmeessä”.
Moni tekikin näin. Kuntosaliyrittäjän arvion mukaan lähes puolet jäsenistä liittyi jäseneksi käymättä paikan päällä.
Mutta miten varmistaa, että epävarmat käyttäjäpersoonat eivät poistu sivustolta miettien, että “vaikuttipa kivalta tavalta kuntoilla, mutta en minä nyt taida kuitenkaan vielä liittyä jäseneksi. Pistäydyn sitten joskus paikan päällä”. Ja sitten osalla tuota “joskus”-hetkeä ei tulekaan?
Sivustolle piti siis suunnitella vaihtoehtoinen, ei niin sitova ja “lopullinen”, mutta kuitenkin koukuttava tapa ilmaista kiinnostus jäsenyyttä kohtaan sekä kerätä yhteystietoja sähköpostimarkkinointia varten. Koska Livia Clubin tyylikkääseen imagoon sopii myös mielikuva hiukan exclusiivisena klubina, oli luontevaa tarjota käyttäjille mahdollisuutta pyytää tutustumiskutsu. Kutsun salille sai, kun täytti yksinkertaiseen lomakkeeseen yhteystietonsa. Välittömästi lomakkeen lähettämisen jälkeen, kaikille kutsua pyytäneille lähetettiin automaattinen viesti, jossa kerrottiin ajat, jolloin ohjaaja on salilla paikalla. Lisäksi jokainen kutsupyynnön lähettänyt henkilö kontaktoitiin ja sovittiin henkilökohtainen tapaaminen ohjaajan kanssa.
Livia Clubin sivuston suunnittelussa pidettiin huolta siitä, että jokaisella sivulla oli mahdollisuus joko pyytää tutustumiskutsu tai liittyä jäseneksi tai siirtyä katsomaan yhteystietoja. Vajaan kuukauden aikana yli 50 naista lähetti kutsupyynnön ja samassa ajassa salin ensimmäisen kuukauden jäsenmäärätavoite täyttyi.
Käyttäjäpersoonien tarpeiden miettinen osana sivuston suunnittelua siis kannattaa. Toteuttamalla sivuston useamman käyttäjäpersoonan näkökulmasta otat roiman askeleen matkalla, jonka aikana yrityksesi sivustosta tuleekin kotisivujen sijasta verkkopalvelu.
]]>Väitän, että verkkosivujen suurin käytettävyysongelma tänä päivänä on se, että sivusto on “suunniteltu minulta minulle”. Toisin sanoen, sivusto suunnitellaan yhdestä, siitä minun, näkökulmasta eikä huomata ajatella sitä, että sivustolle voi tulla myös henkilö, jolla on ensinnäkin hiukan erilainen näkökulma yrityksesi tarjontaan tai vähintäänkin hän on erilainen verkkopalveluiden käyttäjänä eli erilainen käyttäjäpersoona kuin sivuston suunnittelija.
Sivustolla pitää siis pystyä puhuttelemaan paitsi useampaa kohderyhmää, niin myös erilaisia käyttäjäpersoonia.
Mikä on käyttäjäpersoona ja mikä on kohderyhmä?
Kohderyhmäsi voi olla esimerkiksi “yli 40-vuotiaat naiset, joilla on rajallinen määrä aikaa käytettävissä kuntoiluun, mutta he ovat kiinnostuneitä kuntoilusta ja terveellisistä elämäntavoista.
Kohderyhmän sisällä on kuitenkin aina useampi käyttäjäpersoona.
Käyttäjäpersoonat selvitetään tyypillisesti tutkimalla, mutta yksinkertaistaen käyttäjäpersoonien joukosta löytyy tyypillisesti ainakin seuraavat käyttäjäpersoonat.
- “Keep it simple and easy” -persoona
- “Tarvitsen tukea, olen hiukan epävarma“ -persoona
- “Haluan ottaa selvää ja ymmärtää” -persoona
Hyvin suunniteltu verkkopalvelu voi palvella useita käyttäjäpersoonia. Mutta miten se tapahtuu käytännössä eli miten yksi sivusto voi palvella näinkin erilaisia käyttäjiä? Miten heidät tunnistetaan sivustolla?
Käyttäjäpersoonia ei tarvitse erikseen tunnistaa sivustolla. Riittää, että käyttäjäpersoonat ja heidän erilaiset tarpeensa huomioidaan sivuston konseptia, sisältöä ja toiminnallisuuksia suunnitellessa.
Näin saat erilaiset käyttäjäpersoonat asiakkaaksesi
Kun Really Helsinki teki sivustoa täysin uudenlaiselle kuntosali-konseptille Livia Clubille, oli sivuston ensisijaisena tavoitteena saada käyttäjät liittymään jäseneksi heti, klubin verkkosivuilla. Kuitenkin, koska kyseessä oli uusi konsepti ja sen ensimmäinen sali, aloimme pohtimaan, että kuinka moni kohderyhmään (naiset +40 vuotta) kuuluva kävijä on niin rohkea, että liittyy jäseneksi verkossa ilman, että on käynyt paikan päällä tutustumassa.
Keep it simple and easy -persoonalle ei varmaankaan ole mikään ongelma tutustua verkkosivuilla konseptiin interaktivisen toiminnallisuuden ja monipuolisen, helposti ymmärrettävän sisällön avulla, lukea käyttäjäehdot ja tehdä ostopäätös samantien. “Vaikuttaa kivalta ja tässä on kuukauden irtisanomisaika, kokeillaan ihmeessä”.
Moni tekikin näin. Kuntosaliyrittäjän arvion mukaan lähes puolet jäsenistä liittyi jäseneksi käymättä paikan päällä.
Mutta miten varmistaa, että epävarmat käyttäjäpersoonat eivät poistu sivustolta miettien, että “vaikuttipa kivalta tavalta kuntoilla, mutta en minä nyt taida kuitenkaan vielä liittyä jäseneksi. Pistäydyn sitten joskus paikan päällä”. Ja sitten osalla tuota “joskus”-hetkeä ei tulekaan?
Sivustolle piti siis suunnitella vaihtoehtoinen, ei niin sitova ja “lopullinen”, mutta kuitenkin koukuttava tapa ilmaista kiinnostus jäsenyyttä kohtaan sekä kerätä yhteystietoja sähköpostimarkkinointia varten. Koska Livia Clubin tyylikkääseen imagoon sopii myös mielikuva hiukan exclusiivisena klubina, oli luontevaa tarjota käyttäjille mahdollisuutta pyytää tutustumiskutsu. Kutsun salille sai, kun täytti yksinkertaiseen lomakkeeseen yhteystietonsa. Välittömästi lomakkeen lähettämisen jälkeen, kaikille kutsua pyytäneille lähetettiin automaattinen viesti, jossa kerrottiin ajat, jolloin ohjaaja on salilla paikalla. Lisäksi jokainen kutsupyynnön lähettänyt henkilö kontaktoitiin ja sovittiin henkilökohtainen tapaaminen ohjaajan kanssa.
Livia Clubin sivuston suunnittelussa pidettiin huolta siitä, että jokaisella sivulla oli mahdollisuus joko pyytää tutustumiskutsu tai liittyä jäseneksi tai siirtyä katsomaan yhteystietoja. Vajaan kuukauden aikana yli 50 naista lähetti kutsupyynnön ja samassa ajassa salin ensimmäisen kuukauden jäsenmäärätavoite täyttyi.
Käyttäjäpersoonien tarpeiden miettinen osana sivuston suunnittelua siis kannattaa. Toteuttamalla sivuston useamman käyttäjäpersoonan näkökulmasta otat roiman askeleen matkalla, jonka aikana yrityksesi sivustosta tuleekin kotisivujen sijasta verkkopalvelu.
http://www.really.fi/blog/2012/03/16/ala-tee-verkkosivustoa-itsellesi/feed/ 0 ]]>Pakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. Alkaa ahdistaa ja merkittävästi.
Siirryn peilin edestä sohvalle ja Googleen. Kirjoitan hakusanan “pintakuiva iho”. Ajattelin, että tuloksen kärkipaikoista taistelisivat isot ja ylelliset kosmetiikkabrändit tai edes kotimaiset; onhan pintakuiva iho taatusti iso ongelma täällä ääriolosuhteissa asuville.
Mutta, ensimmäinen orgaaninen tulos onkin tämä sivu: www.verkkosivuapteekki.fi/Kosmetiikka/Avene/Pintakuiva-iho.
Noin kymmenen erilaista hyvinkin kohtuuhintaista tuotetta pintakuivan ihon hoitoon ja vieläpä ostettavissa verkosta. Lisäksi sivulla on selitetty suht kansantajuisesti ja vakuuttavasti mistä pintakuiva iho johtuu ja miten sitä hoidetaan. Hyvä hyvä! 10 pistettä verkkosivuapteekki.fi:lle.
Tämä nappiin osunut hakutulos pisti minut miettimään myös muuta kuin kuivaa ihoani.
Ensinnäkin, miten arvokas asiakas verkkosivuapteekki.fi onkaan Avenelle, jonka tuotteita nuo kymmenkunta putkiloa olivat. Näkyvyyttä ja tunnettuutta tuotteille ja tuotemerkille oikeassa asiayhteydessä ja vielä apteekin sivulla eikä esimerkiksi eu.strawberrynet.com/main.aspx?region=EU (ja tämäkin verkkokauppa on ihan luotettava putiikki, vaikka ulkoasu ja google translation -käännöset muuta antavatkin ymmärtää). Nimittäin, jos nuo tuotteet auttavat minun iho-ongelmiin, niin puhutaan todellakin kanta-asiakkuudesta ja siitä Avene saa kiittää hyvin suunniteltua ja optimoitua verkkosivuapteekki.fi -kauppaa.
Tämä mainio, ratkaisun ongelmaani tarjonnut hakutulos pisti myös pohtimaan Suomen verkkoteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Marsion Suomi sössi Internetin -kolumnia. Tässä kolumnissa Marsio sanoo seuraavasti: “Viestinnälliset kotisivut, suomenkielinen tuote-esittelyverkkokauppa ja hammastahnat vuodeksi Facebook-kampanja on tyypillisen perässähiihtäjän tai aloittelijan verkkoliiketoiminta”. Jaahas.
No, Mikko Marsiolla on ehkä tässä kolumnissa suomalaisen Internetin puolestapuhujan ja kehittäjän rooli, mutta ajatellaapa kuluttajaa. Eihän tuo apteekkituotteita myyvä verkkokauppa nyt mitään cutting edgeä ole, mutta pitääkö sitä nyt aina ollakaan, jos palvelu ratkaisee käsillä olevan ongelman? Mainostoimistossa strategi nyhjää huolestuneena ruutupaidan hihaa ja koettaa saada ajatukset työmatkalla tennareissa paleltuneista varpaista memeen, joka asiakkaalle pitäis keksiä. Että asiakas ois jotain cutting edgeä tai jotain tuolla netissä. Ettei vaan oltais perässähiihtäjäjumittajia. Niinkö?
Mutta entäs ne perusasiat, mitä jos laitettaisiin ensin ne kuntoon?
Katsotaanpa tarkemmin tuota verkkosivuapteekkia, minkä hakutulos ykköseksi sylkäisi. Joo, ei ole mitään suurta graafisen suunnittelun iloittelua saatikka mitään oivaltavaa ja erikoista konseptuaalista ideaa, vaan sivu, jossa myydään apteekkituotteita. Mutta, silmiinpistävää kuitenkin on, että tällä sivustolla on tehty perusasiat kunnolla. Katsokaapa sivuston oikeaa reunaa. Eikös olekin aika kivasti mietitty, missä tilanteissa apteekin tuotteita tarvitaan; “Helpotusta vaivoihin”, “Apua elämäntilanteisiin”. Vähän miinusta tulee siitä, että otsikon “Terveyttä vuodenaikoihin” alla ei ole linkkiä tuoteryhmään “Pakkasen kuivattama iho”.
Tämäkin verkkokauppa olisi voinut oikaista perusasioissa ja julkaista verkkokaupassa tuotteensa tuotekategorioiden alle, siis niiden, joiden alle ne luokiteltu “siellä erpissä tai tuotetietokannassa”. Sen sijaan on otettu kuluttajalähtöisempi ote (käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voit lukea lisää Mirja Leinikan vieraskynä-kirjoituksesta).
Ja hei, sillä (ja hyvällä googlenäkyvyydellä) myytiin minulle tuote!
Miten kosmetiikkabrändit sitten näkyvät Googlessa?
Teimme Cuution avulla pienen tutkimuksen siitä, miten kosmetiikkabrändit näkyvät Googlessa, kun hakusanoina käytetään esimerkiksi juuri “pintakuiva iho” tai “punoittava iho”. Ruutukaappauksesta näkee, että testissä mukana olleet brändit ovat toivottoman kaukana Googlen ensimmäiseltä tulossivulta, eli kukaan testissä mukana olleista ei ole sijoilla 1-10.
Ensimmäiselle sivulle hakusanalla “pintakuiva iho” pääsee Apteekissa myytävä brändi Vichy sekä ihonhoitosarja Dermosil. Kun haetaan termillä “punoittava iho”, löytyy ensimmäinen suuren luokan kauneusbrändi, Lancome, sijalta 9.
Erikoista! Eivätkö beauty-brändit halua löytyä ongelmalähtöisillä hakusanoilla, vai eivätkö he vain ole hoksanneet, että kuluttajia voi lähentyä myös muuten kuin naistenlehtien kalliilla mainoksilla?
]]>Pakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. Alkaa ahdistaa ja merkittävästi.
Siirryn peilin edestä sohvalle ja Googleen. Kirjoitan hakusanan “pintakuiva iho”. Ajattelin, että tuloksen kärkipaikoista taistelisivat isot ja ylelliset kosmetiikkabrändit tai edes kotimaiset; onhan pintakuiva iho taatusti iso ongelma täällä ääriolosuhteissa asuville.
Mutta, ensimmäinen orgaaninen tulos onkin tämä sivu: www.verkkosivuapteekki.fi/Kosmetiikka/Avene/Pintakuiva-iho.
Noin kymmenen erilaista hyvinkin kohtuuhintaista tuotetta pintakuivan ihon hoitoon ja vieläpä ostettavissa verkosta. Lisäksi sivulla on selitetty suht kansantajuisesti ja vakuuttavasti mistä pintakuiva iho johtuu ja miten sitä hoidetaan. Hyvä hyvä! 10 pistettä verkkosivuapteekki.fi:lle.
Tämä nappiin osunut hakutulos pisti minut miettimään myös muuta kuin kuivaa ihoani.
Ensinnäkin, miten arvokas asiakas verkkosivuapteekki.fi onkaan Avenelle, jonka tuotteita nuo kymmenkunta putkiloa olivat. Näkyvyyttä ja tunnettuutta tuotteille ja tuotemerkille oikeassa asiayhteydessä ja vielä apteekin sivulla eikä esimerkiksi eu.strawberrynet.com/main.aspx?region=EU (ja tämäkin verkkokauppa on ihan luotettava putiikki, vaikka ulkoasu ja google translation -käännöset muuta antavatkin ymmärtää). Nimittäin, jos nuo tuotteet auttavat minun iho-ongelmiin, niin puhutaan todellakin kanta-asiakkuudesta ja siitä Avene saa kiittää hyvin suunniteltua ja optimoitua verkkosivuapteekki.fi -kauppaa.
Tämä mainio, ratkaisun ongelmaani tarjonnut hakutulos pisti myös pohtimaan Suomen verkkoteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Marsion Suomi sössi Internetin -kolumnia. Tässä kolumnissa Marsio sanoo seuraavasti: “Viestinnälliset kotisivut, suomenkielinen tuote-esittelyverkkokauppa ja hammastahnat vuodeksi Facebook-kampanja on tyypillisen perässähiihtäjän tai aloittelijan verkkoliiketoiminta”. Jaahas.
No, Mikko Marsiolla on ehkä tässä kolumnissa suomalaisen Internetin puolestapuhujan ja kehittäjän rooli, mutta ajatellaapa kuluttajaa. Eihän tuo apteekkituotteita myyvä verkkokauppa nyt mitään cutting edgeä ole, mutta pitääkö sitä nyt aina ollakaan, jos palvelu ratkaisee käsillä olevan ongelman? Mainostoimistossa strategi nyhjää huolestuneena ruutupaidan hihaa ja koettaa saada ajatukset työmatkalla tennareissa paleltuneista varpaista memeen, joka asiakkaalle pitäis keksiä. Että asiakas ois jotain cutting edgeä tai jotain tuolla netissä. Ettei vaan oltais perässähiihtäjäjumittajia. Niinkö?
Mutta entäs ne perusasiat, mitä jos laitettaisiin ensin ne kuntoon?
Katsotaanpa tarkemmin tuota verkkosivuapteekkia, minkä hakutulos ykköseksi sylkäisi. Joo, ei ole mitään suurta graafisen suunnittelun iloittelua saatikka mitään oivaltavaa ja erikoista konseptuaalista ideaa, vaan sivu, jossa myydään apteekkituotteita. Mutta, silmiinpistävää kuitenkin on, että tällä sivustolla on tehty perusasiat kunnolla. Katsokaapa sivuston oikeaa reunaa. Eikös olekin aika kivasti mietitty, missä tilanteissa apteekin tuotteita tarvitaan; “Helpotusta vaivoihin”, “Apua elämäntilanteisiin”. Vähän miinusta tulee siitä, että otsikon “Terveyttä vuodenaikoihin” alla ei ole linkkiä tuoteryhmään “Pakkasen kuivattama iho”.
Tämäkin verkkokauppa olisi voinut oikaista perusasioissa ja julkaista verkkokaupassa tuotteensa tuotekategorioiden alle, siis niiden, joiden alle ne luokiteltu “siellä erpissä tai tuotetietokannassa”. Sen sijaan on otettu kuluttajalähtöisempi ote (käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voit lukea lisää Mirja Leinikan vieraskynä-kirjoituksesta).
Ja hei, sillä (ja hyvällä googlenäkyvyydellä) myytiin minulle tuote!
Miten kosmetiikkabrändit sitten näkyvät Googlessa?
Teimme Cuution avulla pienen tutkimuksen siitä, miten kosmetiikkabrändit näkyvät Googlessa, kun hakusanoina käytetään esimerkiksi juuri “pintakuiva iho” tai “punoittava iho”. Ruutukaappauksesta näkee, että testissä mukana olleet brändit ovat toivottoman kaukana Googlen ensimmäiseltä tulossivulta, eli kukaan testissä mukana olleista ei ole sijoilla 1-10.
Ensimmäiselle sivulle hakusanalla “pintakuiva iho” pääsee Apteekissa myytävä brändi Vichy sekä ihonhoitosarja Dermosil. Kun haetaan termillä “punoittava iho”, löytyy ensimmäinen suuren luokan kauneusbrändi, Lancome, sijalta 9.
Erikoista! Eivätkö beauty-brändit halua löytyä ongelmalähtöisillä hakusanoilla, vai eivätkö he vain ole hoksanneet, että kuluttajia voi lähentyä myös muuten kuin naistenlehtien kalliilla mainoksilla?
Hakukoneoptimointi alkaa viimein olla tärkeä sisällön tuotannon osa suuressa osassa yrityksiä. Ainakin siitä osataan ajatustasolla huolehtia. Rakettitiedettähän se ei edelleenkään ole, mutta metatietojen, hakusanojen toistomäärien ja linkittämisstrategioiden työstön yhteydessä unohtuu usein se toinen tärkeä kokonaisuus – lukijat, eli asiakkaat. Pahimmillaan tämä johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, kun teksti on geneeristä ja kiinnostavaa tietoa joutuu kaivamaan sotkuisista tagipilvistä ja linkkisekamelskasta.
Sosiaalisen median käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia (tai haasteita, ihan miten vaan) sisällön optimointiin. Kun lukija löytää jotain mielenkiintoista (negatiivista tai positiivista!), nykymeininki on jakaa se omalle verkostolleen. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa artikkeli tai muu informaatio leviää kulovalkean tavoin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä, Youtubessa ja muissa kanavissa. Pieni asia voi helposti nytkäyttää liikkeelle vyöryn, jonka kynsissä yrittäjä on ihmeissään. Vyöryä ei suinkaan kannata pelätä, vaan tehdä asiat aina niin hyvin kuin mahdollista ja kerätä sato, kun se on kypsä.
Sosiaalinen jakaminen on oikeasti hyvä uutinen jo epätoivoon suistuneiden, perinteisen mainonnan osaajien keskuudessa. Tekniikan ohella voidaan taas vaikuttaa ihmiseen – tunteisiin – älyyn – haluihin!
Kun joku päätyy sivustolle hakukoneen kautta, on hän tyypillisesti etsinyt vastausta johonkin kysymykseen – ratkaisua tarpeeseen. Jos hakukoneoptimointi on tehty asiantuntevin käsin, ei hakijan tarvitse Googlen tulossivun jälkeen juuri tietoa enää etsiä. Mutta miten hakija voi löytää uusia mielenkiintoisia asioita Googlen kautta, jos ei tiedä niiden olemassaolosta? Ei mitenkään. Google toimii spesifeissä hauissa mainiosti, mutta ei ole paras tapa löytää täysin uutta.
Hakukoneitten lisäksi siis kannattaa miettiä muitakin näkökulmia tiedon löydettävyydelle. Miten tehdä sisällöstä sosiaalisesti löydettävää ja miten saada kävijät löytämään sitä lisää? Oikeastaan kyse on vain maalaisjärjestä.
1. Kirjoita parempia otsikoita
Otsikoiden pitää olla kiinnostavia. Ihmismielen kanssa pelatessa pelkkä hakusanojen viljely ei riitä. Esimerkiksi Twitterissä uudet lukijat näkevät todennäköisesti vain otsikon linkin yhteydessä. Ja ei, älä lisää otsikkoon ”katso kuvat!”. Se on lukijan aliarvioimista.
Mieti: Klikkaisinko itse?
2. Visualisoi sisältö
Liitä sisällön yhteyteen hyvä kuva aina, kun se on mahdollista. Se toimii sanomalehtien käyttämään tapaan huomionherättäjänä siihen sopivissa medioissa, kuten Facebook, joka ottaa kuvan ”peukalokuvaksi” automaattisesti sivustoltasi. Lisäksi se tuo sopivaa elävyyttä tekstisisällön yhteyteen.
3. Pidä kiinni lukijoistasi
Käytä sivustosi tarjoama tila viisaasti hyväksesi. Älä keskity vain tuomaan kävijöitä sivustollesi, niin kuin yleensä on tapana, vaan yhtälailla mieti miten saat kävijät pysymään tarjoamasi sisällön parissa aina omien tavoitteittesi saavuttamiseen saakka.
Analysoi millaiset sisältöelementit ohjaavat kävijöitäsi jatkuvasti eteenpäin, päätä mihin heidät haluat ohjata ja tee tarvittavia muutoksia, jotta vielä useampi kävijä tekee asioita, joista on sekä sinulle että hänelle hyötyä.
4. Tarjoa parasta mahdollista sisältöä
Kirjoita tai kirjoituta loistavaa tekstiä ja tarjoa jaettavan arvoisia tiedonmurusia. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tiedon löytymisen siirtyessä vahvemmin tavallisten ihmisten käsiin sisällön laadulla on entistä suurempi merkitys. Geneerinen katalogipapatus ei yksinkertaisesti enää riitä.
Hakukoneoptimointi alkaa viimein olla tärkeä sisällön tuotannon osa suuressa osassa yrityksiä. Ainakin siitä osataan ajatustasolla huolehtia. Rakettitiedettähän se ei edelleenkään ole, mutta metatietojen, hakusanojen toistomäärien ja linkittämisstrategioiden työstön yhteydessä unohtuu usein se toinen tärkeä kokonaisuus – lukijat, eli asiakkaat. Pahimmillaan tämä johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, kun teksti on geneeristä ja kiinnostavaa tietoa joutuu kaivamaan sotkuisista tagipilvistä ja linkkisekamelskasta.
Sosiaalisen median käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia (tai haasteita, ihan miten vaan) sisällön optimointiin. Kun lukija löytää jotain mielenkiintoista (negatiivista tai positiivista!), nykymeininki on jakaa se omalle verkostolleen. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa artikkeli tai muu informaatio leviää kulovalkean tavoin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä, Youtubessa ja muissa kanavissa. Pieni asia voi helposti nytkäyttää liikkeelle vyöryn, jonka kynsissä yrittäjä on ihmeissään. Vyöryä ei suinkaan kannata pelätä, vaan tehdä asiat aina niin hyvin kuin mahdollista ja kerätä sato, kun se on kypsä.
Sosiaalinen jakaminen on oikeasti hyvä uutinen jo epätoivoon suistuneiden, perinteisen mainonnan osaajien keskuudessa. Tekniikan ohella voidaan taas vaikuttaa ihmiseen – tunteisiin – älyyn – haluihin!
Kun joku päätyy sivustolle hakukoneen kautta, on hän tyypillisesti etsinyt vastausta johonkin kysymykseen – ratkaisua tarpeeseen. Jos hakukoneoptimointi on tehty asiantuntevin käsin, ei hakijan tarvitse Googlen tulossivun jälkeen juuri tietoa enää etsiä. Mutta miten hakija voi löytää uusia mielenkiintoisia asioita Googlen kautta, jos ei tiedä niiden olemassaolosta? Ei mitenkään. Google toimii spesifeissä hauissa mainiosti, mutta ei ole paras tapa löytää täysin uutta.
Hakukoneitten lisäksi siis kannattaa miettiä muitakin näkökulmia tiedon löydettävyydelle. Miten tehdä sisällöstä sosiaalisesti löydettävää ja miten saada kävijät löytämään sitä lisää? Oikeastaan kyse on vain maalaisjärjestä.
1. Kirjoita parempia otsikoita
Otsikoiden pitää olla kiinnostavia. Ihmismielen kanssa pelatessa pelkkä hakusanojen viljely ei riitä. Esimerkiksi Twitterissä uudet lukijat näkevät todennäköisesti vain otsikon linkin yhteydessä. Ja ei, älä lisää otsikkoon ”katso kuvat!”. Se on lukijan aliarvioimista.
Mieti: Klikkaisinko itse?
2. Visualisoi sisältö
Liitä sisällön yhteyteen hyvä kuva aina, kun se on mahdollista. Se toimii sanomalehtien käyttämään tapaan huomionherättäjänä siihen sopivissa medioissa, kuten Facebook, joka ottaa kuvan ”peukalokuvaksi” automaattisesti sivustoltasi. Lisäksi se tuo sopivaa elävyyttä tekstisisällön yhteyteen.
3. Pidä kiinni lukijoistasi
Käytä sivustosi tarjoama tila viisaasti hyväksesi. Älä keskity vain tuomaan kävijöitä sivustollesi, niin kuin yleensä on tapana, vaan yhtälailla mieti miten saat kävijät pysymään tarjoamasi sisällön parissa aina omien tavoitteittesi saavuttamiseen saakka.
Analysoi millaiset sisältöelementit ohjaavat kävijöitäsi jatkuvasti eteenpäin, päätä mihin heidät haluat ohjata ja tee tarvittavia muutoksia, jotta vielä useampi kävijä tekee asioita, joista on sekä sinulle että hänelle hyötyä.
4. Tarjoa parasta mahdollista sisältöä
Kirjoita tai kirjoituta loistavaa tekstiä ja tarjoa jaettavan arvoisia tiedonmurusia. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tiedon löytymisen siirtyessä vahvemmin tavallisten ihmisten käsiin sisällön laadulla on entistä suurempi merkitys. Geneerinen katalogipapatus ei yksinkertaisesti enää riitä.
Aloitetaan käyttäjistä
Sen sijaan, että ulkoisille asiakkaille suunnatun verkkopalvelun sisältö, rakenne ja palvelustrategia suunniteltaisiin organisaation sisällä, kannattaa katse ensin suunnata kohti sen tulevia käyttäjiä. Miksi? Siksi että käyttäjät usein näkevät yrityksen ja palvelun toisin kuin organisaatio itse. Organisaation henkilöstö on usein liian lähellä omia tuotteitaan tai palveluitaan nähdäkseen ne käyttäjän silmin. Hyviä esimerkkejä kuluttajien kuuntelematta jättämisestä löytyy lähiympäristöstämme joukoittain – kukapa ei joskus esimerkiksi olisi tuskaillut Helsingin kaupungin liikenteen matkakorttijärjestelmän parissa miettien mitä numeroa laitteessa pitikään painaa, jotta saa matkansa veloitettua oikein. Ja mikä tästä on seurauksena? Jos ei muuta niin ärtynyt kuluttaja ja huono maine, joista kumpikaan ei edistä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokaisen yrityksen tavoitteena lienee verkkopalvelua perustettaessa että kuluttaja viihtyisi siellä, tutustuisi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin tehden lopulta ostopäätöksen. Miten tähän siis päästään?
Tunne asiakkaasi
Kaikilla yrityksillä on asiakkaita ja asiakkaat täytyy tuntea. Mikäli yritys mielii menestyä verkossa, on asiakkaat kuitenkin tunnettava myös toisin – miten he käyttävät Internetiä. Jos asiakas ostaa jatkuvasti yrityksen tuotteita vaikkapa vähittäismyynnin kautta, se ei tarkoita, että sama toistuisi verkon välityksellä. Ehei. Sama edistynyt asiakas, joka vaatii tuotteilta laatua ja nopeita toimitusaikoja, saattaa käyttää verkkoa vain vapaa-ajallaan tai olla käytössään niin kömpelö, ettei Internetistä ostaminen tule kysymykseenkään. On myös arvokasta ymmärtää, mitä asiakas yrityksestä tai toimialasta ylipäätään haluaa tietää. Jos käy ilmi, että yrityksen kuluttajakunnasta 80% ei koskaan käytä sosiaalista mediaa tai edes seuraa sitä aktiivisesti, miksi investoida siihen? Jos kuluttajille kaikkein arvokkainta tietoa on esimerkiksi yrityksen tuoteportfolio ja sen hinta- ja saatavuustiedot, miksi ei tarjota sitä ja vieläpä niin hyvässä formaatissa, että asiakas ilahtuu?
Tietenkään kuluttajat eivät tiedä kaikkea…
..mutta olisi sääli satsata turhiin asioihin, jos voi tehdä oikeita. Kun kuluttajia on kuultu, voidaan vasta vetäytyä oman organisaation sisälle miettimään saatuja tuloksia. Kuluttajien tarpeeseen on vastattava viisaasti – ei täyttämällä kaikkia toiveita, vaan puettava organisaation tavoitteet kuluttajien kielelle. Jos päämääränä on myydä tuotteitaan verkon kautta, kuluttajia kuulemalla tiedetään miten se tehdään järkevästi: onko omaan verkkokauppaan investointi järkevää vai kannattaisiko myyntiä ensin kokeilla jonkin jo olemassa olevan verkkomyyntikanavan kautta, jossa käyttäjätkin ovat jo valmiina? Parhaimmillaan tällaisesta kuluttajien ja liiketoimintatavoitteiden yhdistämisestä saadaan yhdistelmä, joka kertoo selkeästi mitä asioita yrityksen kannattaa verkkopalveluunsa tuottaa, ja kuinka asioista pitäisi puhua. Organisaation kieli ei useinkaan ole sama kuin kuluttajien käyttämä kieli – kännykkä on kännykkä eikä multimediatietokone, vaikka yritys niin sitä kauppaisikin.
Paljonko se maksaa?
Kuluttajia voi kuunnella suurella ja pienellä rahalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä mihin haluaa investoida. Suomessa investoidaan tyypillisesti tekniikkaan ja kun investointi on tehty, ryhdytään miettimään miten käyttäjät saadaan oppimaan hankittu tekninen ratkaisu. Välttämättä oppimista ei tapahdu koskaan. Toinen vaihtoehto on investoida ensin kuluttajiin ja tutkia, miten organisaation tavoite voidaan pukea asiakkaan kielelle ja mitä asioita kannattaa toteuttaa (teknisestikin) ja mitä ei. Käyttäjälähtöistä, kuten perinteistäkin, verkkopalveluiden toteuttamistapaa kannattaa myös seurata numeroilla ja asettaa sopivat mittarit, joilla mitata toteutuksen onnistumista. Mittareina voi esimerkiksi olla asiakastyytyväisyys, reklamaatioiden määrä tai kontaktit asiakaspalveluun, jotka kaikki vaikuttavat yrityksen liikevaihtoon ja -voittoon. Kaikki nämä luvut tyypillisesti muuttuvat positiivisemmiksi, mikäli palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ne, jotka palvelun parissa lopulta tulevat aikaansa viettämään – käyttäjät.
]]>Eräänä päivänä yritys X päättää, että sillä on oltava verkkosivut. Sivuilla on oltava ainakin perustiedot, yhteyshenkilöt, ja ne tuotteet ja palvelut, joita yritys asiakkailleen kauppaa. Sosiaalista mediaa tulee myös hyödyntää jollakin tapaa – eihän yritys ole vielä edes Facebookissa. Sivujen oheen voisi perustaa myös keskustelufoorumin, jossa ihmiset voivat vaihtaa mielipiteitä yrityksen tuotteista tai toimialasta. Sellainenhan tunnetusti tuo lisää kävijöitä ja siinä samalla saa lisää sisältöä sivuille – ja ihan ilmaiseksi! Entä verkkomyynti? Voisiko tuotteita esittelyiden ohella myös myydä verkon kautta? Kuulostaako tutulta? Ei ole lainkaan epätavallista, että verkkosivustonsuunnitteluprosessi pyörähtää käyntiin kilpailijan lanseeraaman palvelun tai toiminnallisuuden vuoksi. Verkkonäkyvyys ei kuitenkaan ole ilmaista – verkkosivuja voi toki kyhätä kokoon lähes “kuka tahansa” – mutta se miten saadaan palveluun uhrattu investointi takaisin, vastaamaan sille asetettuja tavoitteita ja vielä poikimaan lisätuloja?
Aloitetaan käyttäjistä
Sen sijaan, että ulkoisille asiakkaille suunnatun verkkopalvelun sisältö, rakenne ja palvelustrategia suunniteltaisiin organisaation sisällä, kannattaa katse ensin suunnata kohti sen tulevia käyttäjiä. Miksi? Siksi että käyttäjät usein näkevät yrityksen ja palvelun toisin kuin organisaatio itse. Organisaation henkilöstö on usein liian lähellä omia tuotteitaan tai palveluitaan nähdäkseen ne käyttäjän silmin. Hyviä esimerkkejä kuluttajien kuuntelematta jättämisestä löytyy lähiympäristöstämme joukoittain – kukapa ei joskus esimerkiksi olisi tuskaillut Helsingin kaupungin liikenteen matkakorttijärjestelmän parissa miettien mitä numeroa laitteessa pitikään painaa, jotta saa matkansa veloitettua oikein. Ja mikä tästä on seurauksena? Jos ei muuta niin ärtynyt kuluttaja ja huono maine, joista kumpikaan ei edistä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokaisen yrityksen tavoitteena lienee verkkopalvelua perustettaessa että kuluttaja viihtyisi siellä, tutustuisi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin tehden lopulta ostopäätöksen. Miten tähän siis päästään?
Tunne asiakkaasi
Kaikilla yrityksillä on asiakkaita ja asiakkaat täytyy tuntea. Mikäli yritys mielii menestyä verkossa, on asiakkaat kuitenkin tunnettava myös toisin – miten he käyttävät Internetiä. Jos asiakas ostaa jatkuvasti yrityksen tuotteita vaikkapa vähittäismyynnin kautta, se ei tarkoita, että sama toistuisi verkon välityksellä. Ehei. Sama edistynyt asiakas, joka vaatii tuotteilta laatua ja nopeita toimitusaikoja, saattaa käyttää verkkoa vain vapaa-ajallaan tai olla käytössään niin kömpelö, ettei Internetistä ostaminen tule kysymykseenkään. On myös arvokasta ymmärtää, mitä asiakas yrityksestä tai toimialasta ylipäätään haluaa tietää. Jos käy ilmi, että yrityksen kuluttajakunnasta 80% ei koskaan käytä sosiaalista mediaa tai edes seuraa sitä aktiivisesti, miksi investoida siihen? Jos kuluttajille kaikkein arvokkainta tietoa on esimerkiksi yrityksen tuoteportfolio ja sen hinta- ja saatavuustiedot, miksi ei tarjota sitä ja vieläpä niin hyvässä formaatissa, että asiakas ilahtuu?
Tietenkään kuluttajat eivät tiedä kaikkea…
..mutta olisi sääli satsata turhiin asioihin, jos voi tehdä oikeita. Kun kuluttajia on kuultu, voidaan vasta vetäytyä oman organisaation sisälle miettimään saatuja tuloksia. Kuluttajien tarpeeseen on vastattava viisaasti – ei täyttämällä kaikkia toiveita, vaan puettava organisaation tavoitteet kuluttajien kielelle. Jos päämääränä on myydä tuotteitaan verkon kautta, kuluttajia kuulemalla tiedetään miten se tehdään järkevästi: onko omaan verkkokauppaan investointi järkevää vai kannattaisiko myyntiä ensin kokeilla jonkin jo olemassa olevan verkkomyyntikanavan kautta, jossa käyttäjätkin ovat jo valmiina? Parhaimmillaan tällaisesta kuluttajien ja liiketoimintatavoitteiden yhdistämisestä saadaan yhdistelmä, joka kertoo selkeästi mitä asioita yrityksen kannattaa verkkopalveluunsa tuottaa, ja kuinka asioista pitäisi puhua. Organisaation kieli ei useinkaan ole sama kuin kuluttajien käyttämä kieli – kännykkä on kännykkä eikä multimediatietokone, vaikka yritys niin sitä kauppaisikin.
Paljonko se maksaa?
Kuluttajia voi kuunnella suurella ja pienellä rahalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä mihin haluaa investoida. Suomessa investoidaan tyypillisesti tekniikkaan ja kun investointi on tehty, ryhdytään miettimään miten käyttäjät saadaan oppimaan hankittu tekninen ratkaisu. Välttämättä oppimista ei tapahdu koskaan. Toinen vaihtoehto on investoida ensin kuluttajiin ja tutkia, miten organisaation tavoite voidaan pukea asiakkaan kielelle ja mitä asioita kannattaa toteuttaa (teknisestikin) ja mitä ei. Käyttäjälähtöistä, kuten perinteistäkin, verkkopalveluiden toteuttamistapaa kannattaa myös seurata numeroilla ja asettaa sopivat mittarit, joilla mitata toteutuksen onnistumista. Mittareina voi esimerkiksi olla asiakastyytyväisyys, reklamaatioiden määrä tai kontaktit asiakaspalveluun, jotka kaikki vaikuttavat yrityksen liikevaihtoon ja -voittoon. Kaikki nämä luvut tyypillisesti muuttuvat positiivisemmiksi, mikäli palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ne, jotka palvelun parissa lopulta tulevat aikaansa viettämään – käyttäjät.
http://www.really.fi/blog/2011/12/16/yritys-tuu-ikkunaan-%e2%80%93-taalla-huutaa-kayttaja/feed/ 0 ]]>Mitä Internet company sitten aikoinaan tarkoitti? Joskus 2000-luvun alussa se tarkoitti yritystä, joka vei prosessinsa verkkoon. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti kotisivuja, mutta tietysti myös verkkokauppaa ja isoissa yrityksissä tehtiin myös Intranetiä ja vaikkapa henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä.2000-luvun puolessa välissä Internet company oli yritys, jonka tuote oli verkkopalvelu. Vaikkapa Google. Tai Amazon.
Mitä Internet company sitten on tänä päivänä? No, sehän on yritys, joka ottaa verkon lähtökohdaksi, kun miettii liiketoimintaansa tai liiketoimintaan liittyviä asioita. Yritys, joka kysyy aina “miten tämä toimisi verkossa?” tai “miten tämä tukee meidän verkkonäkyvyyttämme?”.
Otetaanpa muutama esimerkki. Mieti, onko yrityksesi nimi hakukoneystävällinen, jääkö se mieleen (siis asiakkaalle, ole nyt rehellinen, kun mietit)? Entäpä logosi? Onko yrityksesi brändi kenties suunniteltu silloin, kun verkolla ei ollut niin suuri merkitys? Mikä on seuraus, jos logossasi ei ole yrityksen nimeä ja se on ainoa yritykseesi viittaava asia tuotteessasi? Seuraus on se, että potentiaalinen asiakas ei voi hakea verkosta siitä lisätietoja, koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Kaupat jäi siis tekemättä, sori.
Entäs kun mietit brändisi uudistusta? Internet company tekee senkin verkko edellä. Miten? No, esimerkiksi typografiaa suunnitellessa kannattaa valita mielummin fontti, josta on olemassa webbiversio. Silloin fontti näyttää siltä kuin pitääkin ilman kikkailuja. Jos brändin suojelemiseksi tänä päivänä pitää vaihtaa verkkosivujen pääotsikot tekstistä kuviksi, on vika, anteeksi nyt vaan, brändissä eikä siinä, että tyhmät selaimet (kyllä, monikossa) eivät vaan näytä fonttia just oikein.
Verkkosivujen uudistus voi siis olla hyvä lähtökohta koko brändin uudistukselle.
Jos verkon ottaa huomioon oikealla tavalla, siirtyy koko suunnittelu aika luontevasti hyvin käyttäjälähtöiseksi. Verkossa ihminen on yksin tutkimassa tuotteita ja palveluita, ei ole apuna myyjää, joka havaitsee ilmeistä ja eleistä, että ohi meni tuo myyntilause, kokeillaanpas toista. Jos tuotteesi, palvelukonseptisi tai tuotevalikoimasi on liian monimutkainen esittää ja myydä verkossa, niin ehkä se ei olekaan verkon vika…
]]>Muistatteko vielä termin “Internet company”. Ei se mitään, sehän on lähes yhtä ysäriä kuin termi Webmaster. Mutta, ajattelin kuitenkin palauttaa sen teidän mieliinne, sillä se on mielestäni erittäin hyvä termi. Tosin se, mitä se nykyään tarkoittaa, on tietysti muuttunut.
Mitä Internet company sitten aikoinaan tarkoitti? Joskus 2000-luvun alussa se tarkoitti yritystä, joka vei prosessinsa verkkoon. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti kotisivuja, mutta tietysti myös verkkokauppaa ja isoissa yrityksissä tehtiin myös Intranetiä ja vaikkapa henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä.2000-luvun puolessa välissä Internet company oli yritys, jonka tuote oli verkkopalvelu. Vaikkapa Google. Tai Amazon.
Mitä Internet company sitten on tänä päivänä? No, sehän on yritys, joka ottaa verkon lähtökohdaksi, kun miettii liiketoimintaansa tai liiketoimintaan liittyviä asioita. Yritys, joka kysyy aina “miten tämä toimisi verkossa?” tai “miten tämä tukee meidän verkkonäkyvyyttämme?”.
Otetaanpa muutama esimerkki. Mieti, onko yrityksesi nimi hakukoneystävällinen, jääkö se mieleen (siis asiakkaalle, ole nyt rehellinen, kun mietit)? Entäpä logosi? Onko yrityksesi brändi kenties suunniteltu silloin, kun verkolla ei ollut niin suuri merkitys? Mikä on seuraus, jos logossasi ei ole yrityksen nimeä ja se on ainoa yritykseesi viittaava asia tuotteessasi? Seuraus on se, että potentiaalinen asiakas ei voi hakea verkosta siitä lisätietoja, koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Kaupat jäi siis tekemättä, sori.
Entäs kun mietit brändisi uudistusta? Internet company tekee senkin verkko edellä. Miten? No, esimerkiksi typografiaa suunnitellessa kannattaa valita mielummin fontti, josta on olemassa webbiversio. Silloin fontti näyttää siltä kuin pitääkin ilman kikkailuja. Jos brändin suojelemiseksi tänä päivänä pitää vaihtaa verkkosivujen pääotsikot tekstistä kuviksi, on vika, anteeksi nyt vaan, brändissä eikä siinä, että tyhmät selaimet (kyllä, monikossa) eivät vaan näytä fonttia just oikein.
Verkkosivujen uudistus voi siis olla hyvä lähtökohta koko brändin uudistukselle.
Jos verkon ottaa huomioon oikealla tavalla, siirtyy koko suunnittelu aika luontevasti hyvin käyttäjälähtöiseksi. Verkossa ihminen on yksin tutkimassa tuotteita ja palveluita, ei ole apuna myyjää, joka havaitsee ilmeistä ja eleistä, että ohi meni tuo myyntilause, kokeillaanpas toista. Jos tuotteesi, palvelukonseptisi tai tuotevalikoimasi on liian monimutkainen esittää ja myydä verkossa, niin ehkä se ei olekaan verkon vika…
http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/feed/ 1 ]]>
Cuution uusi aloitusnäkymä
Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, joiden hakukonesijoitus on muuttunut eniten, uudet linkit ja kilpailijoiden tilanteen. Koska Cuution keräämä data ei häviä, käyttäjä voi tarkastella tiliään milloin tahansa ja valitsemaltaan ajankohdalta. Nopea vilkaisu aloitusnäkymään summaa viime viikkojen tärkeimmät muutokset, joihin voi myöhemmin paneutua.
Kilpailutilanne Googlessa
Kaikkien näkymien linkkivalikko ja pikatoiminnot on yhtenäistetty. Avainsanojen ja kilpailijoiden lisääminen on nyt mahdollista kaikissa näkymissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
Cuution lähtökohtana on jatkossakin hyödyllisen informaation viestiminen selkeästi. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailtamme ja otamme ne huomioon jatkossakin kehittäessämme Cuutiota vahvaksi osaksi asiakkaidemme menestyvää liiketoimintaa. Lukekaa myös Cuution blogista vinkkejä oman verkkonäkyvyydenne kehittämiseen ja hyödyntäkää Cuutio-käyttöliittymästä löytyvää Support-valikkoa, josta löydätte nopeita opastuksia Cuution käyttöön!
Lisätietoja Cuutiosta:
Heidi Tiainen
Product Marketing Manager
Puh: 044 764 1069
Cuutio on saanut uuden ilmeen ja uuden aloitusnäkymän. Uudistusten taustalla on käytettävyyden parantaminen ja verkkonäkvyyden muutosten korostaminen.
Cuution uusi aloitusnäkymä
Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, joiden hakukonesijoitus on muuttunut eniten, uudet linkit ja kilpailijoiden tilanteen. Koska Cuution keräämä data ei häviä, käyttäjä voi tarkastella tiliään milloin tahansa ja valitsemaltaan ajankohdalta. Nopea vilkaisu aloitusnäkymään summaa viime viikkojen tärkeimmät muutokset, joihin voi myöhemmin paneutua.
Kilpailutilanne Googlessa
Kaikkien näkymien linkkivalikko ja pikatoiminnot on yhtenäistetty. Avainsanojen ja kilpailijoiden lisääminen on nyt mahdollista kaikissa näkymissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
Cuution lähtökohtana on jatkossakin hyödyllisen informaation viestiminen selkeästi. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailtamme ja otamme ne huomioon jatkossakin kehittäessämme Cuutiota vahvaksi osaksi asiakkaidemme menestyvää liiketoimintaa. Lukekaa myös Cuution blogista vinkkejä oman verkkonäkyvyydenne kehittämiseen ja hyödyntäkää Cuutio-käyttöliittymästä löytyvää Support-valikkoa, josta löydätte nopeita opastuksia Cuution käyttöön!
Lisätietoja Cuutiosta:
Heidi Tiainen
Product Marketing Manager
Puh: 044 764 1069
Meme käsitteenä tarkoittaa palasta kulttuuria, jota voidaan levittää esimerkiksi puheessa, tekstissä, kuvissa ja videoissa. Termin kehitti brittiläinen evoluutiobiologi Richard Dawkins kirjassa ”The Selfish Gene” (1976). Suurempaa huomiota meme on saanut internetin yleistymisen yhteydessä.
Look at your company’s website. Now look at our clients’. Back to yours, NOW BACK TO OUR CLIENTS’. Sadly, you are not our client. But if you contacted me right now your website could look like our clients’. Thadaa! Näin olen levittänyt palasen kulttuuria sinulle. Tämän memen alkuperä on Old Spice -mainos vuodelta 2010, jossa naurettavan hyväkroppainen entinen NFL-pelaaja kertoo sinulle miksi kannattaa käyttää Old Spice suihkusaippuaa. Mainosta on katsottu Youtubessa 36 miljoonaa kertaa ja se on poikinut käsittämättömän määrän sitä parodioivia videoita. Niin, ja kuoleva brändi sai toisen mahdollisuuden.
The most interesting man in the world. Dos Equis. 2007. Erittäin hauska mainos, jossa todetaan muutama fakta maailman mielenkiintoisimmasta miehestä, joka luonnollisesti juo Dos Equis olutta. Silloin, kun juo olutta. Tämä meme on yksi levinneisimmistä. Se on saanut versioita niin videoformaatissa, kuin erityisesti kuvien muodossa. Kaava on yksinkertainen: ”I don´t always X, but when I do, I Y”.
KISSA! Näitä riittää. Miten se liittyy pistaasipähkinöihin? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta se on video kissasta. Joka on vähän niin kuin ihminen. Joka soittaa koskettimia. Siksi.
No mitä väliä tällä kaikella on? Mainostoimistojen, teinien ja nörttien tekemiä haa-haa-hauskoja videoita ja kuvia sosiaalisissa medioissa, joissa ne muutenkin viettää ihan liikaa aikaa. No, kerronpa oman näkemykseni. Old Spice -mainos uudisti brändin imagon ja teki siitä taas coolin. Dos Equis tuli memen ansiosta minunkin tietoisuuteeni ja huomaan, kun se on jonkin ravitsemusliikkeen tarjonnassa. Tuota kissavideota en lähde avaamaan, haluan nauttia siitä tunteesta, etten vain tajua.
Mitä yhteistä näillä memeillä on? Trafiikki. Ne luovat paljon trafiikkia internetissä. Brändejä käytetään hakusanoina, kun hauskoja videoita etsitään Googlesta ja Youtubesta. Väitän, että kovin moni ei pysty tilauksesta luomaan tarttuvaa internet memeä. Siis sellaista, joka lähtee liikkumaan sosiaalisissa medioissa kulovalkean tavoin ja saa uusia hauskoja muotoja. Kuitenkin se, mihin voi vaikuttaa on trafiikin ohjaus. Huolehdi, että näyt kampanjan lanseeraamisen aikaan oikeilla avainsanoilla, jotta saat ohjattua käyttäjät haluamaasi sisältöön. Seuraa memen kehittymistä ja reagoi siihen. Tämä on hyvä tapa kommunikoida potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tätä he kuuntelevat. Ole rehellinen ja osaa nauraa itsellesi ja brändillesi. Muuten sinulle nauretaan. Muuten olet keisari.
Kirjoittaja on uusi.
Lähteitä:
knowyourmeme.com
en.wikipedia.org/wiki/Meme
nmincite.com/?p=2944
Ja seuraavaksi jotain aivan muuta: internet meme. Ei sillä, että tämä olisi jokaisen päättäjän bisneskriittisin asia, jonka tuntemista ilman ei tulisi nykymaailmassa toimeen, mutta memet ovat kiehtova aihe ja niiden seuraaminen auttaa ymmärtämään nopeasti kehittyvää käyttäjien kulttuuria netissä. Memet naurattavat, yhdistävät ja luovat mahdollisuuden kommunikoida luovasti ja joskus yli kielimuurien. Kenen mielestä kissanpennut eivät muka ole söpöjä?
Meme käsitteenä tarkoittaa palasta kulttuuria, jota voidaan levittää esimerkiksi puheessa, tekstissä, kuvissa ja videoissa. Termin kehitti brittiläinen evoluutiobiologi Richard Dawkins kirjassa ”The Selfish Gene” (1976). Suurempaa huomiota meme on saanut internetin yleistymisen yhteydessä.
Look at your company’s website. Now look at our clients’. Back to yours, NOW BACK TO OUR CLIENTS’. Sadly, you are not our client. But if you contacted me right now your website could look like our clients’. Thadaa! Näin olen levittänyt palasen kulttuuria sinulle. Tämän memen alkuperä on Old Spice -mainos vuodelta 2010, jossa naurettavan hyväkroppainen entinen NFL-pelaaja kertoo sinulle miksi kannattaa käyttää Old Spice suihkusaippuaa. Mainosta on katsottu Youtubessa 36 miljoonaa kertaa ja se on poikinut käsittämättömän määrän sitä parodioivia videoita. Niin, ja kuoleva brändi sai toisen mahdollisuuden.
The most interesting man in the world. Dos Equis. 2007. Erittäin hauska mainos, jossa todetaan muutama fakta maailman mielenkiintoisimmasta miehestä, joka luonnollisesti juo Dos Equis olutta. Silloin, kun juo olutta. Tämä meme on yksi levinneisimmistä. Se on saanut versioita niin videoformaatissa, kuin erityisesti kuvien muodossa. Kaava on yksinkertainen: ”I don´t always X, but when I do, I Y”.
KISSA! Näitä riittää. Miten se liittyy pistaasipähkinöihin? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta se on video kissasta. Joka on vähän niin kuin ihminen. Joka soittaa koskettimia. Siksi.
No mitä väliä tällä kaikella on? Mainostoimistojen, teinien ja nörttien tekemiä haa-haa-hauskoja videoita ja kuvia sosiaalisissa medioissa, joissa ne muutenkin viettää ihan liikaa aikaa. No, kerronpa oman näkemykseni. Old Spice -mainos uudisti brändin imagon ja teki siitä taas coolin. Dos Equis tuli memen ansiosta minunkin tietoisuuteeni ja huomaan, kun se on jonkin ravitsemusliikkeen tarjonnassa. Tuota kissavideota en lähde avaamaan, haluan nauttia siitä tunteesta, etten vain tajua.
Mitä yhteistä näillä memeillä on? Trafiikki. Ne luovat paljon trafiikkia internetissä. Brändejä käytetään hakusanoina, kun hauskoja videoita etsitään Googlesta ja Youtubesta. Väitän, että kovin moni ei pysty tilauksesta luomaan tarttuvaa internet memeä. Siis sellaista, joka lähtee liikkumaan sosiaalisissa medioissa kulovalkean tavoin ja saa uusia hauskoja muotoja. Kuitenkin se, mihin voi vaikuttaa on trafiikin ohjaus. Huolehdi, että näyt kampanjan lanseeraamisen aikaan oikeilla avainsanoilla, jotta saat ohjattua käyttäjät haluamaasi sisältöön. Seuraa memen kehittymistä ja reagoi siihen. Tämä on hyvä tapa kommunikoida potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tätä he kuuntelevat. Ole rehellinen ja osaa nauraa itsellesi ja brändillesi. Muuten sinulle nauretaan. Muuten olet keisari.
Kirjoittaja on uusi.
Lähteitä:
knowyourmeme.com
en.wikipedia.org/wiki/Meme
nmincite.com/?p=2944
Koska englanninkielisen tittelini etuliitteenä on “senior” (suomeksi olen ihan konsultti vaan), pätevöittää se sekä ikäni että kokemukseni aina välillä palaamaan aikaan, jolloin Internet keksittiin. Tämän ikäkriisiä pursuavan intron tarkoitus on johdatella murtamaan verkkosisällön luomiseen liittyviä myyttejä, jotka Internetin alkuräjähdyksen aikoihin luotiin.
Internetiähän ympäröi edelleen sen ympärille aikoinaan ovelasti kudottu mysteerisyyden verkko, joka kiteytyy lausumaan: “verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla”. Tällä lauseella on moni konsultti netonnut hyvät palkkiot. Pahimmillaan tämä on johtanut suuriin väärinkäsityksiin, jotka elävät ja voivat hyvin vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi sisällöntuotannon myytti numero yksi: Printtiin kirjoitettu sisältö ei sovellu verkkoon, koska verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla.
Lueskelin tuossa työmatkalla iPadista Hesaria. Kovasti sivistyin esimerkiksi automaattiseen metroon tähtäävän hankkeen kiemuroista (muistutti muuten kovasti draaman kaareltaan menneiden vuosien IT-hankkeita tämä tapaus). Epäilen, että sama artikkeli on ilmestynyt sanasta sanaa Hesarin printtiversiossa.
Hetkinen, siis printtisisältö on siirretty verkkoon ja se toimii? No, totta kai se toimii, jos se on hyvää sisältöä.
Moni yritys julkaisee edelleen asiakaslehteä tai vähintäänkin printtiesitteitä, joiden tuotantoon panostetaan. Sisältöä saattaa jopa olla tekemässä viestintätoimisto, siis ammattilainen.
Verkkoon sen sijaan sisältöä tuottavat toimitusjohtajan sihteeri Marjatta tai kesäharjoittelija Kalle, jos muilta hommiltaan ehtivät.
Siis verkkoon tehdään sisältöä eri tavalla. Huonommin.
Asiakaslehti verkkosisällön lähteenä
Otetaanpas tarkempaan tarkasteluun se asiakaslehti. Nehän pitävät yleensä sisällään jonkun sortin pääkirjoituksen, jossa on näkemys (=blogikirjoitus), tuoteuutuuksien esittelyn (=tuoteuutiset, tuotteesta ja sen käyttötapauksista tai sen tuottamasta lisäarvosta kirjoitettu blogikirjoitus ja jopa blogikirjoitusten sarja, tuotevideo Youtubessa ja presentaatio Slidesharessa, jotka molemmat julkaistaan myös sivustolla), referenssitarina hienoine ammattivalokuvaajan ottamine kuvineen (= referenssitarina verkkosivuilla muokattuna niin, että osa tekstistä on korvattu videohaastattelulla ja kuvat, nekin mitkä eivät mahtuneen printtiin, selattavina kuvagalleriassa) ja toimialan tulevaisuuden tuulia analysoiva kirjoitus (=blogikirjoitus ja siihen liitetty infograaffi).
Printtilehti on erinomainen viestintäväline ja asiakkaat varmasti arvostavat hyvin toimitettua sisältöä ja laadukasta graafista suunnittelua (=miellyttävä lukukokemus).
Sitten korvaa sana “printtilehti” sanalla “verkkopalvelu”.
Toisin sanoen, jos yrityksesi tuottaa sisältöä printtimateriaaliin, ota sama sisältö lähempään tarkasteluun ja mieti, miten saat parannettua sitä verkon tuomien mahdollisuuksien avulla, mieti hakukoneoptimointia ja julkaise sisältö myös verkkosivuillasi, twiittaa niistä tai vähintäänkin julkaise niistä kooste yrityksesi LinkedIn-sivulla.
Se, että sisältö oli alunperin kirjoitettu printtiin, EI tee sisällöstä huonoa verkkosisältöä.
En jaksa lukea. Vai jaksanko sittenkin?
Toinen myytti, johon törmää lähes päivittäin on: Käyttäjät eivät lue verkossa pitkiä sisältöjä, koska verkossa luetaan eri tavalla.
Höpö höpö! Jos aihe on kiinnostava, käyttäjällä on motivaatio perehtyä asiaan ja sisältö on hyvin tuotettua, niin totta kai käyttäjä lukee pitkänkin tarinan. Jos pituus tai paremminkin lyhyys olisi ainoa kriteeri hyvällä verkkosisällölle, eivät blogit olisi niin suosittuja kuin ne ovat.
Tietysti, jos hyvä sisältö paiskataan verkkosivulle ilman koukuttavaa otsikkoa, introa, väliotsikoita ja muita korostuksia tai graafisia elementtejä eikä sitä hakukoneoptimoida eikä siihen viitata missään, niin siellähän se on eikä kukaan sitä lue.
Mutta, ongelma ei ollutkaan sisällön pituus, vaan ihan muut asiat. Tietenkään tämä ei ole mikään oikeutus tehdä pitkää sisältöä, jos on mahdollista tiivistää viestiä, mutta huoli siitä, etteivät ihmiset lue Facebook-päivitystä pidempää sisältöä, on mielestäni turha.
Huomaatteko muuten, että puhun sisällöstä. En siis “tekstistä”. Hyvä, pitkä sisältö voi nimittäin olla tekstiä yhdistettynä videoon, paljon puhuvaan kuvaan tai graafiseen elementtiin ja Slidesharessa jaettuun presentaatioon.
Nämä ovat niitä monimuotoisia medioita, jotka verkko mahdollistaa.
Scrollaamista helpottavat rullahiiret ja iPadit ja muut vastaavat lukulaitteet lisäävät verkkosisältöjen selaamisen helppoutta ja teknologia menee eteenpäin myös koodipuolella mahdollistaen entistä miellyttävämpien graafisten ulkoasujen rakentamisen ilman, että helppo sisällönhallinta tai hakukoneoptimointi pitää vaihtoehtoisesti uhrata. Youtube ja Slideshare tarjoavat puolestaa loistavan julkaisualustan sisällöille, jotka ennen asuivat ainoastaan, OMG, cd-rompuilla!
Myytit on nyt kumottu, nyt sitten vaan tuottamaan sitä sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/16/verkkosisallon-myytit-totta-vai-tarua/feed/ 2 Maineenhallinta kuntoon oikealla sisällöllä http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/ http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/#comments Thu, 05 Apr 2012 09:00:59 +0000 Jarno Wuorisalo Sisältösuunnittelu cuutio Hakukoneoptimointi inc. jeremy dearringer newt ginrich presidentinvaalit sisältö http://www.really.fi/blog/?p=958 Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä. Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta … Lue lisääNähdäänkö tällaista Suomessa kuuden vuoden päästä?
Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta aviohistoriastaan kampanjointinsa yhteydessä, eikä se ole varmasti ollut yllätys kampanjatoimistolle. Jeremy Dearringer (Inc.) huomauttaa, että oikeanlaisella sisältöoptimoinnilla Ginrichkin olisi voinut välttää monta kiusallista ja jopa haitallista käännettä. Jos esimerkiksi kampanjasivustoa olisi optimoitu vaikkapa ”newt ginrich wives” -hakutermille, Googlesta haettaessa ei löytyisi pääsääntöisesti morkkaavaa tekstiä. Hakukoneoptimoinnilla olisi voitu saada merkittäviäkin tuloksia maineenhallinnan osalta.
Optimoimalla sisältöä eri kanavissa voidaan hallita oman näkyvyyden tuomia mielikuvia edes jonkin verran.
Yritysten turha taistella netin voimaa vastaan
Sama sääntö pätee myös yrityksiin. Tutkimalla kohderyhmiesi hakukonekäyttäytymistä ja sen muutoksia voit ennakoida, millaista sisältöä sinun tulee julkaista. Kun verkkoon leviää negatiivista keskustelua yrityksestäsi tai sen palveluista, älä haraa vastaan, koska netin voima on yrityksiä suurempi (Nestlé yritti ja epäonnistui surkeasti).
Ajan tasaisella sisällöllä ja pitkäjänteisellä näkyvyyden kehittämisellä sekä sen seuraamisella voit vaikuttaa parhaiten. Netissä olet asiakkaan reviirillä, joten pelisäännöt ovat erilaiset kuin mihin perinteisesti ollaan totuttu.
Näkyvyyden seurantaa voidaan käyttää myös kilpailijoiden kampittamiseen. Tarina kertoo, että eräs kotimaiseen presidenttipeliin osallistunut käytti Cuution offsite-analytiikkaa seuratakseen ennen kaikkea kilpailijoidensa näkyvyyttä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/feed/ 0 B2B-yritys – Lisää myyntiä tuotteistuksella http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/ http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/#comments Fri, 16 Mar 2012 10:44:48 +0000 Tuija Riekkinen Verkkostrategiat asiakas b2b google-näkyvyys konversio Tuotteistus verkkostrategia http://www.really.fi/blog/?p=880 Löydettävyys, tai pikemmin se, ettei yritys löydy Googlesta, on usein se viimeinen herättävä tekijä niissä B2B-yrityksissä, jotka eivät aikaisemmin ole ehkä kokeneet verkkoa merkitykselliseksi markkinointi- ja myyntikanavaksi. Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu. Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen … Lue lisääLöydettävyys, tai pikemmin se, ettei yritys löydy Googlesta, on usein se viimeinen herättävä tekijä niissä B2B-yrityksissä, jotka eivät aikaisemmin ole ehkä kokeneet verkkoa merkitykselliseksi markkinointi- ja myyntikanavaksi.
Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu.
Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen asiakas saapuu sivustolle? Mitä sivuston pitää hänelle tarjota, että asiat etenevät yrityksen kannalta otolliseen suuntaan.
Myös B2B-puolella asiakaskunta nuorenee ja verkko on heille luonteva paikka etsiä tietoa. Asiaa on jopa tutkittu. Ehkäpä tätä voisi vähän nollatutkimukseksi morkata, sillä tulos on niinkin radikaali, että mitä kalliimpi hankinta on kyseessä, sitä enemmän asiaan halutaan perehtyä. Tämä tuskin on siis mihinkään muuttunut, mutta se on, että tietoa haetaan enenemässä määrin nimenomaan verkosta.
Huonosti tuotteistettu tuote ei myy verkossa
Väitän, että yrityksien, joiden myynti perustuu ns. jalkatyöhön, ei juurikaan ole tarvinnut panostaa tuotteistukseen. Tuotevalikoima voi olla vähän sekava ja päällekkäisiä toimintojakin niissä saattaa olla, mutta kyllä myyjät tuntevat tuotteet ja toimialat ja osaavat myydä sen oikean ratkaisun asiakkaille.
Kunnes halutaan uudistaa verkkosivut ja saada niiden avulla oikeasti myös myyntiä. Mikä vaatii tietysti sen, että tuotteet esitellään sivuilla selkeästi ja hyvän sisällön avulla. Mikä sitten paljastaakin ne puutteet tuotteistuksessa.
Rehellisyyden nimissä, huonosti tuotteistettujen tuotteiden ympärille on lähes mahdotonta rakentaa sivustoa, joka oikeasti tuottaa tulosta.
Kannattaa muista, että huonosti tai puutteellisesti tuotteistetut tuotteet tai palvelut eivät automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat huonoja tuotteita tai palveluita. Niiden ostamista ei vaan olla tehty helpoksi.
Näin teet pikatuotteistuksen
Tuotteistuksen ei tarvitse olla välttämättä mitään monimutkaista eikä tuotteistuksessa tarvitse laittaa itse tuotteita uusiksi. Pikemmin miettiä uusi, asiakaslähtöisempi kulma millä niitä myydään.
1. Puhuttele asiakastasi. Määrittele tuotteillesi kohderyhmät ja puhuttele heitä sivustolla. Yleispätevä: “Kohderyhmämme ovat pienet ja keskisuuret yritykset” on sivustolla turhista turhin lause. Jos esimerkiksi tarjoat ratkaisua, jolla voi tehostaa keskitettyä materiaalin hallintaa, kuvaile kohderyhmiäsi esimerkiksi näin:
- “Yritykset, joilla on toimipaikkoja ympäri Suomen ja myös Suomen ulkopuolella”
- “Yritykset, jotka hallinnoivat keskitetysti markkinointimateriaalin tekemistä ja jakelua”
- “Yritykset, joiden printtimateriaali päivittyy usein”
Näin autat sivustollesi tulevaa asiakasta hahmottamaan helpommin, että onko täällä sivustolla jotain juuri minulle.
2. Tee vertailutaulukkoja. Listaa tuotteistasi ne asiakashyödyt, joiden avulla ne eroavat toisistaan (“Voit tallentaa jopa 1000/5000/10000/rajattoman määrän painokelpoista kuvaa”) ja laadi tästä tiedosta sivustollesi vertailutaulukko.
Näin helpotat asiakasta hahmottamaan tuotteiden hyödyt, eroavaisuudet ja löytämään näin parhaan ratkaisun.
3. Koosta palvelupaketteja. Jos myyt palvelua, vaikkapa markkinointitutkimusta tai personal trainer -palveluita, tee edes verkkosivuja varten muutama konkreettinen palvelutuote hintoineen. Tuotteen avulla tarjoat asiakkaalle jotain konkreettista tarttumapintaa ja jotain mistä pyytää tarjous tai lisätietoja. Kun pääset keskusteluyhteyteen, voit selvittää tarkemmin asiakkaasi tarpeen ja myydä hänelle jopa enemmän, mitä hän alunperin suunnitteli ostaa.
4. Pohdi ostajan todellista ostomotiivia. Ostomotiivi voi joskus olla hyvinkin raadollinen. Esimerkiksi, voisiko SaaS-palveluiden suosio johtua osittain siitä, että yritysten IT-osaston serverihuoneen möröt eivät paitsi koskaan pese tukkaansa ja ovat muutenkin niin hankalia, ettei mikään hanke mene koskaan eteenpäin? Taatusti! Tätä ei tietenkään kannata sellaisenaan sanoa verkkosivuilla, mutta kun tunnistat ostajan todellisen tarpeen, ymmärrät paremmin sitä, millaisia ongelmia tuotteesi ratkaisee ja osaat tehdä siitä ymmärrettävää ja myyvää sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/feed/ 0 Älä tee verkkosivustoa itsellesi! http://www.really.fi/blog/2012/03/16/ala-tee-verkkosivustoa-itsellesi/ http://www.really.fi/blog/2012/03/16/ala-tee-verkkosivustoa-itsellesi/#comments Fri, 16 Mar 2012 09:24:15 +0000 Tuija Riekkinen Verkkostrategiat asiakas käytettävyys sisältö verkkostrategia http://www.really.fi/blog/?p=886 Väitän, että verkkosivujen suurin käytettävyysongelma tänä päivänä on se, että sivusto on “suunniteltu minulta minulle”. Toisin sanoen, sivusto suunnitellaan yhdestä, siitä minun, näkökulmasta eikä huomata ajatella sitä, että sivustolle voi tulla myös henkilö, jolla on ensinnäkin hiukan erilainen näkökulma yrityksesi … Lue lisääVäitän, että verkkosivujen suurin käytettävyysongelma tänä päivänä on se, että sivusto on “suunniteltu minulta minulle”. Toisin sanoen, sivusto suunnitellaan yhdestä, siitä minun, näkökulmasta eikä huomata ajatella sitä, että sivustolle voi tulla myös henkilö, jolla on ensinnäkin hiukan erilainen näkökulma yrityksesi tarjontaan tai vähintäänkin hän on erilainen verkkopalveluiden käyttäjänä eli erilainen käyttäjäpersoona kuin sivuston suunnittelija.
Sivustolla pitää siis pystyä puhuttelemaan paitsi useampaa kohderyhmää, niin myös erilaisia käyttäjäpersoonia.
Mikä on käyttäjäpersoona ja mikä on kohderyhmä?
Kohderyhmäsi voi olla esimerkiksi “yli 40-vuotiaat naiset, joilla on rajallinen määrä aikaa käytettävissä kuntoiluun, mutta he ovat kiinnostuneitä kuntoilusta ja terveellisistä elämäntavoista.
Kohderyhmän sisällä on kuitenkin aina useampi käyttäjäpersoona.
Käyttäjäpersoonat selvitetään tyypillisesti tutkimalla, mutta yksinkertaistaen käyttäjäpersoonien joukosta löytyy tyypillisesti ainakin seuraavat käyttäjäpersoonat.
- “Keep it simple and easy” -persoona
- “Tarvitsen tukea, olen hiukan epävarma“ -persoona
- “Haluan ottaa selvää ja ymmärtää” -persoona
Hyvin suunniteltu verkkopalvelu voi palvella useita käyttäjäpersoonia. Mutta miten se tapahtuu käytännössä eli miten yksi sivusto voi palvella näinkin erilaisia käyttäjiä? Miten heidät tunnistetaan sivustolla?
Käyttäjäpersoonia ei tarvitse erikseen tunnistaa sivustolla. Riittää, että käyttäjäpersoonat ja heidän erilaiset tarpeensa huomioidaan sivuston konseptia, sisältöä ja toiminnallisuuksia suunnitellessa.
Näin saat erilaiset käyttäjäpersoonat asiakkaaksesi
Kun Really Helsinki teki sivustoa täysin uudenlaiselle kuntosali-konseptille Livia Clubille, oli sivuston ensisijaisena tavoitteena saada käyttäjät liittymään jäseneksi heti, klubin verkkosivuilla. Kuitenkin, koska kyseessä oli uusi konsepti ja sen ensimmäinen sali, aloimme pohtimaan, että kuinka moni kohderyhmään (naiset +40 vuotta) kuuluva kävijä on niin rohkea, että liittyy jäseneksi verkossa ilman, että on käynyt paikan päällä tutustumassa.
Keep it simple and easy -persoonalle ei varmaankaan ole mikään ongelma tutustua verkkosivuilla konseptiin interaktivisen toiminnallisuuden ja monipuolisen, helposti ymmärrettävän sisällön avulla, lukea käyttäjäehdot ja tehdä ostopäätös samantien. “Vaikuttaa kivalta ja tässä on kuukauden irtisanomisaika, kokeillaan ihmeessä”.
Moni tekikin näin. Kuntosaliyrittäjän arvion mukaan lähes puolet jäsenistä liittyi jäseneksi käymättä paikan päällä.
Mutta miten varmistaa, että epävarmat käyttäjäpersoonat eivät poistu sivustolta miettien, että “vaikuttipa kivalta tavalta kuntoilla, mutta en minä nyt taida kuitenkaan vielä liittyä jäseneksi. Pistäydyn sitten joskus paikan päällä”. Ja sitten osalla tuota “joskus”-hetkeä ei tulekaan?
Sivustolle piti siis suunnitella vaihtoehtoinen, ei niin sitova ja “lopullinen”, mutta kuitenkin koukuttava tapa ilmaista kiinnostus jäsenyyttä kohtaan sekä kerätä yhteystietoja sähköpostimarkkinointia varten. Koska Livia Clubin tyylikkääseen imagoon sopii myös mielikuva hiukan exclusiivisena klubina, oli luontevaa tarjota käyttäjille mahdollisuutta pyytää tutustumiskutsu. Kutsun salille sai, kun täytti yksinkertaiseen lomakkeeseen yhteystietonsa. Välittömästi lomakkeen lähettämisen jälkeen, kaikille kutsua pyytäneille lähetettiin automaattinen viesti, jossa kerrottiin ajat, jolloin ohjaaja on salilla paikalla. Lisäksi jokainen kutsupyynnön lähettänyt henkilö kontaktoitiin ja sovittiin henkilökohtainen tapaaminen ohjaajan kanssa.
Livia Clubin sivuston suunnittelussa pidettiin huolta siitä, että jokaisella sivulla oli mahdollisuus joko pyytää tutustumiskutsu tai liittyä jäseneksi tai siirtyä katsomaan yhteystietoja. Vajaan kuukauden aikana yli 50 naista lähetti kutsupyynnön ja samassa ajassa salin ensimmäisen kuukauden jäsenmäärätavoite täyttyi.
Käyttäjäpersoonien tarpeiden miettinen osana sivuston suunnittelua siis kannattaa. Toteuttamalla sivuston useamman käyttäjäpersoonan näkökulmasta otat roiman askeleen matkalla, jonka aikana yrityksesi sivustosta tuleekin kotisivujen sijasta verkkopalvelu.
http://www.really.fi/blog/2012/03/16/ala-tee-verkkosivustoa-itsellesi/feed/ 0 En halua memeä, haluan ratkaisun ongelmaani! http://www.really.fi/blog/2012/02/22/en-halua-memea-haluan-ratkaisun-ongelmaani/ http://www.really.fi/blog/2012/02/22/en-halua-memea-haluan-ratkaisun-ongelmaani/#comments Wed, 22 Feb 2012 09:28:56 +0000 Tuija Riekkinen Hakukoneoptimointi avene dermosil google-näkyvyys ihonhoito kosmetiikka lancome pintakuiva iho sisältö vichy http://www.really.fi/blog/?p=854 Pakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. … Lue lisääPakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. Alkaa ahdistaa ja merkittävästi.
Siirryn peilin edestä sohvalle ja Googleen. Kirjoitan hakusanan “pintakuiva iho”. Ajattelin, että tuloksen kärkipaikoista taistelisivat isot ja ylelliset kosmetiikkabrändit tai edes kotimaiset; onhan pintakuiva iho taatusti iso ongelma täällä ääriolosuhteissa asuville.
Mutta, ensimmäinen orgaaninen tulos onkin tämä sivu: www.verkkosivuapteekki.fi/Kosmetiikka/Avene/Pintakuiva-iho.
Noin kymmenen erilaista hyvinkin kohtuuhintaista tuotetta pintakuivan ihon hoitoon ja vieläpä ostettavissa verkosta. Lisäksi sivulla on selitetty suht kansantajuisesti ja vakuuttavasti mistä pintakuiva iho johtuu ja miten sitä hoidetaan. Hyvä hyvä! 10 pistettä verkkosivuapteekki.fi:lle.
Tämä nappiin osunut hakutulos pisti minut miettimään myös muuta kuin kuivaa ihoani.
Ensinnäkin, miten arvokas asiakas verkkosivuapteekki.fi onkaan Avenelle, jonka tuotteita nuo kymmenkunta putkiloa olivat. Näkyvyyttä ja tunnettuutta tuotteille ja tuotemerkille oikeassa asiayhteydessä ja vielä apteekin sivulla eikä esimerkiksi eu.strawberrynet.com/main.aspx?region=EU (ja tämäkin verkkokauppa on ihan luotettava putiikki, vaikka ulkoasu ja google translation -käännöset muuta antavatkin ymmärtää). Nimittäin, jos nuo tuotteet auttavat minun iho-ongelmiin, niin puhutaan todellakin kanta-asiakkuudesta ja siitä Avene saa kiittää hyvin suunniteltua ja optimoitua verkkosivuapteekki.fi -kauppaa.
Tämä mainio, ratkaisun ongelmaani tarjonnut hakutulos pisti myös pohtimaan Suomen verkkoteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Marsion Suomi sössi Internetin -kolumnia. Tässä kolumnissa Marsio sanoo seuraavasti: “Viestinnälliset kotisivut, suomenkielinen tuote-esittelyverkkokauppa ja hammastahnat vuodeksi Facebook-kampanja on tyypillisen perässähiihtäjän tai aloittelijan verkkoliiketoiminta”. Jaahas.
No, Mikko Marsiolla on ehkä tässä kolumnissa suomalaisen Internetin puolestapuhujan ja kehittäjän rooli, mutta ajatellaapa kuluttajaa. Eihän tuo apteekkituotteita myyvä verkkokauppa nyt mitään cutting edgeä ole, mutta pitääkö sitä nyt aina ollakaan, jos palvelu ratkaisee käsillä olevan ongelman? Mainostoimistossa strategi nyhjää huolestuneena ruutupaidan hihaa ja koettaa saada ajatukset työmatkalla tennareissa paleltuneista varpaista memeen, joka asiakkaalle pitäis keksiä. Että asiakas ois jotain cutting edgeä tai jotain tuolla netissä. Ettei vaan oltais perässähiihtäjäjumittajia. Niinkö?
Mutta entäs ne perusasiat, mitä jos laitettaisiin ensin ne kuntoon?
Katsotaanpa tarkemmin tuota verkkosivuapteekkia, minkä hakutulos ykköseksi sylkäisi. Joo, ei ole mitään suurta graafisen suunnittelun iloittelua saatikka mitään oivaltavaa ja erikoista konseptuaalista ideaa, vaan sivu, jossa myydään apteekkituotteita. Mutta, silmiinpistävää kuitenkin on, että tällä sivustolla on tehty perusasiat kunnolla. Katsokaapa sivuston oikeaa reunaa. Eikös olekin aika kivasti mietitty, missä tilanteissa apteekin tuotteita tarvitaan; “Helpotusta vaivoihin”, “Apua elämäntilanteisiin”. Vähän miinusta tulee siitä, että otsikon “Terveyttä vuodenaikoihin” alla ei ole linkkiä tuoteryhmään “Pakkasen kuivattama iho”.
Tämäkin verkkokauppa olisi voinut oikaista perusasioissa ja julkaista verkkokaupassa tuotteensa tuotekategorioiden alle, siis niiden, joiden alle ne luokiteltu “siellä erpissä tai tuotetietokannassa”. Sen sijaan on otettu kuluttajalähtöisempi ote (käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voit lukea lisää Mirja Leinikan vieraskynä-kirjoituksesta).
Ja hei, sillä (ja hyvällä googlenäkyvyydellä) myytiin minulle tuote!
Miten kosmetiikkabrändit sitten näkyvät Googlessa?
Teimme Cuution avulla pienen tutkimuksen siitä, miten kosmetiikkabrändit näkyvät Googlessa, kun hakusanoina käytetään esimerkiksi juuri “pintakuiva iho” tai “punoittava iho”. Ruutukaappauksesta näkee, että testissä mukana olleet brändit ovat toivottoman kaukana Googlen ensimmäiseltä tulossivulta, eli kukaan testissä mukana olleista ei ole sijoilla 1-10.
Ensimmäiselle sivulle hakusanalla “pintakuiva iho” pääsee Apteekissa myytävä brändi Vichy sekä ihonhoitosarja Dermosil. Kun haetaan termillä “punoittava iho”, löytyy ensimmäinen suuren luokan kauneusbrändi, Lancome, sijalta 9.
Erikoista! Eivätkö beauty-brändit halua löytyä ongelmalähtöisillä hakusanoilla, vai eivätkö he vain ole hoksanneet, että kuluttajia voi lähentyä myös muuten kuin naistenlehtien kalliilla mainoksilla?
Hakukoneoptimointi alkaa viimein olla tärkeä sisällön tuotannon osa suuressa osassa yrityksiä. Ainakin siitä osataan ajatustasolla huolehtia. Rakettitiedettähän se ei edelleenkään ole, mutta metatietojen, hakusanojen toistomäärien ja linkittämisstrategioiden työstön yhteydessä unohtuu usein se toinen tärkeä kokonaisuus – lukijat, eli asiakkaat. Pahimmillaan tämä johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, kun teksti on geneeristä ja kiinnostavaa tietoa joutuu kaivamaan sotkuisista tagipilvistä ja linkkisekamelskasta.
Sosiaalisen median käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia (tai haasteita, ihan miten vaan) sisällön optimointiin. Kun lukija löytää jotain mielenkiintoista (negatiivista tai positiivista!), nykymeininki on jakaa se omalle verkostolleen. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa artikkeli tai muu informaatio leviää kulovalkean tavoin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä, Youtubessa ja muissa kanavissa. Pieni asia voi helposti nytkäyttää liikkeelle vyöryn, jonka kynsissä yrittäjä on ihmeissään. Vyöryä ei suinkaan kannata pelätä, vaan tehdä asiat aina niin hyvin kuin mahdollista ja kerätä sato, kun se on kypsä.
Sosiaalinen jakaminen on oikeasti hyvä uutinen jo epätoivoon suistuneiden, perinteisen mainonnan osaajien keskuudessa. Tekniikan ohella voidaan taas vaikuttaa ihmiseen – tunteisiin – älyyn – haluihin!
Kun joku päätyy sivustolle hakukoneen kautta, on hän tyypillisesti etsinyt vastausta johonkin kysymykseen – ratkaisua tarpeeseen. Jos hakukoneoptimointi on tehty asiantuntevin käsin, ei hakijan tarvitse Googlen tulossivun jälkeen juuri tietoa enää etsiä. Mutta miten hakija voi löytää uusia mielenkiintoisia asioita Googlen kautta, jos ei tiedä niiden olemassaolosta? Ei mitenkään. Google toimii spesifeissä hauissa mainiosti, mutta ei ole paras tapa löytää täysin uutta.
Hakukoneitten lisäksi siis kannattaa miettiä muitakin näkökulmia tiedon löydettävyydelle. Miten tehdä sisällöstä sosiaalisesti löydettävää ja miten saada kävijät löytämään sitä lisää? Oikeastaan kyse on vain maalaisjärjestä.
1. Kirjoita parempia otsikoita
Otsikoiden pitää olla kiinnostavia. Ihmismielen kanssa pelatessa pelkkä hakusanojen viljely ei riitä. Esimerkiksi Twitterissä uudet lukijat näkevät todennäköisesti vain otsikon linkin yhteydessä. Ja ei, älä lisää otsikkoon ”katso kuvat!”. Se on lukijan aliarvioimista.
Mieti: Klikkaisinko itse?
2. Visualisoi sisältö
Liitä sisällön yhteyteen hyvä kuva aina, kun se on mahdollista. Se toimii sanomalehtien käyttämään tapaan huomionherättäjänä siihen sopivissa medioissa, kuten Facebook, joka ottaa kuvan ”peukalokuvaksi” automaattisesti sivustoltasi. Lisäksi se tuo sopivaa elävyyttä tekstisisällön yhteyteen.
3. Pidä kiinni lukijoistasi
Käytä sivustosi tarjoama tila viisaasti hyväksesi. Älä keskity vain tuomaan kävijöitä sivustollesi, niin kuin yleensä on tapana, vaan yhtälailla mieti miten saat kävijät pysymään tarjoamasi sisällön parissa aina omien tavoitteittesi saavuttamiseen saakka.
Analysoi millaiset sisältöelementit ohjaavat kävijöitäsi jatkuvasti eteenpäin, päätä mihin heidät haluat ohjata ja tee tarvittavia muutoksia, jotta vielä useampi kävijä tekee asioita, joista on sekä sinulle että hänelle hyötyä.
4. Tarjoa parasta mahdollista sisältöä
Kirjoita tai kirjoituta loistavaa tekstiä ja tarjoa jaettavan arvoisia tiedonmurusia. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tiedon löytymisen siirtyessä vahvemmin tavallisten ihmisten käsiin sisällön laadulla on entistä suurempi merkitys. Geneerinen katalogipapatus ei yksinkertaisesti enää riitä.
Eräänä päivänä yritys X päättää, että sillä on oltava verkkosivut. Sivuilla on oltava ainakin perustiedot, yhteyshenkilöt, ja ne tuotteet ja palvelut, joita yritys asiakkailleen kauppaa. Sosiaalista mediaa tulee myös hyödyntää jollakin tapaa – eihän yritys ole vielä edes Facebookissa. Sivujen oheen voisi perustaa myös keskustelufoorumin, jossa ihmiset voivat vaihtaa mielipiteitä yrityksen tuotteista tai toimialasta. Sellainenhan tunnetusti tuo lisää kävijöitä ja siinä samalla saa lisää sisältöä sivuille – ja ihan ilmaiseksi! Entä verkkomyynti? Voisiko tuotteita esittelyiden ohella myös myydä verkon kautta? Kuulostaako tutulta? Ei ole lainkaan epätavallista, että verkkosivustonsuunnitteluprosessi pyörähtää käyntiin kilpailijan lanseeraaman palvelun tai toiminnallisuuden vuoksi. Verkkonäkyvyys ei kuitenkaan ole ilmaista – verkkosivuja voi toki kyhätä kokoon lähes “kuka tahansa” – mutta se miten saadaan palveluun uhrattu investointi takaisin, vastaamaan sille asetettuja tavoitteita ja vielä poikimaan lisätuloja?
Aloitetaan käyttäjistä
Sen sijaan, että ulkoisille asiakkaille suunnatun verkkopalvelun sisältö, rakenne ja palvelustrategia suunniteltaisiin organisaation sisällä, kannattaa katse ensin suunnata kohti sen tulevia käyttäjiä. Miksi? Siksi että käyttäjät usein näkevät yrityksen ja palvelun toisin kuin organisaatio itse. Organisaation henkilöstö on usein liian lähellä omia tuotteitaan tai palveluitaan nähdäkseen ne käyttäjän silmin. Hyviä esimerkkejä kuluttajien kuuntelematta jättämisestä löytyy lähiympäristöstämme joukoittain – kukapa ei joskus esimerkiksi olisi tuskaillut Helsingin kaupungin liikenteen matkakorttijärjestelmän parissa miettien mitä numeroa laitteessa pitikään painaa, jotta saa matkansa veloitettua oikein. Ja mikä tästä on seurauksena? Jos ei muuta niin ärtynyt kuluttaja ja huono maine, joista kumpikaan ei edistä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokaisen yrityksen tavoitteena lienee verkkopalvelua perustettaessa että kuluttaja viihtyisi siellä, tutustuisi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin tehden lopulta ostopäätöksen. Miten tähän siis päästään?
Tunne asiakkaasi
Kaikilla yrityksillä on asiakkaita ja asiakkaat täytyy tuntea. Mikäli yritys mielii menestyä verkossa, on asiakkaat kuitenkin tunnettava myös toisin – miten he käyttävät Internetiä. Jos asiakas ostaa jatkuvasti yrityksen tuotteita vaikkapa vähittäismyynnin kautta, se ei tarkoita, että sama toistuisi verkon välityksellä. Ehei. Sama edistynyt asiakas, joka vaatii tuotteilta laatua ja nopeita toimitusaikoja, saattaa käyttää verkkoa vain vapaa-ajallaan tai olla käytössään niin kömpelö, ettei Internetistä ostaminen tule kysymykseenkään. On myös arvokasta ymmärtää, mitä asiakas yrityksestä tai toimialasta ylipäätään haluaa tietää. Jos käy ilmi, että yrityksen kuluttajakunnasta 80% ei koskaan käytä sosiaalista mediaa tai edes seuraa sitä aktiivisesti, miksi investoida siihen? Jos kuluttajille kaikkein arvokkainta tietoa on esimerkiksi yrityksen tuoteportfolio ja sen hinta- ja saatavuustiedot, miksi ei tarjota sitä ja vieläpä niin hyvässä formaatissa, että asiakas ilahtuu?
Tietenkään kuluttajat eivät tiedä kaikkea…
..mutta olisi sääli satsata turhiin asioihin, jos voi tehdä oikeita. Kun kuluttajia on kuultu, voidaan vasta vetäytyä oman organisaation sisälle miettimään saatuja tuloksia. Kuluttajien tarpeeseen on vastattava viisaasti – ei täyttämällä kaikkia toiveita, vaan puettava organisaation tavoitteet kuluttajien kielelle. Jos päämääränä on myydä tuotteitaan verkon kautta, kuluttajia kuulemalla tiedetään miten se tehdään järkevästi: onko omaan verkkokauppaan investointi järkevää vai kannattaisiko myyntiä ensin kokeilla jonkin jo olemassa olevan verkkomyyntikanavan kautta, jossa käyttäjätkin ovat jo valmiina? Parhaimmillaan tällaisesta kuluttajien ja liiketoimintatavoitteiden yhdistämisestä saadaan yhdistelmä, joka kertoo selkeästi mitä asioita yrityksen kannattaa verkkopalveluunsa tuottaa, ja kuinka asioista pitäisi puhua. Organisaation kieli ei useinkaan ole sama kuin kuluttajien käyttämä kieli – kännykkä on kännykkä eikä multimediatietokone, vaikka yritys niin sitä kauppaisikin.
Paljonko se maksaa?
Kuluttajia voi kuunnella suurella ja pienellä rahalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä mihin haluaa investoida. Suomessa investoidaan tyypillisesti tekniikkaan ja kun investointi on tehty, ryhdytään miettimään miten käyttäjät saadaan oppimaan hankittu tekninen ratkaisu. Välttämättä oppimista ei tapahdu koskaan. Toinen vaihtoehto on investoida ensin kuluttajiin ja tutkia, miten organisaation tavoite voidaan pukea asiakkaan kielelle ja mitä asioita kannattaa toteuttaa (teknisestikin) ja mitä ei. Käyttäjälähtöistä, kuten perinteistäkin, verkkopalveluiden toteuttamistapaa kannattaa myös seurata numeroilla ja asettaa sopivat mittarit, joilla mitata toteutuksen onnistumista. Mittareina voi esimerkiksi olla asiakastyytyväisyys, reklamaatioiden määrä tai kontaktit asiakaspalveluun, jotka kaikki vaikuttavat yrityksen liikevaihtoon ja -voittoon. Kaikki nämä luvut tyypillisesti muuttuvat positiivisemmiksi, mikäli palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ne, jotka palvelun parissa lopulta tulevat aikaansa viettämään – käyttäjät.
http://www.really.fi/blog/2011/12/16/yritys-tuu-ikkunaan-%e2%80%93-taalla-huutaa-kayttaja/feed/ 0 Uuden ajan Internet company on voittaja http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/ http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/#comments Thu, 24 Nov 2011 08:40:16 +0000 Tuija Riekkinen Verkkobrändi brändi löydettävyys näkyvyys yritysilme http://www.really.fi/blog/?p=812 Muistatteko vielä termin “Internet company”. Ei se mitään, sehän on lähes yhtä ysäriä kuin termi Webmaster. Mutta, ajattelin kuitenkin palauttaa sen teidän mieliinne, sillä se on mielestäni erittäin hyvä termi. Tosin se, mitä se nykyään tarkoittaa, on tietysti muuttunut. Mitä … Lue lisääMuistatteko vielä termin “Internet company”. Ei se mitään, sehän on lähes yhtä ysäriä kuin termi Webmaster. Mutta, ajattelin kuitenkin palauttaa sen teidän mieliinne, sillä se on mielestäni erittäin hyvä termi. Tosin se, mitä se nykyään tarkoittaa, on tietysti muuttunut.
Mitä Internet company sitten aikoinaan tarkoitti? Joskus 2000-luvun alussa se tarkoitti yritystä, joka vei prosessinsa verkkoon. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti kotisivuja, mutta tietysti myös verkkokauppaa ja isoissa yrityksissä tehtiin myös Intranetiä ja vaikkapa henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä.2000-luvun puolessa välissä Internet company oli yritys, jonka tuote oli verkkopalvelu. Vaikkapa Google. Tai Amazon.
Mitä Internet company sitten on tänä päivänä? No, sehän on yritys, joka ottaa verkon lähtökohdaksi, kun miettii liiketoimintaansa tai liiketoimintaan liittyviä asioita. Yritys, joka kysyy aina “miten tämä toimisi verkossa?” tai “miten tämä tukee meidän verkkonäkyvyyttämme?”.
Otetaanpa muutama esimerkki. Mieti, onko yrityksesi nimi hakukoneystävällinen, jääkö se mieleen (siis asiakkaalle, ole nyt rehellinen, kun mietit)? Entäpä logosi? Onko yrityksesi brändi kenties suunniteltu silloin, kun verkolla ei ollut niin suuri merkitys? Mikä on seuraus, jos logossasi ei ole yrityksen nimeä ja se on ainoa yritykseesi viittaava asia tuotteessasi? Seuraus on se, että potentiaalinen asiakas ei voi hakea verkosta siitä lisätietoja, koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Kaupat jäi siis tekemättä, sori.
Entäs kun mietit brändisi uudistusta? Internet company tekee senkin verkko edellä. Miten? No, esimerkiksi typografiaa suunnitellessa kannattaa valita mielummin fontti, josta on olemassa webbiversio. Silloin fontti näyttää siltä kuin pitääkin ilman kikkailuja. Jos brändin suojelemiseksi tänä päivänä pitää vaihtaa verkkosivujen pääotsikot tekstistä kuviksi, on vika, anteeksi nyt vaan, brändissä eikä siinä, että tyhmät selaimet (kyllä, monikossa) eivät vaan näytä fonttia just oikein.
Verkkosivujen uudistus voi siis olla hyvä lähtökohta koko brändin uudistukselle.
Jos verkon ottaa huomioon oikealla tavalla, siirtyy koko suunnittelu aika luontevasti hyvin käyttäjälähtöiseksi. Verkossa ihminen on yksin tutkimassa tuotteita ja palveluita, ei ole apuna myyjää, joka havaitsee ilmeistä ja eleistä, että ohi meni tuo myyntilause, kokeillaanpas toista. Jos tuotteesi, palvelukonseptisi tai tuotevalikoimasi on liian monimutkainen esittää ja myydä verkossa, niin ehkä se ei olekaan verkon vika…
http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/feed/ 1 Uutta Cuutiossa http://www.really.fi/blog/2011/10/28/uutta-cuutiossa/ http://www.really.fi/blog/2011/10/28/uutta-cuutiossa/#comments Fri, 28 Oct 2011 06:31:56 +0000 Heidi Tiainen Internetmarkkinointi Käyttöliittymäsuunnittelu cuutio google käytettävyys http://www.really.fi/blog/?p=805 Cuutio on saanut uuden ilmeen ja uuden aloitusnäkymän. Uudistusten taustalla on käytettävyyden parantaminen ja verkkonäkvyyden muutosten korostaminen. Cuution uusi aloitusnäkymä Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, … Lue lisääCuutio on saanut uuden ilmeen ja uuden aloitusnäkymän. Uudistusten taustalla on käytettävyyden parantaminen ja verkkonäkvyyden muutosten korostaminen.
Cuution uusi aloitusnäkymä
Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, joiden hakukonesijoitus on muuttunut eniten, uudet linkit ja kilpailijoiden tilanteen. Koska Cuution keräämä data ei häviä, käyttäjä voi tarkastella tiliään milloin tahansa ja valitsemaltaan ajankohdalta. Nopea vilkaisu aloitusnäkymään summaa viime viikkojen tärkeimmät muutokset, joihin voi myöhemmin paneutua.
Kilpailutilanne Googlessa
Kaikkien näkymien linkkivalikko ja pikatoiminnot on yhtenäistetty. Avainsanojen ja kilpailijoiden lisääminen on nyt mahdollista kaikissa näkymissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
Cuution lähtökohtana on jatkossakin hyödyllisen informaation viestiminen selkeästi. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailtamme ja otamme ne huomioon jatkossakin kehittäessämme Cuutiota vahvaksi osaksi asiakkaidemme menestyvää liiketoimintaa. Lukekaa myös Cuution blogista vinkkejä oman verkkonäkyvyydenne kehittämiseen ja hyödyntäkää Cuutio-käyttöliittymästä löytyvää Support-valikkoa, josta löydätte nopeita opastuksia Cuution käyttöön!
Lisätietoja Cuutiosta:
Heidi Tiainen
Product Marketing Manager
Puh: 044 764 1069
Ja seuraavaksi jotain aivan muuta: internet meme. Ei sillä, että tämä olisi jokaisen päättäjän bisneskriittisin asia, jonka tuntemista ilman ei tulisi nykymaailmassa toimeen, mutta memet ovat kiehtova aihe ja niiden seuraaminen auttaa ymmärtämään nopeasti kehittyvää käyttäjien kulttuuria netissä. Memet naurattavat, yhdistävät ja luovat mahdollisuuden kommunikoida luovasti ja joskus yli kielimuurien. Kenen mielestä kissanpennut eivät muka ole söpöjä?
Meme käsitteenä tarkoittaa palasta kulttuuria, jota voidaan levittää esimerkiksi puheessa, tekstissä, kuvissa ja videoissa. Termin kehitti brittiläinen evoluutiobiologi Richard Dawkins kirjassa ”The Selfish Gene” (1976). Suurempaa huomiota meme on saanut internetin yleistymisen yhteydessä.
Look at your company’s website. Now look at our clients’. Back to yours, NOW BACK TO OUR CLIENTS’. Sadly, you are not our client. But if you contacted me right now your website could look like our clients’. Thadaa! Näin olen levittänyt palasen kulttuuria sinulle. Tämän memen alkuperä on Old Spice -mainos vuodelta 2010, jossa naurettavan hyväkroppainen entinen NFL-pelaaja kertoo sinulle miksi kannattaa käyttää Old Spice suihkusaippuaa. Mainosta on katsottu Youtubessa 36 miljoonaa kertaa ja se on poikinut käsittämättömän määrän sitä parodioivia videoita. Niin, ja kuoleva brändi sai toisen mahdollisuuden.
The most interesting man in the world. Dos Equis. 2007. Erittäin hauska mainos, jossa todetaan muutama fakta maailman mielenkiintoisimmasta miehestä, joka luonnollisesti juo Dos Equis olutta. Silloin, kun juo olutta. Tämä meme on yksi levinneisimmistä. Se on saanut versioita niin videoformaatissa, kuin erityisesti kuvien muodossa. Kaava on yksinkertainen: ”I don´t always X, but when I do, I Y”.
KISSA! Näitä riittää. Miten se liittyy pistaasipähkinöihin? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta se on video kissasta. Joka on vähän niin kuin ihminen. Joka soittaa koskettimia. Siksi.
No mitä väliä tällä kaikella on? Mainostoimistojen, teinien ja nörttien tekemiä haa-haa-hauskoja videoita ja kuvia sosiaalisissa medioissa, joissa ne muutenkin viettää ihan liikaa aikaa. No, kerronpa oman näkemykseni. Old Spice -mainos uudisti brändin imagon ja teki siitä taas coolin. Dos Equis tuli memen ansiosta minunkin tietoisuuteeni ja huomaan, kun se on jonkin ravitsemusliikkeen tarjonnassa. Tuota kissavideota en lähde avaamaan, haluan nauttia siitä tunteesta, etten vain tajua.
Mitä yhteistä näillä memeillä on? Trafiikki. Ne luovat paljon trafiikkia internetissä. Brändejä käytetään hakusanoina, kun hauskoja videoita etsitään Googlesta ja Youtubesta. Väitän, että kovin moni ei pysty tilauksesta luomaan tarttuvaa internet memeä. Siis sellaista, joka lähtee liikkumaan sosiaalisissa medioissa kulovalkean tavoin ja saa uusia hauskoja muotoja. Kuitenkin se, mihin voi vaikuttaa on trafiikin ohjaus. Huolehdi, että näyt kampanjan lanseeraamisen aikaan oikeilla avainsanoilla, jotta saat ohjattua käyttäjät haluamaasi sisältöön. Seuraa memen kehittymistä ja reagoi siihen. Tämä on hyvä tapa kommunikoida potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tätä he kuuntelevat. Ole rehellinen ja osaa nauraa itsellesi ja brändillesi. Muuten sinulle nauretaan. Muuten olet keisari.
Kirjoittaja on uusi.
Lähteitä:
knowyourmeme.com
en.wikipedia.org/wiki/Meme
nmincite.com/?p=2944