Helsinki 16.11.2012 – Digitaalisten palveluiden ja markkinointiviestintäpalveluiden suunnittelutoimisto Valve Branding on ostanut enemmistöosuuden digitoimisto Really Helsingistä. Yhdistymisen myötä Valve vahvistaa johtavaa asemaansa liiketoimintaa tukevien innovatiivisten ja asiakaskokemukseltaan mieleenpainuvien digitaalisten palveluiden tarjoajana. Reallyn avulla Valve laajentaa tarjontaansa myös pienille ja keskisuurille yrityksille.
”Valve ja Really ovat toimialansa vanhimpia toimijoita ja Suomen kärkitoimistoja omissa toimintaympäristöissään. Yhdistyminen tukee molempien tavoitteita tuottaa liiketoimintaa tukevia digitaalisia innovaatioita ja edelläkävijäratkaisuja asiakkailleen”, Valven toimitusjohtaja Jorma Maaninka sanoo ja jatkaa: ”Meitä yhdistävät vankan toimiala- ja liiketoimintaosaamisen lisäksi pitkät ja menestyksekkäät asiakassuhteet sekä vahva tahto tukea asiakkaidemme liiketoimintaa digitaalisin ratkaisuin. Yhdessä olemme entistäkin monipuolisempia, tehokkaampia ja joustavampia, ja pystymme tarjoamaan palveluita laajemmalle asiakaskunnalle.”
Yhdistymisen seurauksena Suomeen syntyy vihdoinkin digitoimija, joka on riittävän suuri palvelemaan asiakkuuksia toimialariippumattomasti ja läpi koko yrityskentän. ”Sekä Really että Valve ovat aina rakentaneet käyttäjälähtöisesti suunniteltuja digitaalisia palveluita, jotka palvelevat liiketoimintatavoitteita. Kun asiakkuus- ja kasvustrategiat ovat yhteiset, yhdistyminen on luonteva tapa kasvattaa vahvaa suunnittelu- ja teknologiaosaamistamme”, painottaa Jorma Maaninka.
Really Helsingin toimitusjohtaja Sara Henriksson korostaa ketteryyttä: ”Reallyn pitkälle tuotteistetut suunnittelupalvelut ja helppokäyttöinen yrityksille pilvipalveluna tarjottava RCMS-julkaisujärjestelmämme mahdollistavat vahvan verkkobrändin rakentamisen myös pienemmille yrityksille.”
Valven myynti- ja markkinointijohtajaksi nimitetty Henna Leonsaari on innostunut yhdistymisestä: ”Valven suunnittelutiimit voivat keskittyä entistä tehokkaammin liiketoimintakriittiseen palvelumuotoiluun ja edesauttaa suurasiakkaiden kasvua Itämeren alueella. Reallyn vahva digitaalinen markkinointiosaaminen palvelee koko Suomen PK-kenttää. Reallyn omistamat ratkaisut ovat loistavia, ja niiden avulla voidaan tuottaa nopeasti ja tehokkaasti sisältöpohjaisia kampanjoita, laskeutumissivuja ja muita erillisiä verkkosivustoja. Digitaalisuuden mahdollisuuksista pääsee näin hyötymään yhä useampi yritys”.
Really jatkaa yhdistymisen jälkeen itsenäisenä tytäryhtiönä ja omalla brändillään, mutta muuttaa saman katon alle Valven toimitiloihin. Valven toimitusjohtaja Jorma Maaninka vastaa molempien yhtiöiden johtamisesta. Reallyn nykyinen johto, Sara Henriksson ja Jarno Wuorisalo, jatkaa sekä omistajina että asiantuntijoina Reallyn palveluksessa.
Valve osti alkuvuonna 3D-suunnitteluun ja -animointiin erikoistuneen Kärkijoukkueen, ja Really Helsingin osto on jatkoa Valven kasvustragialle. Valve-konsernin henkilöstömäärä nousee kaupan myötä noin 60 henkilöön, ja liikevaihdoltaan yhtiö nousee toimialansa kärkeen.
Valve Branding on vuonna 2000 perustettu digitaalisten palveluiden ja markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto, joka työllistää 42 henkilöä. Valven asiakkaat ovat Suomen johtavia suuryrityksiä.
Really Helsinki on perustettu vuonna 2000 ja työllistää 20 henkeä. Asiakkaita on yli 200, mm. Fonecta, SAV-Rahoitus, Fennovoima ja Bridgestone. Reallyn kehittämä, nykyaikaisena SaaS-palveluna toimiva RCMS-julkaisujärjestelmä on noin 7000 yrityssivustollaan yksi Suomen käytetyimmistä kaupallisista julkaisujärjestelmistä.
Lisätietoja:
Jorma Maaninka
Toimitusjohtaja
Valve Branding
040 1735504
www.valve.fi
Sara Henriksson
Osakas
Really Helsinki
045 6735577
www.really.fi
Helsinki 16.11.2012 – Digitaalisten palveluiden ja markkinointiviestintäpalveluiden suunnittelutoimisto Valve Branding on ostanut enemmistöosuuden digitoimisto Really Helsingistä. Yhdistymisen myötä Valve vahvistaa johtavaa asemaansa liiketoimintaa tukevien innovatiivisten ja asiakaskokemukseltaan mieleenpainuvien digitaalisten palveluiden tarjoajana. Reallyn avulla Valve laajentaa tarjontaansa myös pienille ja keskisuurille yrityksille.
”Valve ja Really ovat toimialansa vanhimpia toimijoita ja Suomen kärkitoimistoja omissa toimintaympäristöissään. Yhdistyminen tukee molempien tavoitteita tuottaa liiketoimintaa tukevia digitaalisia innovaatioita ja edelläkävijäratkaisuja asiakkailleen”, Valven toimitusjohtaja Jorma Maaninka sanoo ja jatkaa: ”Meitä yhdistävät vankan toimiala- ja liiketoimintaosaamisen lisäksi pitkät ja menestyksekkäät asiakassuhteet sekä vahva tahto tukea asiakkaidemme liiketoimintaa digitaalisin ratkaisuin. Yhdessä olemme entistäkin monipuolisempia, tehokkaampia ja joustavampia, ja pystymme tarjoamaan palveluita laajemmalle asiakaskunnalle.”
Yhdistymisen seurauksena Suomeen syntyy vihdoinkin digitoimija, joka on riittävän suuri palvelemaan asiakkuuksia toimialariippumattomasti ja läpi koko yrityskentän. ”Sekä Really että Valve ovat aina rakentaneet käyttäjälähtöisesti suunniteltuja digitaalisia palveluita, jotka palvelevat liiketoimintatavoitteita. Kun asiakkuus- ja kasvustrategiat ovat yhteiset, yhdistyminen on luonteva tapa kasvattaa vahvaa suunnittelu- ja teknologiaosaamistamme”, painottaa Jorma Maaninka.
Really Helsingin toimitusjohtaja Sara Henriksson korostaa ketteryyttä: ”Reallyn pitkälle tuotteistetut suunnittelupalvelut ja helppokäyttöinen yrityksille pilvipalveluna tarjottava RCMS-julkaisujärjestelmämme mahdollistavat vahvan verkkobrändin rakentamisen myös pienemmille yrityksille.”
Valven myynti- ja markkinointijohtajaksi nimitetty Henna Leonsaari on innostunut yhdistymisestä: ”Valven suunnittelutiimit voivat keskittyä entistä tehokkaammin liiketoimintakriittiseen palvelumuotoiluun ja edesauttaa suurasiakkaiden kasvua Itämeren alueella. Reallyn vahva digitaalinen markkinointiosaaminen palvelee koko Suomen PK-kenttää. Reallyn omistamat ratkaisut ovat loistavia, ja niiden avulla voidaan tuottaa nopeasti ja tehokkaasti sisältöpohjaisia kampanjoita, laskeutumissivuja ja muita erillisiä verkkosivustoja. Digitaalisuuden mahdollisuuksista pääsee näin hyötymään yhä useampi yritys”.
Really jatkaa yhdistymisen jälkeen itsenäisenä tytäryhtiönä ja omalla brändillään, mutta muuttaa saman katon alle Valven toimitiloihin. Valven toimitusjohtaja Jorma Maaninka vastaa molempien yhtiöiden johtamisesta. Reallyn nykyinen johto, Sara Henriksson ja Jarno Wuorisalo, jatkaa sekä omistajina että asiantuntijoina Reallyn palveluksessa.
Valve osti alkuvuonna 3D-suunnitteluun ja -animointiin erikoistuneen Kärkijoukkueen, ja Really Helsingin osto on jatkoa Valven kasvustragialle. Valve-konsernin henkilöstömäärä nousee kaupan myötä noin 60 henkilöön, ja liikevaihdoltaan yhtiö nousee toimialansa kärkeen.
Valve Branding on vuonna 2000 perustettu digitaalisten palveluiden ja markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto, joka työllistää 42 henkilöä. Valven asiakkaat ovat Suomen johtavia suuryrityksiä.
Really Helsinki on perustettu vuonna 2000 ja työllistää 20 henkeä. Asiakkaita on yli 200, mm. Fonecta, SAV-Rahoitus, Fennovoima ja Bridgestone. Reallyn kehittämä, nykyaikaisena SaaS-palveluna toimiva RCMS-julkaisujärjestelmä on noin 7000 yrityssivustollaan yksi Suomen käytetyimmistä kaupallisista julkaisujärjestelmistä.
Lisätietoja:
Jorma Maaninka
Toimitusjohtaja
Valve Branding
040 1735504
www.valve.fi
Sara Henriksson
Osakas
Really Helsinki
045 6735577
www.really.fi
-
No Shit by Banalities http://www.flickr.com/photos/richardsummers/201711552 CC-BY
No Shit by Banalities http://www.flickr.com/photos/richardsummers/201711552 CC-BY
Varsin suosittu kuvaus yrityksen toiminnasta suomalaisilla verkkosivuilla on:
Paras kokonaisvaltainen ratkaisu, joka tuottaa lisäarvoa.
Aloin saada oireita kasvavasta verenpaineesta, joten hoidan sen laskun tällä blogikirjoituksella.
Paras? Miksi? Mille väite perustuu? Sille, että sen kirjoittaja on töissä samaisessa firmassa, jonka sivuilla kyseinen teksti julkaistaan? Jos adjektiivit jätetään argumentoimatta, kerrotaan, ettei ole mitään vakuuttavampaa faktaa esitettävänä. Kasvokkain tapahtuvassa myyntitilanteessa potentiaalinen asiakas voi kysyä lisää. Koska keskustelua ei verkossa ainakaan hetimmiten tule: Perustelut. Hyvät ihmiset, kertokaa viestiessänne, mikä on asiakashyöty. Ja ei, se ei ole korkea laatu. Kerro, miten minä asiakkaana hyödyn laadusta – vaikka pidempänä tuotteen elinkaarena.
Kokonaisvaltainen? Kilinkolinhöpönlöpön. Eli mitä tämä tarkoittaa? Useamman osan kattava kokonaisuus, selkeästi. Kuluttajana haluan tietää, mitkä nuo osat ovat. Kattaako tämä mitä? Valitsen varmasti yrityksen, joka erittelee tarjontansa kuin sen, joka summaa kaiken tuon yhden sanan alle. Kokonaisvaltainen ratkaisu on otsikkoterminä ihan jees, mutta yritystä esittelevänä terminä sen sisältö on täyttä hattaraa, näyttää kivalta ensihätään, maistuu imelältä ja tahmaa kaiken.
Ratkaisu? Jees söör, kukaan ei nykyään taida myydä ohjelmistoa, applikaatiota, paitaa tai nappia. Kyllä, talvitakin osto lienee ratkaisu pulmaan a) minulla on kylmä, mutta tosi asiassa ostin takin, koska b) se vaan näytti niin pirun hyvältä. Ja sori. Sana myydä taitaa olla nykyisin myös mustalla listalla. Kukaan ei enää myy mitään. Me tarjoamme ja tuotamme.
Lisäarvo. Entinen kollegani kielsi sanan käytön. Ikinä. Olen samoilla linjoilla. Lisäarvon käsitteen voi jättää marxilaiseen talousteoriaan, josta se on alunperin lähtöisin. On ainoastaan olemassa asioita, jotka ovat käyttäjälle tavoittelemisen arvoisia. Asia itsessään ei tarkoita mitään. Asia on aina jotakin muuta. Sanakirjasta tarkistaen: Toiminnasta, tapahtumista, olotilasta tai ominaisuuksista hahmottuva kokonaisuus tai toiminnan kohde. Jos asiakkaalle arvokkaita asioita ei pysty nimeämään, niin miten voi väittää niiden edustavan minkäänlaista arvoa?
Koitetaanko synonyymeillä?
Luokkansa johtava holistinen palvelu, joka vastaa tarpeisiisi enemmän kuin täydellisesti.
Optimaalinen ja kaiken kattava paketti, jolla saat parempia tuloksia.
Koska koko lause on täyttä liirumlaarumia, se voisi olla melkein minkä tahansa yrityksen sivustolla. Se siitä erottautumisesta sitten. Yrityksille tuntuu olevan suunnattoman vaikeaa olla aito. Jos yritys yksi tuhannesta, miksi valitsisin juuri sen?
Hakukone. Niin. Se tosiaan hakee käyttäjän sille syöttämiä termejä. Käsi sydämelle, kuinka monelle tulee mieleen kirjoittaa hakukenttään kokonaisvaltainen ratkaisu tai lisäarvo? Tuskin ainakaan ostamistarkoituksessa. Semanttiset hakualgoritmit eivät ole vielä niin pitkälle kehittyneitä, että osaisivat hypätä sisältö-bullshitin yli selvittämään, mistä sivustolla on oikeasti kyse. Jos sivusto on tupattu täyteen sisältö-bullshitia, niin, yllätys, se on täyttä paskaa myös hakukoneen mielestä.
88,600 tulosta Googlessa. Eli ihan possuna long tail -hakusanalle. Pliis. Tehtäiskö jotain?
-
No Shit by Banalities http://www.flickr.com/photos/richardsummers/201711552 CC-BY
No Shit by Banalities http://www.flickr.com/photos/richardsummers/201711552 CC-BY
Varsin suosittu kuvaus yrityksen toiminnasta suomalaisilla verkkosivuilla on:
Paras kokonaisvaltainen ratkaisu, joka tuottaa lisäarvoa.
Aloin saada oireita kasvavasta verenpaineesta, joten hoidan sen laskun tällä blogikirjoituksella.
Paras? Miksi? Mille väite perustuu? Sille, että sen kirjoittaja on töissä samaisessa firmassa, jonka sivuilla kyseinen teksti julkaistaan? Jos adjektiivit jätetään argumentoimatta, kerrotaan, ettei ole mitään vakuuttavampaa faktaa esitettävänä. Kasvokkain tapahtuvassa myyntitilanteessa potentiaalinen asiakas voi kysyä lisää. Koska keskustelua ei verkossa ainakaan hetimmiten tule: Perustelut. Hyvät ihmiset, kertokaa viestiessänne, mikä on asiakashyöty. Ja ei, se ei ole korkea laatu. Kerro, miten minä asiakkaana hyödyn laadusta – vaikka pidempänä tuotteen elinkaarena.
Kokonaisvaltainen? Kilinkolinhöpönlöpön. Eli mitä tämä tarkoittaa? Useamman osan kattava kokonaisuus, selkeästi. Kuluttajana haluan tietää, mitkä nuo osat ovat. Kattaako tämä mitä? Valitsen varmasti yrityksen, joka erittelee tarjontansa kuin sen, joka summaa kaiken tuon yhden sanan alle. Kokonaisvaltainen ratkaisu on otsikkoterminä ihan jees, mutta yritystä esittelevänä terminä sen sisältö on täyttä hattaraa, näyttää kivalta ensihätään, maistuu imelältä ja tahmaa kaiken.
Ratkaisu? Jees söör, kukaan ei nykyään taida myydä ohjelmistoa, applikaatiota, paitaa tai nappia. Kyllä, talvitakin osto lienee ratkaisu pulmaan a) minulla on kylmä, mutta tosi asiassa ostin takin, koska b) se vaan näytti niin pirun hyvältä. Ja sori. Sana myydä taitaa olla nykyisin myös mustalla listalla. Kukaan ei enää myy mitään. Me tarjoamme ja tuotamme.
Lisäarvo. Entinen kollegani kielsi sanan käytön. Ikinä. Olen samoilla linjoilla. Lisäarvon käsitteen voi jättää marxilaiseen talousteoriaan, josta se on alunperin lähtöisin. On ainoastaan olemassa asioita, jotka ovat käyttäjälle tavoittelemisen arvoisia. Asia itsessään ei tarkoita mitään. Asia on aina jotakin muuta. Sanakirjasta tarkistaen: Toiminnasta, tapahtumista, olotilasta tai ominaisuuksista hahmottuva kokonaisuus tai toiminnan kohde. Jos asiakkaalle arvokkaita asioita ei pysty nimeämään, niin miten voi väittää niiden edustavan minkäänlaista arvoa?
Koitetaanko synonyymeillä?
Luokkansa johtava holistinen palvelu, joka vastaa tarpeisiisi enemmän kuin täydellisesti.
Optimaalinen ja kaiken kattava paketti, jolla saat parempia tuloksia.
Koska koko lause on täyttä liirumlaarumia, se voisi olla melkein minkä tahansa yrityksen sivustolla. Se siitä erottautumisesta sitten. Yrityksille tuntuu olevan suunnattoman vaikeaa olla aito. Jos yritys yksi tuhannesta, miksi valitsisin juuri sen?
Hakukone. Niin. Se tosiaan hakee käyttäjän sille syöttämiä termejä. Käsi sydämelle, kuinka monelle tulee mieleen kirjoittaa hakukenttään kokonaisvaltainen ratkaisu tai lisäarvo? Tuskin ainakaan ostamistarkoituksessa. Semanttiset hakualgoritmit eivät ole vielä niin pitkälle kehittyneitä, että osaisivat hypätä sisältö-bullshitin yli selvittämään, mistä sivustolla on oikeasti kyse. Jos sivusto on tupattu täyteen sisältö-bullshitia, niin, yllätys, se on täyttä paskaa myös hakukoneen mielestä.
88,600 tulosta Googlessa. Eli ihan possuna long tail -hakusanalle. Pliis. Tehtäiskö jotain?
Käyttäjäpersoona: Tavoitteiden ja käyttäytymisen perusteella muotoutuvat henkilötyyppi, jolla on merkitystä yritystoiminnan kannalta.
Jokaisella käyttäjäpersoonalla on omat kosketuspisteeseensä kun he käyttävät verkkoa. Käyttäjämatka muodostuu näistä pisteistä. Kun puhutaan kosketuspisteistä tiettyyn brändiin, siirrytään verkon ulkopuolelle. Mikään tieto ja kokemus ei pysy vain digissä, mutta verkon rooli on allekirjoittaa käyttäjälle nousevat kysymykset tai muuntaa niitä.
Verkon käyttö tarkoittaa, että päätöksentekoprosessi tapahtuu siellä. Myyjälle ei soiteta suoraan numeron löytyessä, vaan käyttäjämatka käydään läpi 70-90 -prosenttisesti ennen yhteydenottoa. Yhteydenotto otetaan yleensä siinä vaiheessa kun halutaan tarjous. Valintaan ja päätöksentekoon yritys pääsee vaikuttamaan kasvokkain yhä harvemmin, koska ostokäyttäytyminen muuttuu jatkuvasti verkkopainotteisemmaksi – varsinkin alkupäästään.
Jos käyttäjällä on tarve, hän päättää joko tyydyttää sen tai jättää huomioimatta. Kun käyttäjä toimii, kannattaa yrityksen olla saavutettavissa. Tietoisuus verkon kosketuspisteissä on inbound-markkinoinnin toteutumista. Löydy, kun mahdollinen käyttäjä etsii. Vastaa käyttäjän esittämiin kysymyksiin, kun hän lisää tietoisuuttaan mahdollisista vaihtoehdoista.
Käyttäjät eivät tule koskaan esittämään kaikkia kysymyksiään hakukoneille. Haku jatkuu kuitenkin käyttäjän aivoissa. Kun käyttäjä on tarpeeksi vakuuttunut ja mielestään tietoinen eri vaihtoehdoista, hän siirtyy valitsemaan. Siksi, käyttäjän löytäessä sivustollesi, on sivustosi sisällön vastattava näihin kysymyksiin. Sivusto on tässä kohtaa se supermyyjän myyntispiikki, joka saa asiakkaan vakuuttuneeksi, että tyydytät sen tarpeen mihin hän oli ratkaisua etsimässä. Mikäli vastaat sisällöllä käyttäjän kupolissa pyöriviin kysymyksiin ja vakuutat hänet sekä viestillä että brändillä, tulet todennäköisesti valituksi.
Exit: Käyttäjämatkan suunniteltu lopputulos, kuten kauppa, yhteydenotto tai siirtyminen kivijalkaan.
Päätös ei vielä tarkoita varmaa kauppaa. Halutun exit-kohdan voi kaataa helposti ihan vain viemällä käyttäjäpolun metsään. Kuinka monella sivustolla olet ollut ja halunnut ostaa tuotteen, muttet tiedä, että mistä h***stä? Paras pistää muutama katuviitta paikoilleen ja ohjata käyttäjä eteenpäin tavoiteltuun exitiin.
Kassa kilahti ja ihan kiva. Vai olisiko vielä kivempaa, jos käyttäjän kaveri kilauttaisi kassaa kanssa? Sosiaalinen media plaaplaa?
Valitettavan usein some yhdistetään siihen, että pitäisi olla Facebook-sivut. No ei tarvitse. Mutta sitä sosiaalista mediaa kannattaa kuunnella. Se on muutakin kuin se Facebook, sitä ovat keskustelupalstat, blogit, artikkelien kommentoinnit. Siihen seuraamiseen on ihan työkalujakin. Kun yrityksestäsi keskustellaan jossakin, kannattaa olla kuulolla. Ensinnäkin voit reagoida osallistumalla keskusteluun ja toiseksi, vastauksesi näkyy kaikille, joten samalla vastaat ja osoitat kiinnostusta laajemmalle yleisölle. Siitä siis sana sosiaalinen.
Sosiaalinen: Yksilön tai ryhmän vuorovaikutus. Ystävien tai liittolaisten mukaanottaminen. (Merriam-Webster)
Jos se somessa pyörinyt kaveri saatiin tietoiseksi yrityksen tarjonnasta niin taas mennään käyttäjämatkalle: Tietoisuus, valinta, päätös, käyttö ja suosittelu. Sekä tietenkin tervetuloa takaisin.
Käyttäjäpersoona: Tavoitteiden ja käyttäytymisen perusteella muotoutuvat henkilötyyppi, jolla on merkitystä yritystoiminnan kannalta.
Jokaisella käyttäjäpersoonalla on omat kosketuspisteeseensä kun he käyttävät verkkoa. Käyttäjämatka muodostuu näistä pisteistä. Kun puhutaan kosketuspisteistä tiettyyn brändiin, siirrytään verkon ulkopuolelle. Mikään tieto ja kokemus ei pysy vain digissä, mutta verkon rooli on allekirjoittaa käyttäjälle nousevat kysymykset tai muuntaa niitä.
Verkon käyttö tarkoittaa, että päätöksentekoprosessi tapahtuu siellä. Myyjälle ei soiteta suoraan numeron löytyessä, vaan käyttäjämatka käydään läpi 70-90 -prosenttisesti ennen yhteydenottoa. Yhteydenotto otetaan yleensä siinä vaiheessa kun halutaan tarjous. Valintaan ja päätöksentekoon yritys pääsee vaikuttamaan kasvokkain yhä harvemmin, koska ostokäyttäytyminen muuttuu jatkuvasti verkkopainotteisemmaksi – varsinkin alkupäästään.
Jos käyttäjällä on tarve, hän päättää joko tyydyttää sen tai jättää huomioimatta. Kun käyttäjä toimii, kannattaa yrityksen olla saavutettavissa. Tietoisuus verkon kosketuspisteissä on inbound-markkinoinnin toteutumista. Löydy, kun mahdollinen käyttäjä etsii. Vastaa käyttäjän esittämiin kysymyksiin, kun hän lisää tietoisuuttaan mahdollisista vaihtoehdoista.
Käyttäjät eivät tule koskaan esittämään kaikkia kysymyksiään hakukoneille. Haku jatkuu kuitenkin käyttäjän aivoissa. Kun käyttäjä on tarpeeksi vakuuttunut ja mielestään tietoinen eri vaihtoehdoista, hän siirtyy valitsemaan. Siksi, käyttäjän löytäessä sivustollesi, on sivustosi sisällön vastattava näihin kysymyksiin. Sivusto on tässä kohtaa se supermyyjän myyntispiikki, joka saa asiakkaan vakuuttuneeksi, että tyydytät sen tarpeen mihin hän oli ratkaisua etsimässä. Mikäli vastaat sisällöllä käyttäjän kupolissa pyöriviin kysymyksiin ja vakuutat hänet sekä viestillä että brändillä, tulet todennäköisesti valituksi.
Exit: Käyttäjämatkan suunniteltu lopputulos, kuten kauppa, yhteydenotto tai siirtyminen kivijalkaan.
Päätös ei vielä tarkoita varmaa kauppaa. Halutun exit-kohdan voi kaataa helposti ihan vain viemällä käyttäjäpolun metsään. Kuinka monella sivustolla olet ollut ja halunnut ostaa tuotteen, muttet tiedä, että mistä h***stä? Paras pistää muutama katuviitta paikoilleen ja ohjata käyttäjä eteenpäin tavoiteltuun exitiin.
Kassa kilahti ja ihan kiva. Vai olisiko vielä kivempaa, jos käyttäjän kaveri kilauttaisi kassaa kanssa? Sosiaalinen media plaaplaa?
Valitettavan usein some yhdistetään siihen, että pitäisi olla Facebook-sivut. No ei tarvitse. Mutta sitä sosiaalista mediaa kannattaa kuunnella. Se on muutakin kuin se Facebook, sitä ovat keskustelupalstat, blogit, artikkelien kommentoinnit. Siihen seuraamiseen on ihan työkalujakin. Kun yrityksestäsi keskustellaan jossakin, kannattaa olla kuulolla. Ensinnäkin voit reagoida osallistumalla keskusteluun ja toiseksi, vastauksesi näkyy kaikille, joten samalla vastaat ja osoitat kiinnostusta laajemmalle yleisölle. Siitä siis sana sosiaalinen.
Sosiaalinen: Yksilön tai ryhmän vuorovaikutus. Ystävien tai liittolaisten mukaanottaminen. (Merriam-Webster)
Jos se somessa pyörinyt kaveri saatiin tietoiseksi yrityksen tarjonnasta niin taas mennään käyttäjämatkalle: Tietoisuus, valinta, päätös, käyttö ja suosittelu. Sekä tietenkin tervetuloa takaisin.
Kun halutaan antaa kuvaa monipuolisesta alan palvelutarjoajasta, eikä kylmästä ja etäisestä IT-talosta, älä yritä punata perusvarmaa dokumenttien hallintaa seksikkääksi seitsentoistakesäiseksi vaan kerro mitä teillä on. Kun tuosta ratkaisujen buffetista yrittää etsiä yrityksen ydinideaa ja tuotetta, on taju jo nälän eli tiedon puutteen vuoksi lähtenyt.
Vaikka ihmiset etsivät hakukoneesta ratkaisua ongelmaansa, he eivät kirjoita Googleen ”ratkaisu”. Palataan takaisin juurille eli juuri siihen hetkeen, kun Pekka Perustaja piirsi yrityksensä idean fläppitaululle ja selitti pankkijäärille mistä on kyse. Näitä samoja sanoja tulee käyttää edelleen, vaikka yritys on kasvanut yhden miehen orkesterista kvartaalitavoitteiseksi konserniksi.
Totta kai markkinointiosastokin saa osallistua kertomalla, että päivän sana on muuten nykyään responsiivinen, mutta ei saa unohtaa perusasioita. Kysy itseltäsi: miten kuvaisit tuotettasi niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse? Olettamuksena on (ja parempi olisi!), että yrityksen nimellä ja yrityksen omilla tuotenimillä sivuille löydetään, joten aikaa kannattaa käyttää sisältöön, joka kuvaa ja selittää potentiaalisen asiakkaan ongelmaa.
Hakusanoista ostoskoriin
Itse asiassa surettaa, kun haen ratkaisua ongelmaani niin tiedän, että kaikki sitä varmastikin tarjoavat yritykset eivät koskaan saavuta minua. Kertaukseksi; hakukoneet eivät edelleen rankkaa hakusijoituksia suosituimman sivuston mukaan vaan parhaimman sisällön mukaan. Kun peruskäyttäjä selailee juuri ja juuri tulossivulle kaksi, niin ihmeelliseen internetin valtamereen hukkuu paljon.
Kun sivuillenne löydetään, vaikka yrityksenne nimellä, kertooko ensimmäinen sivu HETI mistä teissä on kyse? Onko ajateltu, että a:n näkeminen johtaa b:hen ja lopulta tietenkin c:hen eli clousaukseen? Ö:hön asti selailun suunnittelu on turhaa, koska kauppa verkossa tehdään ensi silmäyksellä. Eli A B C, Always Be Closing, mikä pitää ottaa huomioon myös jokaisella hakusanalla, jolla sivustolle tullaan.
Miten olisi jos käydään sivustonne läpi yhdessä? Mietitään miten tehdään teidän asiakkaille oikeaa sisältöä ja laitetaan aakkoset järjestykseen. Koko sivustoa ei aina tarvitse lähteä uusimaan, vaan homma saadaan nopeasti kohdalleen jo kahdessa viikossa. Usko pois. Audit, ongelma ratkaistu.
]]>Kun halutaan antaa kuvaa monipuolisesta alan palvelutarjoajasta, eikä kylmästä ja etäisestä IT-talosta, älä yritä punata perusvarmaa dokumenttien hallintaa seksikkääksi seitsentoistakesäiseksi vaan kerro mitä teillä on. Kun tuosta ratkaisujen buffetista yrittää etsiä yrityksen ydinideaa ja tuotetta, on taju jo nälän eli tiedon puutteen vuoksi lähtenyt.
Vaikka ihmiset etsivät hakukoneesta ratkaisua ongelmaansa, he eivät kirjoita Googleen ”ratkaisu”. Palataan takaisin juurille eli juuri siihen hetkeen, kun Pekka Perustaja piirsi yrityksensä idean fläppitaululle ja selitti pankkijäärille mistä on kyse. Näitä samoja sanoja tulee käyttää edelleen, vaikka yritys on kasvanut yhden miehen orkesterista kvartaalitavoitteiseksi konserniksi.
Totta kai markkinointiosastokin saa osallistua kertomalla, että päivän sana on muuten nykyään responsiivinen, mutta ei saa unohtaa perusasioita. Kysy itseltäsi: miten kuvaisit tuotettasi niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse? Olettamuksena on (ja parempi olisi!), että yrityksen nimellä ja yrityksen omilla tuotenimillä sivuille löydetään, joten aikaa kannattaa käyttää sisältöön, joka kuvaa ja selittää potentiaalisen asiakkaan ongelmaa.
Hakusanoista ostoskoriin
Itse asiassa surettaa, kun haen ratkaisua ongelmaani niin tiedän, että kaikki sitä varmastikin tarjoavat yritykset eivät koskaan saavuta minua. Kertaukseksi; hakukoneet eivät edelleen rankkaa hakusijoituksia suosituimman sivuston mukaan vaan parhaimman sisällön mukaan. Kun peruskäyttäjä selailee juuri ja juuri tulossivulle kaksi, niin ihmeelliseen internetin valtamereen hukkuu paljon.
Kun sivuillenne löydetään, vaikka yrityksenne nimellä, kertooko ensimmäinen sivu HETI mistä teissä on kyse? Onko ajateltu, että a:n näkeminen johtaa b:hen ja lopulta tietenkin c:hen eli clousaukseen? Ö:hön asti selailun suunnittelu on turhaa, koska kauppa verkossa tehdään ensi silmäyksellä. Eli A B C, Always Be Closing, mikä pitää ottaa huomioon myös jokaisella hakusanalla, jolla sivustolle tullaan.
Miten olisi jos käydään sivustonne läpi yhdessä? Mietitään miten tehdään teidän asiakkaille oikeaa sisältöä ja laitetaan aakkoset järjestykseen. Koko sivustoa ei aina tarvitse lähteä uusimaan, vaan homma saadaan nopeasti kohdalleen jo kahdessa viikossa. Usko pois. Audit, ongelma ratkaistu.
http://www.really.fi/blog/2012/09/12/tarjoa-ratkaisu-asiakkaasi-ongelmaan/feed/ 1 ]]>Henkilöbrändi syntyy omasta toiminnasta, oman itsensä markkinoinnista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Henkilöbrändi muovautuu myös ilman yksilön aktiivista toimintaa. Oman nimen päätymistä verkkoon kun on oikeastaan mahdotonta välttää. Tuntuu, että yhä useampi on törmännyt nimeesi jossain ennen kasvokkain kohtaamista. Heillä on jo ennakkoon mielipide sinusta vaikket rakentaisikaan brändiäsi suunnitelmallisesti.
Pienestä kaupungista kotoisin olevalle web 2.0 ei tuonut suurta pelkoa siitä, kuinka omat tietoni sen myötä ovat enemmän tai vähemmän avoimesti kaikkien saatavilla. Tiesiväthän silloin teininä kaikki kummin kaimat mitä tein, missä, milloin ja kenen kanssa. Jos joku ikinä kuvitteli ennen internet-aikaa hallinneensa kaikkea tietoa itsestään, niin onnittelen omasta poterosta. Juorut ja huhupuheet eivät syntyneet vasta 2000-luvulla.
Jokaisella on mielikuva itsestään. Väitän, että suurelta osin se ei kohtaa ulkopuolisen mielipiteen kanssa. Eikä verkosta löydettävän näkyvyyden kanssa. Lisäksi internetin muisti on pitkä. Muistaisitko itse, mitä lausuit sanomalehdelle X ohimennen kahdeksan vuotta sitten? Tai kirjoittiko joku joskus jotakin sinua koskevaa johonkin? Verkossa on monta j-alkuista sanaa, joihin vaikuttaminen on hankalaa, mutta jotka joku G-alkuinen kyllä muistaa.
Jos sitä alkaisi aktiivisesti työstämään omaa näkyvyyttään samaan linjaan omassa päässä olevan mielikuvan kanssa. Mitä haluaisin olla ja minkälaiseksi haluaisin itseni miellettävän. Jotain enemmän kuin itseäni sykähdyttävien juttujen julkaisemista Facebookissa – niiden, joista tykkää vain se hieman höperöitynyt ala-astekaveri. Aloittaa voisi vaikka olemalla joka päivän toimissaan tarpeeksi kiinnostava. Pukeutumalla niin, että herättäisi huomion, muttei pidettäisi hulluna. Chic, sanoisivat ulkomailla.
Ketään ei kiinnosta lounaalla hajuton ja mauton henkilö, jolla ei ole mitään sanottavaa. Tai joka hokee sitä samaa vuodesta toiseen ja alkaa huutaa kun kukaan ei kuuntele. Hankkiutuisin seuraan, joka minua kiinnostaa. Opettelisin puhumaan sujuvasti kulloistakin seuraa kiinnostavista aiheista. Varsinkin sellaisista, joista tiedän paljon ja joka heitä voisi kiinnostaa. Siellä Facebookissa julkaisisin postauksia, jotka muokkaisivat mielikuvaani haluttuun suuntaan, enkä jotakin jonka vain itse haluan muistaa vuosien päästä.
Mitäpä jos sen sijaan, että nyt googletat “Essi Raunamaa”, lukisitkin tämän tekstin uudelleen läpi ja joka kerta kun puhutaan henkilöstä muutat sen mielessäsi yritykseksi? Inhimillistäminen on ollut yksi suuria kirosanoja suunnitteluprosesseissa. Turhaan. Jokaisella brändillä tulee olla myös oma persoonallisuus ja oma tarina, jota kertoa.
Omaksumalla inhimillisiä piirteitä yritykset luovat yleensä vahvemman muistijäljen kuluttajiin, varsinkin verkossa. Ihmiset muodostavat yrityksistä ja brändeistä mielikuvia aivan samoin kuin toisista ihmisistä. Se millaiseksi brändisi on muotoutunut kuluttajien korvien välissä ratkaisee paljon enemmän kuin yrityksen suurimmassa huoneessa viikkojen ajan haudutettu tulos.
Checklist: Tarjoaako brändisi sisintä vain ulointa kehää? (Marc Gobé: 10 käskyä tunnepitoiseen brändiin)
Sosiaalisten palveluiden kasvu vaatii persoonallisuutta. Kolme viidestä kuluttajasta ostaa mieluummin yritykseltä, jonka kanssa pystyy olemaan vuorovaikutuksessa verkossa. Ei liene uutinen, että ihmiset asioivat mieluummin ihmisten kanssa. Yrityksesi ei tarvitse henkilöityä. Sen tarvitsee tuntua henkilöltä. Jos kirjoitat hakukoneeseen yrityksesi nimen, lähtisitkö sen kanssa sokkotreffeille?
PS. “Eihän se kertonut mitään itsestään.” No en. Googletit kuitenkin. Niitä tuloksia voi ruuvata tarkemmaksi tapaamalla kasvokkain. Täällä Reallyssä se onnistuu.
]]>Henkilöbrändi syntyy omasta toiminnasta, oman itsensä markkinoinnista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Henkilöbrändi muovautuu myös ilman yksilön aktiivista toimintaa. Oman nimen päätymistä verkkoon kun on oikeastaan mahdotonta välttää. Tuntuu, että yhä useampi on törmännyt nimeesi jossain ennen kasvokkain kohtaamista. Heillä on jo ennakkoon mielipide sinusta vaikket rakentaisikaan brändiäsi suunnitelmallisesti.
Pienestä kaupungista kotoisin olevalle web 2.0 ei tuonut suurta pelkoa siitä, kuinka omat tietoni sen myötä ovat enemmän tai vähemmän avoimesti kaikkien saatavilla. Tiesiväthän silloin teininä kaikki kummin kaimat mitä tein, missä, milloin ja kenen kanssa. Jos joku ikinä kuvitteli ennen internet-aikaa hallinneensa kaikkea tietoa itsestään, niin onnittelen omasta poterosta. Juorut ja huhupuheet eivät syntyneet vasta 2000-luvulla.
Jokaisella on mielikuva itsestään. Väitän, että suurelta osin se ei kohtaa ulkopuolisen mielipiteen kanssa. Eikä verkosta löydettävän näkyvyyden kanssa. Lisäksi internetin muisti on pitkä. Muistaisitko itse, mitä lausuit sanomalehdelle X ohimennen kahdeksan vuotta sitten? Tai kirjoittiko joku joskus jotakin sinua koskevaa johonkin? Verkossa on monta j-alkuista sanaa, joihin vaikuttaminen on hankalaa, mutta jotka joku G-alkuinen kyllä muistaa.
Jos sitä alkaisi aktiivisesti työstämään omaa näkyvyyttään samaan linjaan omassa päässä olevan mielikuvan kanssa. Mitä haluaisin olla ja minkälaiseksi haluaisin itseni miellettävän. Jotain enemmän kuin itseäni sykähdyttävien juttujen julkaisemista Facebookissa – niiden, joista tykkää vain se hieman höperöitynyt ala-astekaveri. Aloittaa voisi vaikka olemalla joka päivän toimissaan tarpeeksi kiinnostava. Pukeutumalla niin, että herättäisi huomion, muttei pidettäisi hulluna. Chic, sanoisivat ulkomailla.
Ketään ei kiinnosta lounaalla hajuton ja mauton henkilö, jolla ei ole mitään sanottavaa. Tai joka hokee sitä samaa vuodesta toiseen ja alkaa huutaa kun kukaan ei kuuntele. Hankkiutuisin seuraan, joka minua kiinnostaa. Opettelisin puhumaan sujuvasti kulloistakin seuraa kiinnostavista aiheista. Varsinkin sellaisista, joista tiedän paljon ja joka heitä voisi kiinnostaa. Siellä Facebookissa julkaisisin postauksia, jotka muokkaisivat mielikuvaani haluttuun suuntaan, enkä jotakin jonka vain itse haluan muistaa vuosien päästä.
Mitäpä jos sen sijaan, että nyt googletat “Essi Raunamaa”, lukisitkin tämän tekstin uudelleen läpi ja joka kerta kun puhutaan henkilöstä muutat sen mielessäsi yritykseksi? Inhimillistäminen on ollut yksi suuria kirosanoja suunnitteluprosesseissa. Turhaan. Jokaisella brändillä tulee olla myös oma persoonallisuus ja oma tarina, jota kertoa.
Omaksumalla inhimillisiä piirteitä yritykset luovat yleensä vahvemman muistijäljen kuluttajiin, varsinkin verkossa. Ihmiset muodostavat yrityksistä ja brändeistä mielikuvia aivan samoin kuin toisista ihmisistä. Se millaiseksi brändisi on muotoutunut kuluttajien korvien välissä ratkaisee paljon enemmän kuin yrityksen suurimmassa huoneessa viikkojen ajan haudutettu tulos.
Checklist: Tarjoaako brändisi sisintä vain ulointa kehää? (Marc Gobé: 10 käskyä tunnepitoiseen brändiin)
Sosiaalisten palveluiden kasvu vaatii persoonallisuutta. Kolme viidestä kuluttajasta ostaa mieluummin yritykseltä, jonka kanssa pystyy olemaan vuorovaikutuksessa verkossa. Ei liene uutinen, että ihmiset asioivat mieluummin ihmisten kanssa. Yrityksesi ei tarvitse henkilöityä. Sen tarvitsee tuntua henkilöltä. Jos kirjoitat hakukoneeseen yrityksesi nimen, lähtisitkö sen kanssa sokkotreffeille?
PS. “Eihän se kertonut mitään itsestään.” No en. Googletit kuitenkin. Niitä tuloksia voi ruuvata tarkemmaksi tapaamalla kasvokkain. Täällä Reallyssä se onnistuu.
http://www.really.fi/blog/2012/08/31/kuka-maa-oon-ja-mita-maa-teen-eli-kun-uutta-tyontekijaa-pyydetaan-kirjoittamaan-esittely-itsestaan/feed/ 1 ]]>Perinteinen outbound-markkinointi on ”keskeyttävää” informaatiota, kuten esitteet, sähköpostisuorat, TV- ja radiomainokset. Inbound-markkinointi on puolestaan ”haluttua” informaatiota. Toisin sanoen inbound-markkinointi perustuu asiakkaan haluun vastaanottaa markkinointiviestejä. Esimerkiksi lähettämäsi sähköpostisuora muuttuu keskeyttävästä viestistä halutuksi viestiksi, kun teet tarpeeksi informatiivista ja kiinnostavaa sisältöä verkkosivuillesi, ja asiakkaasi haluavat vastaanottaa lisää viestintääsi.
Hakoneoptimointi on elintärkeää markkinointiviestillesi
Sosiaalinen media on tärkeä vertaistukikanava, kun etsitään suosituksia, mutta suurimmalle osalle Google on ensimmäinen paikka, josta lähdetään etsimään vastauksia. Googleen mennään viimeistään siinä vaiheessa, kun halutaan löytää muissa kanavissa suositeltu asia. Hakusanat, joilla asiakkaat palveluita etsivät, rakentavat verkkonäkyvyytesi, mikä on ratkaisevia myyntisi kannalta. Inbound-markkinointi kattaa eri kanavissa käytävän aktiivisen ja passiivisen keskustelun asiakkaiden kanssa, mutta Google on löydettävyyden kannalta edelleen tärkein yksittäinen paikka näkyä.
Jopa jotkut hakukoneoptimointiammattilaiset tekevät ison virheen siinä, että he ovat tyytyväisiä saatuaan sivuston Googlen ensimmäiselle tulossivulle. Ymmärsit oikein, tänä päivänä tyytyväistakuuksi ei riitä Googlen ensimmäinen tulossivu, vaan tärkein asia on olla kilpailijoiden edellä. Jos olet hakutuloksissa sijalla seitsemän ja kilpailijasi ovat sijalla kolme ja viisi, menetät suurimman osan potentiaalisista asiakkaista heille. Tämä ei ole rakettitiedettä tai liioittelua. Mieti hetki omaa hakukonekäyttäytymistäsi: saako sija seitsemän huomiotasi?
Asiakas etsii, missä olet?
Koska tietoa on paljon ja sitä on helposti saatavilla, tulee sinun löytyä ja erottua suuresta massasta aina, kun potentiaalinen asiakas etsii palveluitasi. Tiedon suuri määrä tekee hakijat myös kärsimättömiksi, joten tiedon löytyessä se tulee tarjota asiakkaalle selkeästi ja myyvästi. Kala pitää saada koukkuun heti.
- Tiedätkö mitkä ovat tärkeät hakusanasi?
- Löydytkö jokaisella niistä?
- Palveleeko laskeutumissivu hakusanaa?
- Miltä näyttää kilpailijan laskeutumissivu samalle hakusanalle – kummalta ostaisit?
Mitä jo tehtäisiin viestistäsi haluttua, ei keskeyttävää. Juuri sellaista mitä asiakas etsii? Ota yhteyttä ja jutellaan miten tehdään teille tehokasta inbound-markkinointia ja rakennetaan vahva verkkonäkyvyys. Aloittaa voi myös itse esimerkiksi inbound-markkinointityökalu Cuutiolla. Kun oman näkyvyyden perusteet alkavat hahmottua, on helpompi keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen.
]]>Perinteinen outbound-markkinointi on ”keskeyttävää” informaatiota, kuten esitteet, sähköpostisuorat, TV- ja radiomainokset. Inbound-markkinointi on puolestaan ”haluttua” informaatiota. Toisin sanoen inbound-markkinointi perustuu asiakkaan haluun vastaanottaa markkinointiviestejä. Esimerkiksi lähettämäsi sähköpostisuora muuttuu keskeyttävästä viestistä halutuksi viestiksi, kun teet tarpeeksi informatiivista ja kiinnostavaa sisältöä verkkosivuillesi, ja asiakkaasi haluavat vastaanottaa lisää viestintääsi.
Hakoneoptimointi on elintärkeää markkinointiviestillesi
Sosiaalinen media on tärkeä vertaistukikanava, kun etsitään suosituksia, mutta suurimmalle osalle Google on ensimmäinen paikka, josta lähdetään etsimään vastauksia. Googleen mennään viimeistään siinä vaiheessa, kun halutaan löytää muissa kanavissa suositeltu asia. Hakusanat, joilla asiakkaat palveluita etsivät, rakentavat verkkonäkyvyytesi, mikä on ratkaisevia myyntisi kannalta. Inbound-markkinointi kattaa eri kanavissa käytävän aktiivisen ja passiivisen keskustelun asiakkaiden kanssa, mutta Google on löydettävyyden kannalta edelleen tärkein yksittäinen paikka näkyä.
Jopa jotkut hakukoneoptimointiammattilaiset tekevät ison virheen siinä, että he ovat tyytyväisiä saatuaan sivuston Googlen ensimmäiselle tulossivulle. Ymmärsit oikein, tänä päivänä tyytyväistakuuksi ei riitä Googlen ensimmäinen tulossivu, vaan tärkein asia on olla kilpailijoiden edellä. Jos olet hakutuloksissa sijalla seitsemän ja kilpailijasi ovat sijalla kolme ja viisi, menetät suurimman osan potentiaalisista asiakkaista heille. Tämä ei ole rakettitiedettä tai liioittelua. Mieti hetki omaa hakukonekäyttäytymistäsi: saako sija seitsemän huomiotasi?
Asiakas etsii, missä olet?
Koska tietoa on paljon ja sitä on helposti saatavilla, tulee sinun löytyä ja erottua suuresta massasta aina, kun potentiaalinen asiakas etsii palveluitasi. Tiedon suuri määrä tekee hakijat myös kärsimättömiksi, joten tiedon löytyessä se tulee tarjota asiakkaalle selkeästi ja myyvästi. Kala pitää saada koukkuun heti.
- Tiedätkö mitkä ovat tärkeät hakusanasi?
- Löydytkö jokaisella niistä?
- Palveleeko laskeutumissivu hakusanaa?
- Miltä näyttää kilpailijan laskeutumissivu samalle hakusanalle – kummalta ostaisit?
Mitä jo tehtäisiin viestistäsi haluttua, ei keskeyttävää. Juuri sellaista mitä asiakas etsii? Ota yhteyttä ja jutellaan miten tehdään teille tehokasta inbound-markkinointia ja rakennetaan vahva verkkonäkyvyys. Aloittaa voi myös itse esimerkiksi inbound-markkinointityökalu Cuutiolla. Kun oman näkyvyyden perusteet alkavat hahmottua, on helpompi keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen.
http://www.really.fi/blog/2012/06/18/mita-on-inbound-markkinointi/feed/ 1 ]]>Laitoin hengentuotokseni firmassa eteenpäin oikolukuun. Liitteenä sähköpostissa, ihan niin kuin 90-luvullakin tavattiin tehdä. Sain kuitenkin palautteeksi pelkkää epäolennaista kritiikkiä eli puututtiin kaikkeen muuhun kuin itse sisältöön.
Toimitusjohtajamme sanoi, ettei pysty lukemaan näin tiivistä tekstiä, kun väliotsikotkaan eivät erotu kunnolla. “Käytä wordiä tai mitäpä jos tekisit tuon tekstin suoraan hallintaan piilotettuna sivuna ja lähetä meille linkki sille sivulle, olisi helpompi oikolukea”.
Jaa? Todellakin, ei huonompi ajatus ollenkaan.
Miksi sisältöä tuotetaan omana erillisenä prosessina?
Aloin sitten pohtimaan sisällöntuotannon haasteita tästä näkökulmasta. Ja siitä tuli mieleen sisällöntuotantoprosessi ja vähän kyllä sisällöntuottajien osaaminenkin.
Mahtaisiko yksi syy verkkosisällön tuottamisen vaikeuteen olla se, että tekstejä edelleen työstetään erillisenä prosessina wordeissä ja notepadeissä sen sijaan, että suunniteltaisiin ja kirjoitettaisiin sisältö suoraan verkkosivustolle eli julkaisujärjestelmään?
Nykyaikainen verkkosivu, siis yksittäinen sivu, ei enää koostu yhdestä kuvasta ja tekstinpätkästä. Jos koostuisi, sisällöntuottajat voisivat jatkaa wordissä ja notepadissa kirjoittelua.
Verkkosivu =monta pientä sisältöelementtiä
Hyvä, nykyaikainen verkkosivu koostuu sisältöelementeistä eli pienemmäksi pilkotuista sisällöistä, joilla on selkeä viestinnällinen tarkoitus.
Sivu suunnitellaan konseptointivaiheessa, siitä piirretään rautalankamallinnus, jossa suunnitellaan nämä sisältöelementit sekä määritellään, että mitä ja mistä näkökulmasta kyseisessä elementissä kerrotaan. Tämän suunnitelman perusteella tehdään varsinainen ulkoasusuunnittelu ja sivun toteutus.
Missä välissä tehtiin sisältö? Yleensä ei missään, mutta joskus mukana on sisällöntuottaja, joka tekee tekstejä siinä wordissä ja usein koko muun suunnitteluprosessin ulkopuolella.
Niin eipä se silloin ole suurikaan yllätys, kun sisällöt eivät sitten oikein sovellukaan sivun konseptiin. Yleensä, eikun aina, ovat vähintäänkin liian pitkiä suunniteltuihin paikkoihin.
Ensin sisältösuunnitelma, sitten vasta sisältö
Mites asiat sitten pitäisi tehdä?
No, sisältösuunnitelman merkitystä konseptisuunnittelussa pitää lisätä ja sivuston omistajan pitää sitoutua siihen; jos sivulle päätetään tehdä “fakta-boxi”, niin niitä faktoja pitää varautua miettimään ja kirjoittamaan.
Sisällöntuottajan puolestaan pitää osata lukea sekä rautalankapiirroksia, sisältösuunnitelmaa ja varsinaisia leiskoja ja osata kirjoittaa ja pilkkoa sisältö suunnitelman mukaisiin elementteihin. Usein tuntuu, että tämä osaaminen puuttuu tai sitten sisällönsuunnittelija ei ole tarpeeksi kiinteästi mukana prosessissa (toisin sanoen, on ehkä kerran nähnyt leiskat vilaukselta).
Siirrä sisältö viimeistään luonnosvaiheessa julkaisujärjestelmään
Varsinainen sisältö pitäisi aina tehdä suoraan julkaisujärjestelmään. Jos nyt ei ihan suoraan, niin vähintäänkin luonnosvaiheessa se on hyvä sinne siirtää ja muokata loppuun. Kun sisältöä kirjoittaa suoraan julkaisujärjestelmään, voi tuotosta välillä esikatsella siinä ympäristössä, missä se julkaistaan asiakkaillekin.
Esikatsele, muokkaa, esikatsele…
Esikatselun jälkeen ymmärrät viimeistään, että tekstiä pitää lyhentää, siihen pitää miettiä lisää väliotsikoita, sitä pitää muokata niin, että siinä on listoja ja ranskalaisia viivoja.
Tämä prosessi säästää myös aikaa ja rahaa. Jos sisältöjä hiotaan hamaan tappiin asti wordeissä ja niitä joudutaan kuitenkin muokkaamaan ja osittain kirjoittamaan uudelleen julkaisujärjestelmässä, niin kyllähän siinä aikaa ja rahaa palaa.
Toisin sanoen, sivustoprojektin vetäjällä on kaksi vaihtoehtoa.
1. Ota projektiin mukaan sisällöntuottaja, joka osaa tulkita rautalankoja, sisältösuunnitelmaa ja leiskoja ja osaa siis suunnitella, kirjoittaa ja pilkkoa sisällön niiden mukaisesti luonnosvaiheeseen vaikkapa siinä wordissä. Pyydä häntä viimeistelemään sisältö suoraan julkaisujärjestelmässä. Jos hän sanoo, ettei ole tekninen henkilö eikä siksi voi käyttää julkaisujärjelmää, vaihda sisällöntuottajaa. Verkkosisällöntuotannon ammattilainen ymmärtää, ettei julkaisujärjestelmän kanssa puljaamiseen tarvita datanomin perustutkintoa.
2. Unohda wordit ja muut ja tee sisältö suoraan julkaisujärjestelmään, kun sivusto on teknisesti toteutettu.
Tämä kirjoitus on kirjoitettu notepadissä ja viimeistelty blogin julkaisujärjestelmässä.
]]>Kirjoittelin tässä hiljattain case-kuvausta Reallyn omille sivuille. Notepadissä tietysti, koska… No, olen nyt vaan tottunut kirjoittamaan notepadillä.
Laitoin hengentuotokseni firmassa eteenpäin oikolukuun. Liitteenä sähköpostissa, ihan niin kuin 90-luvullakin tavattiin tehdä. Sain kuitenkin palautteeksi pelkkää epäolennaista kritiikkiä eli puututtiin kaikkeen muuhun kuin itse sisältöön.
Toimitusjohtajamme sanoi, ettei pysty lukemaan näin tiivistä tekstiä, kun väliotsikotkaan eivät erotu kunnolla. “Käytä wordiä tai mitäpä jos tekisit tuon tekstin suoraan hallintaan piilotettuna sivuna ja lähetä meille linkki sille sivulle, olisi helpompi oikolukea”.
Jaa? Todellakin, ei huonompi ajatus ollenkaan.
Miksi sisältöä tuotetaan omana erillisenä prosessina?
Aloin sitten pohtimaan sisällöntuotannon haasteita tästä näkökulmasta. Ja siitä tuli mieleen sisällöntuotantoprosessi ja vähän kyllä sisällöntuottajien osaaminenkin.
Mahtaisiko yksi syy verkkosisällön tuottamisen vaikeuteen olla se, että tekstejä edelleen työstetään erillisenä prosessina wordeissä ja notepadeissä sen sijaan, että suunniteltaisiin ja kirjoitettaisiin sisältö suoraan verkkosivustolle eli julkaisujärjestelmään?
Nykyaikainen verkkosivu, siis yksittäinen sivu, ei enää koostu yhdestä kuvasta ja tekstinpätkästä. Jos koostuisi, sisällöntuottajat voisivat jatkaa wordissä ja notepadissa kirjoittelua.
Verkkosivu =monta pientä sisältöelementtiä
Hyvä, nykyaikainen verkkosivu koostuu sisältöelementeistä eli pienemmäksi pilkotuista sisällöistä, joilla on selkeä viestinnällinen tarkoitus.
Sivu suunnitellaan konseptointivaiheessa, siitä piirretään rautalankamallinnus, jossa suunnitellaan nämä sisältöelementit sekä määritellään, että mitä ja mistä näkökulmasta kyseisessä elementissä kerrotaan. Tämän suunnitelman perusteella tehdään varsinainen ulkoasusuunnittelu ja sivun toteutus.
Missä välissä tehtiin sisältö? Yleensä ei missään, mutta joskus mukana on sisällöntuottaja, joka tekee tekstejä siinä wordissä ja usein koko muun suunnitteluprosessin ulkopuolella.
Niin eipä se silloin ole suurikaan yllätys, kun sisällöt eivät sitten oikein sovellukaan sivun konseptiin. Yleensä, eikun aina, ovat vähintäänkin liian pitkiä suunniteltuihin paikkoihin.
Ensin sisältösuunnitelma, sitten vasta sisältö
Mites asiat sitten pitäisi tehdä?
No, sisältösuunnitelman merkitystä konseptisuunnittelussa pitää lisätä ja sivuston omistajan pitää sitoutua siihen; jos sivulle päätetään tehdä “fakta-boxi”, niin niitä faktoja pitää varautua miettimään ja kirjoittamaan.
Sisällöntuottajan puolestaan pitää osata lukea sekä rautalankapiirroksia, sisältösuunnitelmaa ja varsinaisia leiskoja ja osata kirjoittaa ja pilkkoa sisältö suunnitelman mukaisiin elementteihin. Usein tuntuu, että tämä osaaminen puuttuu tai sitten sisällönsuunnittelija ei ole tarpeeksi kiinteästi mukana prosessissa (toisin sanoen, on ehkä kerran nähnyt leiskat vilaukselta).
Siirrä sisältö viimeistään luonnosvaiheessa julkaisujärjestelmään
Varsinainen sisältö pitäisi aina tehdä suoraan julkaisujärjestelmään. Jos nyt ei ihan suoraan, niin vähintäänkin luonnosvaiheessa se on hyvä sinne siirtää ja muokata loppuun. Kun sisältöä kirjoittaa suoraan julkaisujärjestelmään, voi tuotosta välillä esikatsella siinä ympäristössä, missä se julkaistaan asiakkaillekin.
Esikatsele, muokkaa, esikatsele…
Esikatselun jälkeen ymmärrät viimeistään, että tekstiä pitää lyhentää, siihen pitää miettiä lisää väliotsikoita, sitä pitää muokata niin, että siinä on listoja ja ranskalaisia viivoja.
Tämä prosessi säästää myös aikaa ja rahaa. Jos sisältöjä hiotaan hamaan tappiin asti wordeissä ja niitä joudutaan kuitenkin muokkaamaan ja osittain kirjoittamaan uudelleen julkaisujärjestelmässä, niin kyllähän siinä aikaa ja rahaa palaa.
Toisin sanoen, sivustoprojektin vetäjällä on kaksi vaihtoehtoa.
1. Ota projektiin mukaan sisällöntuottaja, joka osaa tulkita rautalankoja, sisältösuunnitelmaa ja leiskoja ja osaa siis suunnitella, kirjoittaa ja pilkkoa sisällön niiden mukaisesti luonnosvaiheeseen vaikkapa siinä wordissä. Pyydä häntä viimeistelemään sisältö suoraan julkaisujärjestelmässä. Jos hän sanoo, ettei ole tekninen henkilö eikä siksi voi käyttää julkaisujärjelmää, vaihda sisällöntuottajaa. Verkkosisällöntuotannon ammattilainen ymmärtää, ettei julkaisujärjestelmän kanssa puljaamiseen tarvita datanomin perustutkintoa.
2. Unohda wordit ja muut ja tee sisältö suoraan julkaisujärjestelmään, kun sivusto on teknisesti toteutettu.
Tämä kirjoitus on kirjoitettu notepadissä ja viimeistelty blogin julkaisujärjestelmässä.
http://www.really.fi/blog/2012/06/05/ala-kirjoita-verkkosisaltoa-wordissa/feed/ 2 ]]>Internetiähän ympäröi edelleen sen ympärille aikoinaan ovelasti kudottu mysteerisyyden verkko, joka kiteytyy lausumaan: “verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla”. Tällä lauseella on moni konsultti netonnut hyvät palkkiot. Pahimmillaan tämä on johtanut suuriin väärinkäsityksiin, jotka elävät ja voivat hyvin vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi sisällöntuotannon myytti numero yksi: Printtiin kirjoitettu sisältö ei sovellu verkkoon, koska verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla.
Lueskelin tuossa työmatkalla iPadista Hesaria. Kovasti sivistyin esimerkiksi automaattiseen metroon tähtäävän hankkeen kiemuroista (muistutti muuten kovasti draaman kaareltaan menneiden vuosien IT-hankkeita tämä tapaus). Epäilen, että sama artikkeli on ilmestynyt sanasta sanaa Hesarin printtiversiossa.
Hetkinen, siis printtisisältö on siirretty verkkoon ja se toimii? No, totta kai se toimii, jos se on hyvää sisältöä.
Moni yritys julkaisee edelleen asiakaslehteä tai vähintäänkin printtiesitteitä, joiden tuotantoon panostetaan. Sisältöä saattaa jopa olla tekemässä viestintätoimisto, siis ammattilainen.
Verkkoon sen sijaan sisältöä tuottavat toimitusjohtajan sihteeri Marjatta tai kesäharjoittelija Kalle, jos muilta hommiltaan ehtivät.
Siis verkkoon tehdään sisältöä eri tavalla. Huonommin.
Asiakaslehti verkkosisällön lähteenä
Otetaanpas tarkempaan tarkasteluun se asiakaslehti. Nehän pitävät yleensä sisällään jonkun sortin pääkirjoituksen, jossa on näkemys (=blogikirjoitus), tuoteuutuuksien esittelyn (=tuoteuutiset, tuotteesta ja sen käyttötapauksista tai sen tuottamasta lisäarvosta kirjoitettu blogikirjoitus ja jopa blogikirjoitusten sarja, tuotevideo Youtubessa ja presentaatio Slidesharessa, jotka molemmat julkaistaan myös sivustolla), referenssitarina hienoine ammattivalokuvaajan ottamine kuvineen (= referenssitarina verkkosivuilla muokattuna niin, että osa tekstistä on korvattu videohaastattelulla ja kuvat, nekin mitkä eivät mahtuneen printtiin, selattavina kuvagalleriassa) ja toimialan tulevaisuuden tuulia analysoiva kirjoitus (=blogikirjoitus ja siihen liitetty infograaffi).
Printtilehti on erinomainen viestintäväline ja asiakkaat varmasti arvostavat hyvin toimitettua sisältöä ja laadukasta graafista suunnittelua (=miellyttävä lukukokemus).
Sitten korvaa sana “printtilehti” sanalla “verkkopalvelu”.
Toisin sanoen, jos yrityksesi tuottaa sisältöä printtimateriaaliin, ota sama sisältö lähempään tarkasteluun ja mieti, miten saat parannettua sitä verkon tuomien mahdollisuuksien avulla, mieti hakukoneoptimointia ja julkaise sisältö myös verkkosivuillasi, twiittaa niistä tai vähintäänkin julkaise niistä kooste yrityksesi LinkedIn-sivulla.
Se, että sisältö oli alunperin kirjoitettu printtiin, EI tee sisällöstä huonoa verkkosisältöä.
En jaksa lukea. Vai jaksanko sittenkin?
Toinen myytti, johon törmää lähes päivittäin on: Käyttäjät eivät lue verkossa pitkiä sisältöjä, koska verkossa luetaan eri tavalla.
Höpö höpö! Jos aihe on kiinnostava, käyttäjällä on motivaatio perehtyä asiaan ja sisältö on hyvin tuotettua, niin totta kai käyttäjä lukee pitkänkin tarinan. Jos pituus tai paremminkin lyhyys olisi ainoa kriteeri hyvällä verkkosisällölle, eivät blogit olisi niin suosittuja kuin ne ovat.
Tietysti, jos hyvä sisältö paiskataan verkkosivulle ilman koukuttavaa otsikkoa, introa, väliotsikoita ja muita korostuksia tai graafisia elementtejä eikä sitä hakukoneoptimoida eikä siihen viitata missään, niin siellähän se on eikä kukaan sitä lue.
Mutta, ongelma ei ollutkaan sisällön pituus, vaan ihan muut asiat. Tietenkään tämä ei ole mikään oikeutus tehdä pitkää sisältöä, jos on mahdollista tiivistää viestiä, mutta huoli siitä, etteivät ihmiset lue Facebook-päivitystä pidempää sisältöä, on mielestäni turha.
Huomaatteko muuten, että puhun sisällöstä. En siis “tekstistä”. Hyvä, pitkä sisältö voi nimittäin olla tekstiä yhdistettynä videoon, paljon puhuvaan kuvaan tai graafiseen elementtiin ja Slidesharessa jaettuun presentaatioon.
Nämä ovat niitä monimuotoisia medioita, jotka verkko mahdollistaa.
Scrollaamista helpottavat rullahiiret ja iPadit ja muut vastaavat lukulaitteet lisäävät verkkosisältöjen selaamisen helppoutta ja teknologia menee eteenpäin myös koodipuolella mahdollistaen entistä miellyttävämpien graafisten ulkoasujen rakentamisen ilman, että helppo sisällönhallinta tai hakukoneoptimointi pitää vaihtoehtoisesti uhrata. Youtube ja Slideshare tarjoavat puolestaa loistavan julkaisualustan sisällöille, jotka ennen asuivat ainoastaan, OMG, cd-rompuilla!
Myytit on nyt kumottu, nyt sitten vaan tuottamaan sitä sisältöä.
]]>Koska englanninkielisen tittelini etuliitteenä on “senior” (suomeksi olen ihan konsultti vaan), pätevöittää se sekä ikäni että kokemukseni aina välillä palaamaan aikaan, jolloin Internet keksittiin. Tämän ikäkriisiä pursuavan intron tarkoitus on johdatella murtamaan verkkosisällön luomiseen liittyviä myyttejä, jotka Internetin alkuräjähdyksen aikoihin luotiin.
Internetiähän ympäröi edelleen sen ympärille aikoinaan ovelasti kudottu mysteerisyyden verkko, joka kiteytyy lausumaan: “verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla”. Tällä lauseella on moni konsultti netonnut hyvät palkkiot. Pahimmillaan tämä on johtanut suuriin väärinkäsityksiin, jotka elävät ja voivat hyvin vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi sisällöntuotannon myytti numero yksi: Printtiin kirjoitettu sisältö ei sovellu verkkoon, koska verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla.
Lueskelin tuossa työmatkalla iPadista Hesaria. Kovasti sivistyin esimerkiksi automaattiseen metroon tähtäävän hankkeen kiemuroista (muistutti muuten kovasti draaman kaareltaan menneiden vuosien IT-hankkeita tämä tapaus). Epäilen, että sama artikkeli on ilmestynyt sanasta sanaa Hesarin printtiversiossa.
Hetkinen, siis printtisisältö on siirretty verkkoon ja se toimii? No, totta kai se toimii, jos se on hyvää sisältöä.
Moni yritys julkaisee edelleen asiakaslehteä tai vähintäänkin printtiesitteitä, joiden tuotantoon panostetaan. Sisältöä saattaa jopa olla tekemässä viestintätoimisto, siis ammattilainen.
Verkkoon sen sijaan sisältöä tuottavat toimitusjohtajan sihteeri Marjatta tai kesäharjoittelija Kalle, jos muilta hommiltaan ehtivät.
Siis verkkoon tehdään sisältöä eri tavalla. Huonommin.
Asiakaslehti verkkosisällön lähteenä
Otetaanpas tarkempaan tarkasteluun se asiakaslehti. Nehän pitävät yleensä sisällään jonkun sortin pääkirjoituksen, jossa on näkemys (=blogikirjoitus), tuoteuutuuksien esittelyn (=tuoteuutiset, tuotteesta ja sen käyttötapauksista tai sen tuottamasta lisäarvosta kirjoitettu blogikirjoitus ja jopa blogikirjoitusten sarja, tuotevideo Youtubessa ja presentaatio Slidesharessa, jotka molemmat julkaistaan myös sivustolla), referenssitarina hienoine ammattivalokuvaajan ottamine kuvineen (= referenssitarina verkkosivuilla muokattuna niin, että osa tekstistä on korvattu videohaastattelulla ja kuvat, nekin mitkä eivät mahtuneen printtiin, selattavina kuvagalleriassa) ja toimialan tulevaisuuden tuulia analysoiva kirjoitus (=blogikirjoitus ja siihen liitetty infograaffi).
Printtilehti on erinomainen viestintäväline ja asiakkaat varmasti arvostavat hyvin toimitettua sisältöä ja laadukasta graafista suunnittelua (=miellyttävä lukukokemus).
Sitten korvaa sana “printtilehti” sanalla “verkkopalvelu”.
Toisin sanoen, jos yrityksesi tuottaa sisältöä printtimateriaaliin, ota sama sisältö lähempään tarkasteluun ja mieti, miten saat parannettua sitä verkon tuomien mahdollisuuksien avulla, mieti hakukoneoptimointia ja julkaise sisältö myös verkkosivuillasi, twiittaa niistä tai vähintäänkin julkaise niistä kooste yrityksesi LinkedIn-sivulla.
Se, että sisältö oli alunperin kirjoitettu printtiin, EI tee sisällöstä huonoa verkkosisältöä.
En jaksa lukea. Vai jaksanko sittenkin?
Toinen myytti, johon törmää lähes päivittäin on: Käyttäjät eivät lue verkossa pitkiä sisältöjä, koska verkossa luetaan eri tavalla.
Höpö höpö! Jos aihe on kiinnostava, käyttäjällä on motivaatio perehtyä asiaan ja sisältö on hyvin tuotettua, niin totta kai käyttäjä lukee pitkänkin tarinan. Jos pituus tai paremminkin lyhyys olisi ainoa kriteeri hyvällä verkkosisällölle, eivät blogit olisi niin suosittuja kuin ne ovat.
Tietysti, jos hyvä sisältö paiskataan verkkosivulle ilman koukuttavaa otsikkoa, introa, väliotsikoita ja muita korostuksia tai graafisia elementtejä eikä sitä hakukoneoptimoida eikä siihen viitata missään, niin siellähän se on eikä kukaan sitä lue.
Mutta, ongelma ei ollutkaan sisällön pituus, vaan ihan muut asiat. Tietenkään tämä ei ole mikään oikeutus tehdä pitkää sisältöä, jos on mahdollista tiivistää viestiä, mutta huoli siitä, etteivät ihmiset lue Facebook-päivitystä pidempää sisältöä, on mielestäni turha.
Huomaatteko muuten, että puhun sisällöstä. En siis “tekstistä”. Hyvä, pitkä sisältö voi nimittäin olla tekstiä yhdistettynä videoon, paljon puhuvaan kuvaan tai graafiseen elementtiin ja Slidesharessa jaettuun presentaatioon.
Nämä ovat niitä monimuotoisia medioita, jotka verkko mahdollistaa.
Scrollaamista helpottavat rullahiiret ja iPadit ja muut vastaavat lukulaitteet lisäävät verkkosisältöjen selaamisen helppoutta ja teknologia menee eteenpäin myös koodipuolella mahdollistaen entistä miellyttävämpien graafisten ulkoasujen rakentamisen ilman, että helppo sisällönhallinta tai hakukoneoptimointi pitää vaihtoehtoisesti uhrata. Youtube ja Slideshare tarjoavat puolestaa loistavan julkaisualustan sisällöille, jotka ennen asuivat ainoastaan, OMG, cd-rompuilla!
Myytit on nyt kumottu, nyt sitten vaan tuottamaan sitä sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/16/verkkosisallon-myytit-totta-vai-tarua/feed/ 2 ]]>
Nähdäänkö tällaista Suomessa kuuden vuoden päästä?
Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta aviohistoriastaan kampanjointinsa yhteydessä, eikä se ole varmasti ollut yllätys kampanjatoimistolle. Jeremy Dearringer (Inc.) huomauttaa, että oikeanlaisella sisältöoptimoinnilla Ginrichkin olisi voinut välttää monta kiusallista ja jopa haitallista käännettä. Jos esimerkiksi kampanjasivustoa olisi optimoitu vaikkapa ”newt ginrich wives” -hakutermille, Googlesta haettaessa ei löytyisi pääsääntöisesti morkkaavaa tekstiä. Hakukoneoptimoinnilla olisi voitu saada merkittäviäkin tuloksia maineenhallinnan osalta.
Optimoimalla sisältöä eri kanavissa voidaan hallita oman näkyvyyden tuomia mielikuvia edes jonkin verran.
Yritysten turha taistella netin voimaa vastaan
Sama sääntö pätee myös yrityksiin. Tutkimalla kohderyhmiesi hakukonekäyttäytymistä ja sen muutoksia voit ennakoida, millaista sisältöä sinun tulee julkaista. Kun verkkoon leviää negatiivista keskustelua yrityksestäsi tai sen palveluista, älä haraa vastaan, koska netin voima on yrityksiä suurempi (Nestlé yritti ja epäonnistui surkeasti).
Ajan tasaisella sisällöllä ja pitkäjänteisellä näkyvyyden kehittämisellä sekä sen seuraamisella voit vaikuttaa parhaiten. Netissä olet asiakkaan reviirillä, joten pelisäännöt ovat erilaiset kuin mihin perinteisesti ollaan totuttu.
Näkyvyyden seurantaa voidaan käyttää myös kilpailijoiden kampittamiseen. Tarina kertoo, että eräs kotimaiseen presidenttipeliin osallistunut käytti Cuution offsite-analytiikkaa seuratakseen ennen kaikkea kilpailijoidensa näkyvyyttä.
]]>Nähdäänkö tällaista Suomessa kuuden vuoden päästä?
Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta aviohistoriastaan kampanjointinsa yhteydessä, eikä se ole varmasti ollut yllätys kampanjatoimistolle. Jeremy Dearringer (Inc.) huomauttaa, että oikeanlaisella sisältöoptimoinnilla Ginrichkin olisi voinut välttää monta kiusallista ja jopa haitallista käännettä. Jos esimerkiksi kampanjasivustoa olisi optimoitu vaikkapa ”newt ginrich wives” -hakutermille, Googlesta haettaessa ei löytyisi pääsääntöisesti morkkaavaa tekstiä. Hakukoneoptimoinnilla olisi voitu saada merkittäviäkin tuloksia maineenhallinnan osalta.
Optimoimalla sisältöä eri kanavissa voidaan hallita oman näkyvyyden tuomia mielikuvia edes jonkin verran.
Yritysten turha taistella netin voimaa vastaan
Sama sääntö pätee myös yrityksiin. Tutkimalla kohderyhmiesi hakukonekäyttäytymistä ja sen muutoksia voit ennakoida, millaista sisältöä sinun tulee julkaista. Kun verkkoon leviää negatiivista keskustelua yrityksestäsi tai sen palveluista, älä haraa vastaan, koska netin voima on yrityksiä suurempi (Nestlé yritti ja epäonnistui surkeasti).
Ajan tasaisella sisällöllä ja pitkäjänteisellä näkyvyyden kehittämisellä sekä sen seuraamisella voit vaikuttaa parhaiten. Netissä olet asiakkaan reviirillä, joten pelisäännöt ovat erilaiset kuin mihin perinteisesti ollaan totuttu.
Näkyvyyden seurantaa voidaan käyttää myös kilpailijoiden kampittamiseen. Tarina kertoo, että eräs kotimaiseen presidenttipeliin osallistunut käytti Cuution offsite-analytiikkaa seuratakseen ennen kaikkea kilpailijoidensa näkyvyyttä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/feed/ 0 ]]>Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu.
Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen asiakas saapuu sivustolle? Mitä sivuston pitää hänelle tarjota, että asiat etenevät yrityksen kannalta otolliseen suuntaan.
Myös B2B-puolella asiakaskunta nuorenee ja verkko on heille luonteva paikka etsiä tietoa. Asiaa on jopa tutkittu. Ehkäpä tätä voisi vähän nollatutkimukseksi morkata, sillä tulos on niinkin radikaali, että mitä kalliimpi hankinta on kyseessä, sitä enemmän asiaan halutaan perehtyä. Tämä tuskin on siis mihinkään muuttunut, mutta se on, että tietoa haetaan enenemässä määrin nimenomaan verkosta.
Huonosti tuotteistettu tuote ei myy verkossa
Väitän, että yrityksien, joiden myynti perustuu ns. jalkatyöhön, ei juurikaan ole tarvinnut panostaa tuotteistukseen. Tuotevalikoima voi olla vähän sekava ja päällekkäisiä toimintojakin niissä saattaa olla, mutta kyllä myyjät tuntevat tuotteet ja toimialat ja osaavat myydä sen oikean ratkaisun asiakkaille.
Kunnes halutaan uudistaa verkkosivut ja saada niiden avulla oikeasti myös myyntiä. Mikä vaatii tietysti sen, että tuotteet esitellään sivuilla selkeästi ja hyvän sisällön avulla. Mikä sitten paljastaakin ne puutteet tuotteistuksessa.
Rehellisyyden nimissä, huonosti tuotteistettujen tuotteiden ympärille on lähes mahdotonta rakentaa sivustoa, joka oikeasti tuottaa tulosta.
Kannattaa muista, että huonosti tai puutteellisesti tuotteistetut tuotteet tai palvelut eivät automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat huonoja tuotteita tai palveluita. Niiden ostamista ei vaan olla tehty helpoksi.
Näin teet pikatuotteistuksen
Tuotteistuksen ei tarvitse olla välttämättä mitään monimutkaista eikä tuotteistuksessa tarvitse laittaa itse tuotteita uusiksi. Pikemmin miettiä uusi, asiakaslähtöisempi kulma millä niitä myydään.
1. Puhuttele asiakastasi. Määrittele tuotteillesi kohderyhmät ja puhuttele heitä sivustolla. Yleispätevä: “Kohderyhmämme ovat pienet ja keskisuuret yritykset” on sivustolla turhista turhin lause. Jos esimerkiksi tarjoat ratkaisua, jolla voi tehostaa keskitettyä materiaalin hallintaa, kuvaile kohderyhmiäsi esimerkiksi näin:
- “Yritykset, joilla on toimipaikkoja ympäri Suomen ja myös Suomen ulkopuolella”
- “Yritykset, jotka hallinnoivat keskitetysti markkinointimateriaalin tekemistä ja jakelua”
- “Yritykset, joiden printtimateriaali päivittyy usein”
Näin autat sivustollesi tulevaa asiakasta hahmottamaan helpommin, että onko täällä sivustolla jotain juuri minulle.
2. Tee vertailutaulukkoja. Listaa tuotteistasi ne asiakashyödyt, joiden avulla ne eroavat toisistaan (“Voit tallentaa jopa 1000/5000/10000/rajattoman määrän painokelpoista kuvaa”) ja laadi tästä tiedosta sivustollesi vertailutaulukko.
Näin helpotat asiakasta hahmottamaan tuotteiden hyödyt, eroavaisuudet ja löytämään näin parhaan ratkaisun.
3. Koosta palvelupaketteja. Jos myyt palvelua, vaikkapa markkinointitutkimusta tai personal trainer -palveluita, tee edes verkkosivuja varten muutama konkreettinen palvelutuote hintoineen. Tuotteen avulla tarjoat asiakkaalle jotain konkreettista tarttumapintaa ja jotain mistä pyytää tarjous tai lisätietoja. Kun pääset keskusteluyhteyteen, voit selvittää tarkemmin asiakkaasi tarpeen ja myydä hänelle jopa enemmän, mitä hän alunperin suunnitteli ostaa.
4. Pohdi ostajan todellista ostomotiivia. Ostomotiivi voi joskus olla hyvinkin raadollinen. Esimerkiksi, voisiko SaaS-palveluiden suosio johtua osittain siitä, että yritysten IT-osaston serverihuoneen möröt eivät paitsi koskaan pese tukkaansa ja ovat muutenkin niin hankalia, ettei mikään hanke mene koskaan eteenpäin? Taatusti! Tätä ei tietenkään kannata sellaisenaan sanoa verkkosivuilla, mutta kun tunnistat ostajan todellisen tarpeen, ymmärrät paremmin sitä, millaisia ongelmia tuotteesi ratkaisee ja osaat tehdä siitä ymmärrettävää ja myyvää sisältöä.
]]>Löydettävyys, tai pikemmin se, ettei yritys löydy Googlesta, on usein se viimeinen herättävä tekijä niissä B2B-yrityksissä, jotka eivät aikaisemmin ole ehkä kokeneet verkkoa merkitykselliseksi markkinointi- ja myyntikanavaksi.
Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu.
Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen asiakas saapuu sivustolle? Mitä sivuston pitää hänelle tarjota, että asiat etenevät yrityksen kannalta otolliseen suuntaan.
Myös B2B-puolella asiakaskunta nuorenee ja verkko on heille luonteva paikka etsiä tietoa. Asiaa on jopa tutkittu. Ehkäpä tätä voisi vähän nollatutkimukseksi morkata, sillä tulos on niinkin radikaali, että mitä kalliimpi hankinta on kyseessä, sitä enemmän asiaan halutaan perehtyä. Tämä tuskin on siis mihinkään muuttunut, mutta se on, että tietoa haetaan enenemässä määrin nimenomaan verkosta.
Huonosti tuotteistettu tuote ei myy verkossa
Väitän, että yrityksien, joiden myynti perustuu ns. jalkatyöhön, ei juurikaan ole tarvinnut panostaa tuotteistukseen. Tuotevalikoima voi olla vähän sekava ja päällekkäisiä toimintojakin niissä saattaa olla, mutta kyllä myyjät tuntevat tuotteet ja toimialat ja osaavat myydä sen oikean ratkaisun asiakkaille.
Kunnes halutaan uudistaa verkkosivut ja saada niiden avulla oikeasti myös myyntiä. Mikä vaatii tietysti sen, että tuotteet esitellään sivuilla selkeästi ja hyvän sisällön avulla. Mikä sitten paljastaakin ne puutteet tuotteistuksessa.
Rehellisyyden nimissä, huonosti tuotteistettujen tuotteiden ympärille on lähes mahdotonta rakentaa sivustoa, joka oikeasti tuottaa tulosta.
Kannattaa muista, että huonosti tai puutteellisesti tuotteistetut tuotteet tai palvelut eivät automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat huonoja tuotteita tai palveluita. Niiden ostamista ei vaan olla tehty helpoksi.
Näin teet pikatuotteistuksen
Tuotteistuksen ei tarvitse olla välttämättä mitään monimutkaista eikä tuotteistuksessa tarvitse laittaa itse tuotteita uusiksi. Pikemmin miettiä uusi, asiakaslähtöisempi kulma millä niitä myydään.
1. Puhuttele asiakastasi. Määrittele tuotteillesi kohderyhmät ja puhuttele heitä sivustolla. Yleispätevä: “Kohderyhmämme ovat pienet ja keskisuuret yritykset” on sivustolla turhista turhin lause. Jos esimerkiksi tarjoat ratkaisua, jolla voi tehostaa keskitettyä materiaalin hallintaa, kuvaile kohderyhmiäsi esimerkiksi näin:
- “Yritykset, joilla on toimipaikkoja ympäri Suomen ja myös Suomen ulkopuolella”
- “Yritykset, jotka hallinnoivat keskitetysti markkinointimateriaalin tekemistä ja jakelua”
- “Yritykset, joiden printtimateriaali päivittyy usein”
Näin autat sivustollesi tulevaa asiakasta hahmottamaan helpommin, että onko täällä sivustolla jotain juuri minulle.
2. Tee vertailutaulukkoja. Listaa tuotteistasi ne asiakashyödyt, joiden avulla ne eroavat toisistaan (“Voit tallentaa jopa 1000/5000/10000/rajattoman määrän painokelpoista kuvaa”) ja laadi tästä tiedosta sivustollesi vertailutaulukko.
Näin helpotat asiakasta hahmottamaan tuotteiden hyödyt, eroavaisuudet ja löytämään näin parhaan ratkaisun.
3. Koosta palvelupaketteja. Jos myyt palvelua, vaikkapa markkinointitutkimusta tai personal trainer -palveluita, tee edes verkkosivuja varten muutama konkreettinen palvelutuote hintoineen. Tuotteen avulla tarjoat asiakkaalle jotain konkreettista tarttumapintaa ja jotain mistä pyytää tarjous tai lisätietoja. Kun pääset keskusteluyhteyteen, voit selvittää tarkemmin asiakkaasi tarpeen ja myydä hänelle jopa enemmän, mitä hän alunperin suunnitteli ostaa.
4. Pohdi ostajan todellista ostomotiivia. Ostomotiivi voi joskus olla hyvinkin raadollinen. Esimerkiksi, voisiko SaaS-palveluiden suosio johtua osittain siitä, että yritysten IT-osaston serverihuoneen möröt eivät paitsi koskaan pese tukkaansa ja ovat muutenkin niin hankalia, ettei mikään hanke mene koskaan eteenpäin? Taatusti! Tätä ei tietenkään kannata sellaisenaan sanoa verkkosivuilla, mutta kun tunnistat ostajan todellisen tarpeen, ymmärrät paremmin sitä, millaisia ongelmia tuotteesi ratkaisee ja osaat tehdä siitä ymmärrettävää ja myyvää sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/feed/ 0 ]]>
Helsinki 16.11.2012 – Digitaalisten palveluiden ja markkinointiviestintäpalveluiden suunnittelutoimisto Valve Branding on ostanut enemmistöosuuden digitoimisto Really Helsingistä. Yhdistymisen myötä Valve vahvistaa johtavaa asemaansa liiketoimintaa tukevien innovatiivisten ja asiakaskokemukseltaan mieleenpainuvien digitaalisten palveluiden tarjoajana. Reallyn avulla Valve laajentaa tarjontaansa myös pienille ja keskisuurille yrityksille.
”Valve ja Really ovat toimialansa vanhimpia toimijoita ja Suomen kärkitoimistoja omissa toimintaympäristöissään. Yhdistyminen tukee molempien tavoitteita tuottaa liiketoimintaa tukevia digitaalisia innovaatioita ja edelläkävijäratkaisuja asiakkailleen”, Valven toimitusjohtaja Jorma Maaninka sanoo ja jatkaa: ”Meitä yhdistävät vankan toimiala- ja liiketoimintaosaamisen lisäksi pitkät ja menestyksekkäät asiakassuhteet sekä vahva tahto tukea asiakkaidemme liiketoimintaa digitaalisin ratkaisuin. Yhdessä olemme entistäkin monipuolisempia, tehokkaampia ja joustavampia, ja pystymme tarjoamaan palveluita laajemmalle asiakaskunnalle.”
Yhdistymisen seurauksena Suomeen syntyy vihdoinkin digitoimija, joka on riittävän suuri palvelemaan asiakkuuksia toimialariippumattomasti ja läpi koko yrityskentän. ”Sekä Really että Valve ovat aina rakentaneet käyttäjälähtöisesti suunniteltuja digitaalisia palveluita, jotka palvelevat liiketoimintatavoitteita. Kun asiakkuus- ja kasvustrategiat ovat yhteiset, yhdistyminen on luonteva tapa kasvattaa vahvaa suunnittelu- ja teknologiaosaamistamme”, painottaa Jorma Maaninka.
Really Helsingin toimitusjohtaja Sara Henriksson korostaa ketteryyttä: ”Reallyn pitkälle tuotteistetut suunnittelupalvelut ja helppokäyttöinen yrityksille pilvipalveluna tarjottava RCMS-julkaisujärjestelmämme mahdollistavat vahvan verkkobrändin rakentamisen myös pienemmille yrityksille.”
Valven myynti- ja markkinointijohtajaksi nimitetty Henna Leonsaari on innostunut yhdistymisestä: ”Valven suunnittelutiimit voivat keskittyä entistä tehokkaammin liiketoimintakriittiseen palvelumuotoiluun ja edesauttaa suurasiakkaiden kasvua Itämeren alueella. Reallyn vahva digitaalinen markkinointiosaaminen palvelee koko Suomen PK-kenttää. Reallyn omistamat ratkaisut ovat loistavia, ja niiden avulla voidaan tuottaa nopeasti ja tehokkaasti sisältöpohjaisia kampanjoita, laskeutumissivuja ja muita erillisiä verkkosivustoja. Digitaalisuuden mahdollisuuksista pääsee näin hyötymään yhä useampi yritys”.
Really jatkaa yhdistymisen jälkeen itsenäisenä tytäryhtiönä ja omalla brändillään, mutta muuttaa saman katon alle Valven toimitiloihin. Valven toimitusjohtaja Jorma Maaninka vastaa molempien yhtiöiden johtamisesta. Reallyn nykyinen johto, Sara Henriksson ja Jarno Wuorisalo, jatkaa sekä omistajina että asiantuntijoina Reallyn palveluksessa.
Valve osti alkuvuonna 3D-suunnitteluun ja -animointiin erikoistuneen Kärkijoukkueen, ja Really Helsingin osto on jatkoa Valven kasvustragialle. Valve-konsernin henkilöstömäärä nousee kaupan myötä noin 60 henkilöön, ja liikevaihdoltaan yhtiö nousee toimialansa kärkeen.
Valve Branding on vuonna 2000 perustettu digitaalisten palveluiden ja markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto, joka työllistää 42 henkilöä. Valven asiakkaat ovat Suomen johtavia suuryrityksiä.
Really Helsinki on perustettu vuonna 2000 ja työllistää 20 henkeä. Asiakkaita on yli 200, mm. Fonecta, SAV-Rahoitus, Fennovoima ja Bridgestone. Reallyn kehittämä, nykyaikaisena SaaS-palveluna toimiva RCMS-julkaisujärjestelmä on noin 7000 yrityssivustollaan yksi Suomen käytetyimmistä kaupallisista julkaisujärjestelmistä.
Lisätietoja:
Jorma Maaninka
Toimitusjohtaja
Valve Branding
040 1735504
www.valve.fi
Sara Henriksson
Osakas
Really Helsinki
045 6735577
www.really.fi
-
No Shit by Banalities http://www.flickr.com/photos/richardsummers/201711552 CC-BY
No Shit by Banalities http://www.flickr.com/photos/richardsummers/201711552 CC-BY
Varsin suosittu kuvaus yrityksen toiminnasta suomalaisilla verkkosivuilla on:
Paras kokonaisvaltainen ratkaisu, joka tuottaa lisäarvoa.
Aloin saada oireita kasvavasta verenpaineesta, joten hoidan sen laskun tällä blogikirjoituksella.
Paras? Miksi? Mille väite perustuu? Sille, että sen kirjoittaja on töissä samaisessa firmassa, jonka sivuilla kyseinen teksti julkaistaan? Jos adjektiivit jätetään argumentoimatta, kerrotaan, ettei ole mitään vakuuttavampaa faktaa esitettävänä. Kasvokkain tapahtuvassa myyntitilanteessa potentiaalinen asiakas voi kysyä lisää. Koska keskustelua ei verkossa ainakaan hetimmiten tule: Perustelut. Hyvät ihmiset, kertokaa viestiessänne, mikä on asiakashyöty. Ja ei, se ei ole korkea laatu. Kerro, miten minä asiakkaana hyödyn laadusta – vaikka pidempänä tuotteen elinkaarena.
Kokonaisvaltainen? Kilinkolinhöpönlöpön. Eli mitä tämä tarkoittaa? Useamman osan kattava kokonaisuus, selkeästi. Kuluttajana haluan tietää, mitkä nuo osat ovat. Kattaako tämä mitä? Valitsen varmasti yrityksen, joka erittelee tarjontansa kuin sen, joka summaa kaiken tuon yhden sanan alle. Kokonaisvaltainen ratkaisu on otsikkoterminä ihan jees, mutta yritystä esittelevänä terminä sen sisältö on täyttä hattaraa, näyttää kivalta ensihätään, maistuu imelältä ja tahmaa kaiken.
Ratkaisu? Jees söör, kukaan ei nykyään taida myydä ohjelmistoa, applikaatiota, paitaa tai nappia. Kyllä, talvitakin osto lienee ratkaisu pulmaan a) minulla on kylmä, mutta tosi asiassa ostin takin, koska b) se vaan näytti niin pirun hyvältä. Ja sori. Sana myydä taitaa olla nykyisin myös mustalla listalla. Kukaan ei enää myy mitään. Me tarjoamme ja tuotamme.
Lisäarvo. Entinen kollegani kielsi sanan käytön. Ikinä. Olen samoilla linjoilla. Lisäarvon käsitteen voi jättää marxilaiseen talousteoriaan, josta se on alunperin lähtöisin. On ainoastaan olemassa asioita, jotka ovat käyttäjälle tavoittelemisen arvoisia. Asia itsessään ei tarkoita mitään. Asia on aina jotakin muuta. Sanakirjasta tarkistaen: Toiminnasta, tapahtumista, olotilasta tai ominaisuuksista hahmottuva kokonaisuus tai toiminnan kohde. Jos asiakkaalle arvokkaita asioita ei pysty nimeämään, niin miten voi väittää niiden edustavan minkäänlaista arvoa?
Koitetaanko synonyymeillä?
Luokkansa johtava holistinen palvelu, joka vastaa tarpeisiisi enemmän kuin täydellisesti.
Optimaalinen ja kaiken kattava paketti, jolla saat parempia tuloksia.
Koska koko lause on täyttä liirumlaarumia, se voisi olla melkein minkä tahansa yrityksen sivustolla. Se siitä erottautumisesta sitten. Yrityksille tuntuu olevan suunnattoman vaikeaa olla aito. Jos yritys yksi tuhannesta, miksi valitsisin juuri sen?
Hakukone. Niin. Se tosiaan hakee käyttäjän sille syöttämiä termejä. Käsi sydämelle, kuinka monelle tulee mieleen kirjoittaa hakukenttään kokonaisvaltainen ratkaisu tai lisäarvo? Tuskin ainakaan ostamistarkoituksessa. Semanttiset hakualgoritmit eivät ole vielä niin pitkälle kehittyneitä, että osaisivat hypätä sisältö-bullshitin yli selvittämään, mistä sivustolla on oikeasti kyse. Jos sivusto on tupattu täyteen sisältö-bullshitia, niin, yllätys, se on täyttä paskaa myös hakukoneen mielestä.
88,600 tulosta Googlessa. Eli ihan possuna long tail -hakusanalle. Pliis. Tehtäiskö jotain?
Kuulostaa varmaan etäisesti tutulta? Tässä hieman muunneltu asiakkaan päätöksentekoprosessi lienee tuttu markkinoinnin perusteista. Seuraava kysymys onkin, että kuinka moni solveltaa sitä sivustolleen? Kuinka moni verkkosivu on oikeasti rakennettu palvelemaan käyttäjämatkaa netissä?
Käyttäjäpersoona: Tavoitteiden ja käyttäytymisen perusteella muotoutuvat henkilötyyppi, jolla on merkitystä yritystoiminnan kannalta.
Jokaisella käyttäjäpersoonalla on omat kosketuspisteeseensä kun he käyttävät verkkoa. Käyttäjämatka muodostuu näistä pisteistä. Kun puhutaan kosketuspisteistä tiettyyn brändiin, siirrytään verkon ulkopuolelle. Mikään tieto ja kokemus ei pysy vain digissä, mutta verkon rooli on allekirjoittaa käyttäjälle nousevat kysymykset tai muuntaa niitä.
Verkon käyttö tarkoittaa, että päätöksentekoprosessi tapahtuu siellä. Myyjälle ei soiteta suoraan numeron löytyessä, vaan käyttäjämatka käydään läpi 70-90 -prosenttisesti ennen yhteydenottoa. Yhteydenotto otetaan yleensä siinä vaiheessa kun halutaan tarjous. Valintaan ja päätöksentekoon yritys pääsee vaikuttamaan kasvokkain yhä harvemmin, koska ostokäyttäytyminen muuttuu jatkuvasti verkkopainotteisemmaksi – varsinkin alkupäästään.
Jos käyttäjällä on tarve, hän päättää joko tyydyttää sen tai jättää huomioimatta. Kun käyttäjä toimii, kannattaa yrityksen olla saavutettavissa. Tietoisuus verkon kosketuspisteissä on inbound-markkinoinnin toteutumista. Löydy, kun mahdollinen käyttäjä etsii. Vastaa käyttäjän esittämiin kysymyksiin, kun hän lisää tietoisuuttaan mahdollisista vaihtoehdoista.
Käyttäjät eivät tule koskaan esittämään kaikkia kysymyksiään hakukoneille. Haku jatkuu kuitenkin käyttäjän aivoissa. Kun käyttäjä on tarpeeksi vakuuttunut ja mielestään tietoinen eri vaihtoehdoista, hän siirtyy valitsemaan. Siksi, käyttäjän löytäessä sivustollesi, on sivustosi sisällön vastattava näihin kysymyksiin. Sivusto on tässä kohtaa se supermyyjän myyntispiikki, joka saa asiakkaan vakuuttuneeksi, että tyydytät sen tarpeen mihin hän oli ratkaisua etsimässä. Mikäli vastaat sisällöllä käyttäjän kupolissa pyöriviin kysymyksiin ja vakuutat hänet sekä viestillä että brändillä, tulet todennäköisesti valituksi.
Exit: Käyttäjämatkan suunniteltu lopputulos, kuten kauppa, yhteydenotto tai siirtyminen kivijalkaan.
Päätös ei vielä tarkoita varmaa kauppaa. Halutun exit-kohdan voi kaataa helposti ihan vain viemällä käyttäjäpolun metsään. Kuinka monella sivustolla olet ollut ja halunnut ostaa tuotteen, muttet tiedä, että mistä h***stä? Paras pistää muutama katuviitta paikoilleen ja ohjata käyttäjä eteenpäin tavoiteltuun exitiin.
Kassa kilahti ja ihan kiva. Vai olisiko vielä kivempaa, jos käyttäjän kaveri kilauttaisi kassaa kanssa? Sosiaalinen media plaaplaa?
Valitettavan usein some yhdistetään siihen, että pitäisi olla Facebook-sivut. No ei tarvitse. Mutta sitä sosiaalista mediaa kannattaa kuunnella. Se on muutakin kuin se Facebook, sitä ovat keskustelupalstat, blogit, artikkelien kommentoinnit. Siihen seuraamiseen on ihan työkalujakin. Kun yrityksestäsi keskustellaan jossakin, kannattaa olla kuulolla. Ensinnäkin voit reagoida osallistumalla keskusteluun ja toiseksi, vastauksesi näkyy kaikille, joten samalla vastaat ja osoitat kiinnostusta laajemmalle yleisölle. Siitä siis sana sosiaalinen.
Sosiaalinen: Yksilön tai ryhmän vuorovaikutus. Ystävien tai liittolaisten mukaanottaminen. (Merriam-Webster)
Jos se somessa pyörinyt kaveri saatiin tietoiseksi yrityksen tarjonnasta niin taas mennään käyttäjämatkalle: Tietoisuus, valinta, päätös, käyttö ja suosittelu. Sekä tietenkin tervetuloa takaisin.
Cuutiota selaillessani ja eri toimialoja tutkiessani joudun välillä pääni puhki miettimään mitkä ovat tietyn toimialan todelliset avainsanat. Kun nykyään yritysten sivustoilla tuotteet ovat hienosti ratkaisuja ja palvelutkin operatiivisia niin kyllä selailijaa koetellaan.
Kun halutaan antaa kuvaa monipuolisesta alan palvelutarjoajasta, eikä kylmästä ja etäisestä IT-talosta, älä yritä punata perusvarmaa dokumenttien hallintaa seksikkääksi seitsentoistakesäiseksi vaan kerro mitä teillä on. Kun tuosta ratkaisujen buffetista yrittää etsiä yrityksen ydinideaa ja tuotetta, on taju jo nälän eli tiedon puutteen vuoksi lähtenyt.
Vaikka ihmiset etsivät hakukoneesta ratkaisua ongelmaansa, he eivät kirjoita Googleen ”ratkaisu”. Palataan takaisin juurille eli juuri siihen hetkeen, kun Pekka Perustaja piirsi yrityksensä idean fläppitaululle ja selitti pankkijäärille mistä on kyse. Näitä samoja sanoja tulee käyttää edelleen, vaikka yritys on kasvanut yhden miehen orkesterista kvartaalitavoitteiseksi konserniksi.
Totta kai markkinointiosastokin saa osallistua kertomalla, että päivän sana on muuten nykyään responsiivinen, mutta ei saa unohtaa perusasioita. Kysy itseltäsi: miten kuvaisit tuotettasi niille, jotka eivät tiedä mistä on kyse? Olettamuksena on (ja parempi olisi!), että yrityksen nimellä ja yrityksen omilla tuotenimillä sivuille löydetään, joten aikaa kannattaa käyttää sisältöön, joka kuvaa ja selittää potentiaalisen asiakkaan ongelmaa.
Hakusanoista ostoskoriin
Itse asiassa surettaa, kun haen ratkaisua ongelmaani niin tiedän, että kaikki sitä varmastikin tarjoavat yritykset eivät koskaan saavuta minua. Kertaukseksi; hakukoneet eivät edelleen rankkaa hakusijoituksia suosituimman sivuston mukaan vaan parhaimman sisällön mukaan. Kun peruskäyttäjä selailee juuri ja juuri tulossivulle kaksi, niin ihmeelliseen internetin valtamereen hukkuu paljon.
Kun sivuillenne löydetään, vaikka yrityksenne nimellä, kertooko ensimmäinen sivu HETI mistä teissä on kyse? Onko ajateltu, että a:n näkeminen johtaa b:hen ja lopulta tietenkin c:hen eli clousaukseen? Ö:hön asti selailun suunnittelu on turhaa, koska kauppa verkossa tehdään ensi silmäyksellä. Eli A B C, Always Be Closing, mikä pitää ottaa huomioon myös jokaisella hakusanalla, jolla sivustolle tullaan.
Miten olisi jos käydään sivustonne läpi yhdessä? Mietitään miten tehdään teidän asiakkaille oikeaa sisältöä ja laitetaan aakkoset järjestykseen. Koko sivustoa ei aina tarvitse lähteä uusimaan, vaan homma saadaan nopeasti kohdalleen jo kahdessa viikossa. Usko pois. Audit, ongelma ratkaistu.
http://www.really.fi/blog/2012/09/12/tarjoa-ratkaisu-asiakkaasi-ongelmaan/feed/ 1 Kuka mää oon ja mitä mää teen? Eli kun uutta työntekijää pyydetään kirjoittamaan esittely itsestään. http://www.really.fi/blog/2012/08/31/kuka-maa-oon-ja-mita-maa-teen-eli-kun-uutta-tyontekijaa-pyydetaan-kirjoittamaan-esittely-itsestaan/ http://www.really.fi/blog/2012/08/31/kuka-maa-oon-ja-mita-maa-teen-eli-kun-uutta-tyontekijaa-pyydetaan-kirjoittamaan-esittely-itsestaan/#comments Fri, 31 Aug 2012 13:56:20 +0000 Essi Raunamaa Maineenhallinta brändi sosiaaliset mediat http://www.really.fi/blog/?p=1029 Pienestä kaupungista kotoisin olevalle web 2.0 ei tuonut suurta pelkoa siitä, kuinka omat tietoni sen myötä ovat enemmän tai vähemmän avoimesti kaikkien saatavilla. Tiesiväthän silloin teininä kaikki kummin kaimat mitä tein, missä, milloin ja kenen kanssa. Jos joku ikinä kuvitteli ennen internet-aikaa hallinneensa kaikkea tietoa itsestään, niin onnittelen omasta poterosta. Juorut ja huhupuheet eivät syntyneet vasta 2000-luvulla.Henkilöbrändi mielletään sanaksi, joka kuuluu vain media-alan johtoportaaseen kivunneille aakkosten loppupään sukupolville. Silti kaikilla meillä on sellainen. Riippuu vain miksi sitä kutsutaan. Persoonallisuus. Maine. Imago.
Henkilöbrändi syntyy omasta toiminnasta, oman itsensä markkinoinnista ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Henkilöbrändi muovautuu myös ilman yksilön aktiivista toimintaa. Oman nimen päätymistä verkkoon kun on oikeastaan mahdotonta välttää. Tuntuu, että yhä useampi on törmännyt nimeesi jossain ennen kasvokkain kohtaamista. Heillä on jo ennakkoon mielipide sinusta vaikket rakentaisikaan brändiäsi suunnitelmallisesti.
Pienestä kaupungista kotoisin olevalle web 2.0 ei tuonut suurta pelkoa siitä, kuinka omat tietoni sen myötä ovat enemmän tai vähemmän avoimesti kaikkien saatavilla. Tiesiväthän silloin teininä kaikki kummin kaimat mitä tein, missä, milloin ja kenen kanssa. Jos joku ikinä kuvitteli ennen internet-aikaa hallinneensa kaikkea tietoa itsestään, niin onnittelen omasta poterosta. Juorut ja huhupuheet eivät syntyneet vasta 2000-luvulla.
Jokaisella on mielikuva itsestään. Väitän, että suurelta osin se ei kohtaa ulkopuolisen mielipiteen kanssa. Eikä verkosta löydettävän näkyvyyden kanssa. Lisäksi internetin muisti on pitkä. Muistaisitko itse, mitä lausuit sanomalehdelle X ohimennen kahdeksan vuotta sitten? Tai kirjoittiko joku joskus jotakin sinua koskevaa johonkin? Verkossa on monta j-alkuista sanaa, joihin vaikuttaminen on hankalaa, mutta jotka joku G-alkuinen kyllä muistaa.
Jos sitä alkaisi aktiivisesti työstämään omaa näkyvyyttään samaan linjaan omassa päässä olevan mielikuvan kanssa. Mitä haluaisin olla ja minkälaiseksi haluaisin itseni miellettävän. Jotain enemmän kuin itseäni sykähdyttävien juttujen julkaisemista Facebookissa – niiden, joista tykkää vain se hieman höperöitynyt ala-astekaveri. Aloittaa voisi vaikka olemalla joka päivän toimissaan tarpeeksi kiinnostava. Pukeutumalla niin, että herättäisi huomion, muttei pidettäisi hulluna. Chic, sanoisivat ulkomailla.
Ketään ei kiinnosta lounaalla hajuton ja mauton henkilö, jolla ei ole mitään sanottavaa. Tai joka hokee sitä samaa vuodesta toiseen ja alkaa huutaa kun kukaan ei kuuntele. Hankkiutuisin seuraan, joka minua kiinnostaa. Opettelisin puhumaan sujuvasti kulloistakin seuraa kiinnostavista aiheista. Varsinkin sellaisista, joista tiedän paljon ja joka heitä voisi kiinnostaa. Siellä Facebookissa julkaisisin postauksia, jotka muokkaisivat mielikuvaani haluttuun suuntaan, enkä jotakin jonka vain itse haluan muistaa vuosien päästä.
Mitäpä jos sen sijaan, että nyt googletat “Essi Raunamaa”, lukisitkin tämän tekstin uudelleen läpi ja joka kerta kun puhutaan henkilöstä muutat sen mielessäsi yritykseksi? Inhimillistäminen on ollut yksi suuria kirosanoja suunnitteluprosesseissa. Turhaan. Jokaisella brändillä tulee olla myös oma persoonallisuus ja oma tarina, jota kertoa.
Omaksumalla inhimillisiä piirteitä yritykset luovat yleensä vahvemman muistijäljen kuluttajiin, varsinkin verkossa. Ihmiset muodostavat yrityksistä ja brändeistä mielikuvia aivan samoin kuin toisista ihmisistä. Se millaiseksi brändisi on muotoutunut kuluttajien korvien välissä ratkaisee paljon enemmän kuin yrityksen suurimmassa huoneessa viikkojen ajan haudutettu tulos.
Checklist: Tarjoaako brändisi sisintä vain ulointa kehää? (Marc Gobé: 10 käskyä tunnepitoiseen brändiin)
Sosiaalisten palveluiden kasvu vaatii persoonallisuutta. Kolme viidestä kuluttajasta ostaa mieluummin yritykseltä, jonka kanssa pystyy olemaan vuorovaikutuksessa verkossa. Ei liene uutinen, että ihmiset asioivat mieluummin ihmisten kanssa. Yrityksesi ei tarvitse henkilöityä. Sen tarvitsee tuntua henkilöltä. Jos kirjoitat hakukoneeseen yrityksesi nimen, lähtisitkö sen kanssa sokkotreffeille?
PS. “Eihän se kertonut mitään itsestään.” No en. Googletit kuitenkin. Niitä tuloksia voi ruuvata tarkemmaksi tapaamalla kasvokkain. Täällä Reallyssä se onnistuu.
http://www.really.fi/blog/2012/08/31/kuka-maa-oon-ja-mita-maa-teen-eli-kun-uutta-tyontekijaa-pyydetaan-kirjoittamaan-esittely-itsestaan/feed/ 1 Mitä on inbound-markkinointi? http://www.really.fi/blog/2012/06/18/mita-on-inbound-markkinointi/ http://www.really.fi/blog/2012/06/18/mita-on-inbound-markkinointi/#comments Mon, 18 Jun 2012 10:26:14 +0000 Heidi Tiainen Inbound-markkinointi cuutio google-näkyvyys Hakukoneoptimointi inbound-markkinointi outbound-markkinointi verkkonäkyvyys http://www.really.fi/blog/?p=1025 inbound-markkinoinnin idea on hyvin yksinkertainen: sinun täytyy löytyä juuri silloin, kun potentiaalinen asiakas etsii tuotteitasi ja palveluitasi. Nykypäivän verkkosuuntautuneessa maailmassa sinun tulee tietää missä asiakkaasi ovat, mitä he todella haluavat ja kuinka he haluavat tiedon saada.Hienosta vieraskielisestä nimestään huolimatta inbound-markkinoinnin idea on hyvin yksinkertainen: sinun täytyy löytyä juuri silloin, kun potentiaalinen asiakas etsii tuotteitasi ja palveluitasi. Nykypäivän verkkosuuntautuneessa maailmassa sinun tulee tietää missä asiakkaasi ovat, mitä he todella haluavat ja kuinka he haluavat tiedon saada.
Perinteinen outbound-markkinointi on ”keskeyttävää” informaatiota, kuten esitteet, sähköpostisuorat, TV- ja radiomainokset. Inbound-markkinointi on puolestaan ”haluttua” informaatiota. Toisin sanoen inbound-markkinointi perustuu asiakkaan haluun vastaanottaa markkinointiviestejä. Esimerkiksi lähettämäsi sähköpostisuora muuttuu keskeyttävästä viestistä halutuksi viestiksi, kun teet tarpeeksi informatiivista ja kiinnostavaa sisältöä verkkosivuillesi, ja asiakkaasi haluavat vastaanottaa lisää viestintääsi.
Hakoneoptimointi on elintärkeää markkinointiviestillesi
Sosiaalinen media on tärkeä vertaistukikanava, kun etsitään suosituksia, mutta suurimmalle osalle Google on ensimmäinen paikka, josta lähdetään etsimään vastauksia. Googleen mennään viimeistään siinä vaiheessa, kun halutaan löytää muissa kanavissa suositeltu asia. Hakusanat, joilla asiakkaat palveluita etsivät, rakentavat verkkonäkyvyytesi, mikä on ratkaisevia myyntisi kannalta. Inbound-markkinointi kattaa eri kanavissa käytävän aktiivisen ja passiivisen keskustelun asiakkaiden kanssa, mutta Google on löydettävyyden kannalta edelleen tärkein yksittäinen paikka näkyä.
Jopa jotkut hakukoneoptimointiammattilaiset tekevät ison virheen siinä, että he ovat tyytyväisiä saatuaan sivuston Googlen ensimmäiselle tulossivulle. Ymmärsit oikein, tänä päivänä tyytyväistakuuksi ei riitä Googlen ensimmäinen tulossivu, vaan tärkein asia on olla kilpailijoiden edellä. Jos olet hakutuloksissa sijalla seitsemän ja kilpailijasi ovat sijalla kolme ja viisi, menetät suurimman osan potentiaalisista asiakkaista heille. Tämä ei ole rakettitiedettä tai liioittelua. Mieti hetki omaa hakukonekäyttäytymistäsi: saako sija seitsemän huomiotasi?
Asiakas etsii, missä olet?
Koska tietoa on paljon ja sitä on helposti saatavilla, tulee sinun löytyä ja erottua suuresta massasta aina, kun potentiaalinen asiakas etsii palveluitasi. Tiedon suuri määrä tekee hakijat myös kärsimättömiksi, joten tiedon löytyessä se tulee tarjota asiakkaalle selkeästi ja myyvästi. Kala pitää saada koukkuun heti.
- Tiedätkö mitkä ovat tärkeät hakusanasi?
- Löydytkö jokaisella niistä?
- Palveleeko laskeutumissivu hakusanaa?
- Miltä näyttää kilpailijan laskeutumissivu samalle hakusanalle – kummalta ostaisit?
Mitä jo tehtäisiin viestistäsi haluttua, ei keskeyttävää. Juuri sellaista mitä asiakas etsii? Ota yhteyttä ja jutellaan miten tehdään teille tehokasta inbound-markkinointia ja rakennetaan vahva verkkonäkyvyys. Aloittaa voi myös itse esimerkiksi inbound-markkinointityökalu Cuutiolla. Kun oman näkyvyyden perusteet alkavat hahmottua, on helpompi keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen.
http://www.really.fi/blog/2012/06/18/mita-on-inbound-markkinointi/feed/ 1 Älä kirjoita verkkosisältöä Wordissa! http://www.really.fi/blog/2012/06/05/ala-kirjoita-verkkosisaltoa-wordissa/ http://www.really.fi/blog/2012/06/05/ala-kirjoita-verkkosisaltoa-wordissa/#comments Tue, 05 Jun 2012 12:58:09 +0000 Tuija Riekkinen Sisältösuunnittelu julkaisujärjestelmä sisältö http://www.really.fi/blog/?p=1009 Kirjoittelin tässä hiljattain case-kuvausta Reallyn omille sivuille. Notepadissä tietysti, koska… No, olen nyt vaan tottunut kirjoittamaan notepadillä. Laitoin hengentuotokseni firmassa eteenpäin oikolukuun. Liitteenä sähköpostissa, ihan niin kuin 90-luvullakin tavattiin tehdä. Sain kuitenkin palautteeksi pelkkää epäolennaista kritiikkiä eli puututtiin kaikkeen muuhun … Lue lisääKirjoittelin tässä hiljattain case-kuvausta Reallyn omille sivuille. Notepadissä tietysti, koska… No, olen nyt vaan tottunut kirjoittamaan notepadillä.
Laitoin hengentuotokseni firmassa eteenpäin oikolukuun. Liitteenä sähköpostissa, ihan niin kuin 90-luvullakin tavattiin tehdä. Sain kuitenkin palautteeksi pelkkää epäolennaista kritiikkiä eli puututtiin kaikkeen muuhun kuin itse sisältöön.
Toimitusjohtajamme sanoi, ettei pysty lukemaan näin tiivistä tekstiä, kun väliotsikotkaan eivät erotu kunnolla. “Käytä wordiä tai mitäpä jos tekisit tuon tekstin suoraan hallintaan piilotettuna sivuna ja lähetä meille linkki sille sivulle, olisi helpompi oikolukea”.
Jaa? Todellakin, ei huonompi ajatus ollenkaan.
Miksi sisältöä tuotetaan omana erillisenä prosessina?
Aloin sitten pohtimaan sisällöntuotannon haasteita tästä näkökulmasta. Ja siitä tuli mieleen sisällöntuotantoprosessi ja vähän kyllä sisällöntuottajien osaaminenkin.
Mahtaisiko yksi syy verkkosisällön tuottamisen vaikeuteen olla se, että tekstejä edelleen työstetään erillisenä prosessina wordeissä ja notepadeissä sen sijaan, että suunniteltaisiin ja kirjoitettaisiin sisältö suoraan verkkosivustolle eli julkaisujärjestelmään?
Nykyaikainen verkkosivu, siis yksittäinen sivu, ei enää koostu yhdestä kuvasta ja tekstinpätkästä. Jos koostuisi, sisällöntuottajat voisivat jatkaa wordissä ja notepadissa kirjoittelua.
Verkkosivu =monta pientä sisältöelementtiä
Hyvä, nykyaikainen verkkosivu koostuu sisältöelementeistä eli pienemmäksi pilkotuista sisällöistä, joilla on selkeä viestinnällinen tarkoitus.
Sivu suunnitellaan konseptointivaiheessa, siitä piirretään rautalankamallinnus, jossa suunnitellaan nämä sisältöelementit sekä määritellään, että mitä ja mistä näkökulmasta kyseisessä elementissä kerrotaan. Tämän suunnitelman perusteella tehdään varsinainen ulkoasusuunnittelu ja sivun toteutus.
Missä välissä tehtiin sisältö? Yleensä ei missään, mutta joskus mukana on sisällöntuottaja, joka tekee tekstejä siinä wordissä ja usein koko muun suunnitteluprosessin ulkopuolella.
Niin eipä se silloin ole suurikaan yllätys, kun sisällöt eivät sitten oikein sovellukaan sivun konseptiin. Yleensä, eikun aina, ovat vähintäänkin liian pitkiä suunniteltuihin paikkoihin.
Ensin sisältösuunnitelma, sitten vasta sisältö
Mites asiat sitten pitäisi tehdä?
No, sisältösuunnitelman merkitystä konseptisuunnittelussa pitää lisätä ja sivuston omistajan pitää sitoutua siihen; jos sivulle päätetään tehdä “fakta-boxi”, niin niitä faktoja pitää varautua miettimään ja kirjoittamaan.
Sisällöntuottajan puolestaan pitää osata lukea sekä rautalankapiirroksia, sisältösuunnitelmaa ja varsinaisia leiskoja ja osata kirjoittaa ja pilkkoa sisältö suunnitelman mukaisiin elementteihin. Usein tuntuu, että tämä osaaminen puuttuu tai sitten sisällönsuunnittelija ei ole tarpeeksi kiinteästi mukana prosessissa (toisin sanoen, on ehkä kerran nähnyt leiskat vilaukselta).
Siirrä sisältö viimeistään luonnosvaiheessa julkaisujärjestelmään
Varsinainen sisältö pitäisi aina tehdä suoraan julkaisujärjestelmään. Jos nyt ei ihan suoraan, niin vähintäänkin luonnosvaiheessa se on hyvä sinne siirtää ja muokata loppuun. Kun sisältöä kirjoittaa suoraan julkaisujärjestelmään, voi tuotosta välillä esikatsella siinä ympäristössä, missä se julkaistaan asiakkaillekin.
Esikatsele, muokkaa, esikatsele…
Esikatselun jälkeen ymmärrät viimeistään, että tekstiä pitää lyhentää, siihen pitää miettiä lisää väliotsikoita, sitä pitää muokata niin, että siinä on listoja ja ranskalaisia viivoja.
Tämä prosessi säästää myös aikaa ja rahaa. Jos sisältöjä hiotaan hamaan tappiin asti wordeissä ja niitä joudutaan kuitenkin muokkaamaan ja osittain kirjoittamaan uudelleen julkaisujärjestelmässä, niin kyllähän siinä aikaa ja rahaa palaa.
Toisin sanoen, sivustoprojektin vetäjällä on kaksi vaihtoehtoa.
1. Ota projektiin mukaan sisällöntuottaja, joka osaa tulkita rautalankoja, sisältösuunnitelmaa ja leiskoja ja osaa siis suunnitella, kirjoittaa ja pilkkoa sisällön niiden mukaisesti luonnosvaiheeseen vaikkapa siinä wordissä. Pyydä häntä viimeistelemään sisältö suoraan julkaisujärjestelmässä. Jos hän sanoo, ettei ole tekninen henkilö eikä siksi voi käyttää julkaisujärjelmää, vaihda sisällöntuottajaa. Verkkosisällöntuotannon ammattilainen ymmärtää, ettei julkaisujärjestelmän kanssa puljaamiseen tarvita datanomin perustutkintoa.
2. Unohda wordit ja muut ja tee sisältö suoraan julkaisujärjestelmään, kun sivusto on teknisesti toteutettu.
Tämä kirjoitus on kirjoitettu notepadissä ja viimeistelty blogin julkaisujärjestelmässä.
http://www.really.fi/blog/2012/06/05/ala-kirjoita-verkkosisaltoa-wordissa/feed/ 2 Verkkosisällön myytit – totta vai tarua? http://www.really.fi/blog/2012/04/16/verkkosisallon-myytit-totta-vai-tarua/ http://www.really.fi/blog/2012/04/16/verkkosisallon-myytit-totta-vai-tarua/#comments Mon, 16 Apr 2012 10:43:51 +0000 Tuija Riekkinen Sisältösuunnittelu Uncategorized blogit Hakukoneoptimointi sisältö slideshare strategia twitter youtube http://www.really.fi/blog/?p=976 Koska englanninkielisen tittelini etuliitteenä on “senior” (suomeksi olen ihan konsultti vaan), pätevöittää se sekä ikäni että kokemukseni aina välillä palaamaan aikaan, jolloin Internet keksittiin. Tämän ikäkriisiä pursuavan intron tarkoitus on johdatella murtamaan verkkosisällön luomiseen liittyviä myyttejä, jotka Internetin alkuräjähdyksen aikoihin … Lue lisääKoska englanninkielisen tittelini etuliitteenä on “senior” (suomeksi olen ihan konsultti vaan), pätevöittää se sekä ikäni että kokemukseni aina välillä palaamaan aikaan, jolloin Internet keksittiin. Tämän ikäkriisiä pursuavan intron tarkoitus on johdatella murtamaan verkkosisällön luomiseen liittyviä myyttejä, jotka Internetin alkuräjähdyksen aikoihin luotiin.
Internetiähän ympäröi edelleen sen ympärille aikoinaan ovelasti kudottu mysteerisyyden verkko, joka kiteytyy lausumaan: “verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla”. Tällä lauseella on moni konsultti netonnut hyvät palkkiot. Pahimmillaan tämä on johtanut suuriin väärinkäsityksiin, jotka elävät ja voivat hyvin vielä tänäkin päivänä.
Esimerkiksi sisällöntuotannon myytti numero yksi: Printtiin kirjoitettu sisältö ei sovellu verkkoon, koska verkossa pitää tehdä asiat eri tavalla.
Lueskelin tuossa työmatkalla iPadista Hesaria. Kovasti sivistyin esimerkiksi automaattiseen metroon tähtäävän hankkeen kiemuroista (muistutti muuten kovasti draaman kaareltaan menneiden vuosien IT-hankkeita tämä tapaus). Epäilen, että sama artikkeli on ilmestynyt sanasta sanaa Hesarin printtiversiossa.
Hetkinen, siis printtisisältö on siirretty verkkoon ja se toimii? No, totta kai se toimii, jos se on hyvää sisältöä.
Moni yritys julkaisee edelleen asiakaslehteä tai vähintäänkin printtiesitteitä, joiden tuotantoon panostetaan. Sisältöä saattaa jopa olla tekemässä viestintätoimisto, siis ammattilainen.
Verkkoon sen sijaan sisältöä tuottavat toimitusjohtajan sihteeri Marjatta tai kesäharjoittelija Kalle, jos muilta hommiltaan ehtivät.
Siis verkkoon tehdään sisältöä eri tavalla. Huonommin.
Asiakaslehti verkkosisällön lähteenä
Otetaanpas tarkempaan tarkasteluun se asiakaslehti. Nehän pitävät yleensä sisällään jonkun sortin pääkirjoituksen, jossa on näkemys (=blogikirjoitus), tuoteuutuuksien esittelyn (=tuoteuutiset, tuotteesta ja sen käyttötapauksista tai sen tuottamasta lisäarvosta kirjoitettu blogikirjoitus ja jopa blogikirjoitusten sarja, tuotevideo Youtubessa ja presentaatio Slidesharessa, jotka molemmat julkaistaan myös sivustolla), referenssitarina hienoine ammattivalokuvaajan ottamine kuvineen (= referenssitarina verkkosivuilla muokattuna niin, että osa tekstistä on korvattu videohaastattelulla ja kuvat, nekin mitkä eivät mahtuneen printtiin, selattavina kuvagalleriassa) ja toimialan tulevaisuuden tuulia analysoiva kirjoitus (=blogikirjoitus ja siihen liitetty infograaffi).
Printtilehti on erinomainen viestintäväline ja asiakkaat varmasti arvostavat hyvin toimitettua sisältöä ja laadukasta graafista suunnittelua (=miellyttävä lukukokemus).
Sitten korvaa sana “printtilehti” sanalla “verkkopalvelu”.
Toisin sanoen, jos yrityksesi tuottaa sisältöä printtimateriaaliin, ota sama sisältö lähempään tarkasteluun ja mieti, miten saat parannettua sitä verkon tuomien mahdollisuuksien avulla, mieti hakukoneoptimointia ja julkaise sisältö myös verkkosivuillasi, twiittaa niistä tai vähintäänkin julkaise niistä kooste yrityksesi LinkedIn-sivulla.
Se, että sisältö oli alunperin kirjoitettu printtiin, EI tee sisällöstä huonoa verkkosisältöä.
En jaksa lukea. Vai jaksanko sittenkin?
Toinen myytti, johon törmää lähes päivittäin on: Käyttäjät eivät lue verkossa pitkiä sisältöjä, koska verkossa luetaan eri tavalla.
Höpö höpö! Jos aihe on kiinnostava, käyttäjällä on motivaatio perehtyä asiaan ja sisältö on hyvin tuotettua, niin totta kai käyttäjä lukee pitkänkin tarinan. Jos pituus tai paremminkin lyhyys olisi ainoa kriteeri hyvällä verkkosisällölle, eivät blogit olisi niin suosittuja kuin ne ovat.
Tietysti, jos hyvä sisältö paiskataan verkkosivulle ilman koukuttavaa otsikkoa, introa, väliotsikoita ja muita korostuksia tai graafisia elementtejä eikä sitä hakukoneoptimoida eikä siihen viitata missään, niin siellähän se on eikä kukaan sitä lue.
Mutta, ongelma ei ollutkaan sisällön pituus, vaan ihan muut asiat. Tietenkään tämä ei ole mikään oikeutus tehdä pitkää sisältöä, jos on mahdollista tiivistää viestiä, mutta huoli siitä, etteivät ihmiset lue Facebook-päivitystä pidempää sisältöä, on mielestäni turha.
Huomaatteko muuten, että puhun sisällöstä. En siis “tekstistä”. Hyvä, pitkä sisältö voi nimittäin olla tekstiä yhdistettynä videoon, paljon puhuvaan kuvaan tai graafiseen elementtiin ja Slidesharessa jaettuun presentaatioon.
Nämä ovat niitä monimuotoisia medioita, jotka verkko mahdollistaa.
Scrollaamista helpottavat rullahiiret ja iPadit ja muut vastaavat lukulaitteet lisäävät verkkosisältöjen selaamisen helppoutta ja teknologia menee eteenpäin myös koodipuolella mahdollistaen entistä miellyttävämpien graafisten ulkoasujen rakentamisen ilman, että helppo sisällönhallinta tai hakukoneoptimointi pitää vaihtoehtoisesti uhrata. Youtube ja Slideshare tarjoavat puolestaa loistavan julkaisualustan sisällöille, jotka ennen asuivat ainoastaan, OMG, cd-rompuilla!
Myytit on nyt kumottu, nyt sitten vaan tuottamaan sitä sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/16/verkkosisallon-myytit-totta-vai-tarua/feed/ 2 Maineenhallinta kuntoon oikealla sisällöllä http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/ http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/#comments Thu, 05 Apr 2012 09:00:59 +0000 Jarno Wuorisalo Sisältösuunnittelu cuutio Hakukoneoptimointi inc. jeremy dearringer newt ginrich presidentinvaalit sisältö http://www.really.fi/blog/?p=958 Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä. Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta … Lue lisääNähdäänkö tällaista Suomessa kuuden vuoden päästä?
Yhdysvalloissa presidentinvaalit ovat mediapeliä parhaimmillaan, ja oikeanlaisella verkkonäkyvyydellä voi voittaa paljon. Näkymättömyydellähän häviää aina. Vaikka jenkit ovat perinteisesti markkinoinnin ja medianäkyvyyden mestareita, ei netin käyttö kampanjoinnissa ole vielä sielläkään aivan täydellistä.
Republikaanien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Newt Ginrich on saanut kärsiä kirjavasta aviohistoriastaan kampanjointinsa yhteydessä, eikä se ole varmasti ollut yllätys kampanjatoimistolle. Jeremy Dearringer (Inc.) huomauttaa, että oikeanlaisella sisältöoptimoinnilla Ginrichkin olisi voinut välttää monta kiusallista ja jopa haitallista käännettä. Jos esimerkiksi kampanjasivustoa olisi optimoitu vaikkapa ”newt ginrich wives” -hakutermille, Googlesta haettaessa ei löytyisi pääsääntöisesti morkkaavaa tekstiä. Hakukoneoptimoinnilla olisi voitu saada merkittäviäkin tuloksia maineenhallinnan osalta.
Optimoimalla sisältöä eri kanavissa voidaan hallita oman näkyvyyden tuomia mielikuvia edes jonkin verran.
Yritysten turha taistella netin voimaa vastaan
Sama sääntö pätee myös yrityksiin. Tutkimalla kohderyhmiesi hakukonekäyttäytymistä ja sen muutoksia voit ennakoida, millaista sisältöä sinun tulee julkaista. Kun verkkoon leviää negatiivista keskustelua yrityksestäsi tai sen palveluista, älä haraa vastaan, koska netin voima on yrityksiä suurempi (Nestlé yritti ja epäonnistui surkeasti).
Ajan tasaisella sisällöllä ja pitkäjänteisellä näkyvyyden kehittämisellä sekä sen seuraamisella voit vaikuttaa parhaiten. Netissä olet asiakkaan reviirillä, joten pelisäännöt ovat erilaiset kuin mihin perinteisesti ollaan totuttu.
Näkyvyyden seurantaa voidaan käyttää myös kilpailijoiden kampittamiseen. Tarina kertoo, että eräs kotimaiseen presidenttipeliin osallistunut käytti Cuution offsite-analytiikkaa seuratakseen ennen kaikkea kilpailijoidensa näkyvyyttä.
http://www.really.fi/blog/2012/04/05/maineenhallinta-kuntoon-oikealla-sisallolla/feed/ 0 B2B-yritys – Lisää myyntiä tuotteistuksella http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/ http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/#comments Fri, 16 Mar 2012 10:44:48 +0000 Tuija Riekkinen Verkkostrategiat asiakas b2b google-näkyvyys konversio Tuotteistus verkkostrategia http://www.really.fi/blog/?p=880 Löydettävyys, tai pikemmin se, ettei yritys löydy Googlesta, on usein se viimeinen herättävä tekijä niissä B2B-yrityksissä, jotka eivät aikaisemmin ole ehkä kokeneet verkkoa merkitykselliseksi markkinointi- ja myyntikanavaksi. Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu. Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen … Lue lisääLöydettävyys, tai pikemmin se, ettei yritys löydy Googlesta, on usein se viimeinen herättävä tekijä niissä B2B-yrityksissä, jotka eivät aikaisemmin ole ehkä kokeneet verkkoa merkitykselliseksi markkinointi- ja myyntikanavaksi.
Moni yritys siis halua löytyä Googlesta. Hieno juttu.
Mutta entäs sitten, kun potentiaalinen asiakas saapuu sivustolle? Mitä sivuston pitää hänelle tarjota, että asiat etenevät yrityksen kannalta otolliseen suuntaan.
Myös B2B-puolella asiakaskunta nuorenee ja verkko on heille luonteva paikka etsiä tietoa. Asiaa on jopa tutkittu. Ehkäpä tätä voisi vähän nollatutkimukseksi morkata, sillä tulos on niinkin radikaali, että mitä kalliimpi hankinta on kyseessä, sitä enemmän asiaan halutaan perehtyä. Tämä tuskin on siis mihinkään muuttunut, mutta se on, että tietoa haetaan enenemässä määrin nimenomaan verkosta.
Huonosti tuotteistettu tuote ei myy verkossa
Väitän, että yrityksien, joiden myynti perustuu ns. jalkatyöhön, ei juurikaan ole tarvinnut panostaa tuotteistukseen. Tuotevalikoima voi olla vähän sekava ja päällekkäisiä toimintojakin niissä saattaa olla, mutta kyllä myyjät tuntevat tuotteet ja toimialat ja osaavat myydä sen oikean ratkaisun asiakkaille.
Kunnes halutaan uudistaa verkkosivut ja saada niiden avulla oikeasti myös myyntiä. Mikä vaatii tietysti sen, että tuotteet esitellään sivuilla selkeästi ja hyvän sisällön avulla. Mikä sitten paljastaakin ne puutteet tuotteistuksessa.
Rehellisyyden nimissä, huonosti tuotteistettujen tuotteiden ympärille on lähes mahdotonta rakentaa sivustoa, joka oikeasti tuottaa tulosta.
Kannattaa muista, että huonosti tai puutteellisesti tuotteistetut tuotteet tai palvelut eivät automaattisesti tietenkään tarkoita sitä, että ne olisivat huonoja tuotteita tai palveluita. Niiden ostamista ei vaan olla tehty helpoksi.
Näin teet pikatuotteistuksen
Tuotteistuksen ei tarvitse olla välttämättä mitään monimutkaista eikä tuotteistuksessa tarvitse laittaa itse tuotteita uusiksi. Pikemmin miettiä uusi, asiakaslähtöisempi kulma millä niitä myydään.
1. Puhuttele asiakastasi. Määrittele tuotteillesi kohderyhmät ja puhuttele heitä sivustolla. Yleispätevä: “Kohderyhmämme ovat pienet ja keskisuuret yritykset” on sivustolla turhista turhin lause. Jos esimerkiksi tarjoat ratkaisua, jolla voi tehostaa keskitettyä materiaalin hallintaa, kuvaile kohderyhmiäsi esimerkiksi näin:
- “Yritykset, joilla on toimipaikkoja ympäri Suomen ja myös Suomen ulkopuolella”
- “Yritykset, jotka hallinnoivat keskitetysti markkinointimateriaalin tekemistä ja jakelua”
- “Yritykset, joiden printtimateriaali päivittyy usein”
Näin autat sivustollesi tulevaa asiakasta hahmottamaan helpommin, että onko täällä sivustolla jotain juuri minulle.
2. Tee vertailutaulukkoja. Listaa tuotteistasi ne asiakashyödyt, joiden avulla ne eroavat toisistaan (“Voit tallentaa jopa 1000/5000/10000/rajattoman määrän painokelpoista kuvaa”) ja laadi tästä tiedosta sivustollesi vertailutaulukko.
Näin helpotat asiakasta hahmottamaan tuotteiden hyödyt, eroavaisuudet ja löytämään näin parhaan ratkaisun.
3. Koosta palvelupaketteja. Jos myyt palvelua, vaikkapa markkinointitutkimusta tai personal trainer -palveluita, tee edes verkkosivuja varten muutama konkreettinen palvelutuote hintoineen. Tuotteen avulla tarjoat asiakkaalle jotain konkreettista tarttumapintaa ja jotain mistä pyytää tarjous tai lisätietoja. Kun pääset keskusteluyhteyteen, voit selvittää tarkemmin asiakkaasi tarpeen ja myydä hänelle jopa enemmän, mitä hän alunperin suunnitteli ostaa.
4. Pohdi ostajan todellista ostomotiivia. Ostomotiivi voi joskus olla hyvinkin raadollinen. Esimerkiksi, voisiko SaaS-palveluiden suosio johtua osittain siitä, että yritysten IT-osaston serverihuoneen möröt eivät paitsi koskaan pese tukkaansa ja ovat muutenkin niin hankalia, ettei mikään hanke mene koskaan eteenpäin? Taatusti! Tätä ei tietenkään kannata sellaisenaan sanoa verkkosivuilla, mutta kun tunnistat ostajan todellisen tarpeen, ymmärrät paremmin sitä, millaisia ongelmia tuotteesi ratkaisee ja osaat tehdä siitä ymmärrettävää ja myyvää sisältöä.
http://www.really.fi/blog/2012/03/16/b2b-yritys-lisaa-myyntia-tuotteistuksella/feed/ 0 ]]>