Pakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. Alkaa ahdistaa ja merkittävästi.
Siirryn peilin edestä sohvalle ja Googleen. Kirjoitan hakusanan “pintakuiva iho”. Ajattelin, että tuloksen kärkipaikoista taistelisivat isot ja ylelliset kosmetiikkabrändit tai edes kotimaiset; onhan pintakuiva iho taatusti iso ongelma täällä ääriolosuhteissa asuville.
Mutta, ensimmäinen orgaaninen tulos onkin tämä sivu: www.verkkosivuapteekki.fi/Kosmetiikka/Avene/Pintakuiva-iho.
Noin kymmenen erilaista hyvinkin kohtuuhintaista tuotetta pintakuivan ihon hoitoon ja vieläpä ostettavissa verkosta. Lisäksi sivulla on selitetty suht kansantajuisesti ja vakuuttavasti mistä pintakuiva iho johtuu ja miten sitä hoidetaan. Hyvä hyvä! 10 pistettä verkkosivuapteekki.fi:lle.
Tämä nappiin osunut hakutulos pisti minut miettimään myös muuta kuin kuivaa ihoani.
Ensinnäkin, miten arvokas asiakas verkkosivuapteekki.fi onkaan Avenelle, jonka tuotteita nuo kymmenkunta putkiloa olivat. Näkyvyyttä ja tunnettuutta tuotteille ja tuotemerkille oikeassa asiayhteydessä ja vielä apteekin sivulla eikä esimerkiksi eu.strawberrynet.com/main.aspx?region=EU (ja tämäkin verkkokauppa on ihan luotettava putiikki, vaikka ulkoasu ja google translation -käännöset muuta antavatkin ymmärtää). Nimittäin, jos nuo tuotteet auttavat minun iho-ongelmiin, niin puhutaan todellakin kanta-asiakkuudesta ja siitä Avene saa kiittää hyvin suunniteltua ja optimoitua verkkosivuapteekki.fi -kauppaa.
Tämä mainio, ratkaisun ongelmaani tarjonnut hakutulos pisti myös pohtimaan Suomen verkkoteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Marsion Suomi sössi Internetin -kolumnia. Tässä kolumnissa Marsio sanoo seuraavasti: “Viestinnälliset kotisivut, suomenkielinen tuote-esittelyverkkokauppa ja hammastahnat vuodeksi Facebook-kampanja on tyypillisen perässähiihtäjän tai aloittelijan verkkoliiketoiminta”. Jaahas.
No, Mikko Marsiolla on ehkä tässä kolumnissa suomalaisen Internetin puolestapuhujan ja kehittäjän rooli, mutta ajatellaapa kuluttajaa. Eihän tuo apteekkituotteita myyvä verkkokauppa nyt mitään cutting edgeä ole, mutta pitääkö sitä nyt aina ollakaan, jos palvelu ratkaisee käsillä olevan ongelman? Mainostoimistossa strategi nyhjää huolestuneena ruutupaidan hihaa ja koettaa saada ajatukset työmatkalla tennareissa paleltuneista varpaista memeen, joka asiakkaalle pitäis keksiä. Että asiakas ois jotain cutting edgeä tai jotain tuolla netissä. Ettei vaan oltais perässähiihtäjäjumittajia. Niinkö?
Mutta entäs ne perusasiat, mitä jos laitettaisiin ensin ne kuntoon?
Katsotaanpa tarkemmin tuota verkkosivuapteekkia, minkä hakutulos ykköseksi sylkäisi. Joo, ei ole mitään suurta graafisen suunnittelun iloittelua saatikka mitään oivaltavaa ja erikoista konseptuaalista ideaa, vaan sivu, jossa myydään apteekkituotteita. Mutta, silmiinpistävää kuitenkin on, että tällä sivustolla on tehty perusasiat kunnolla. Katsokaapa sivuston oikeaa reunaa. Eikös olekin aika kivasti mietitty, missä tilanteissa apteekin tuotteita tarvitaan; “Helpotusta vaivoihin”, “Apua elämäntilanteisiin”. Vähän miinusta tulee siitä, että otsikon “Terveyttä vuodenaikoihin” alla ei ole linkkiä tuoteryhmään “Pakkasen kuivattama iho”.
Tämäkin verkkokauppa olisi voinut oikaista perusasioissa ja julkaista verkkokaupassa tuotteensa tuotekategorioiden alle, siis niiden, joiden alle ne luokiteltu “siellä erpissä tai tuotetietokannassa”. Sen sijaan on otettu kuluttajalähtöisempi ote (käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voit lukea lisää Mirja Leinikan vieraskynä-kirjoituksesta).
Ja hei, sillä (ja hyvällä googlenäkyvyydellä) myytiin minulle tuote!
Miten kosmetiikkabrändit sitten näkyvät Googlessa?
Teimme Cuution avulla pienen tutkimuksen siitä, miten kosmetiikkabrändit näkyvät Googlessa, kun hakusanoina käytetään esimerkiksi juuri “pintakuiva iho” tai “punoittava iho”. Ruutukaappauksesta näkee, että testissä mukana olleet brändit ovat toivottoman kaukana Googlen ensimmäiseltä tulossivulta, eli kukaan testissä mukana olleista ei ole sijoilla 1-10.
Ensimmäiselle sivulle hakusanalla “pintakuiva iho” pääsee Apteekissa myytävä brändi Vichy sekä ihonhoitosarja Dermosil. Kun haetaan termillä “punoittava iho”, löytyy ensimmäinen suuren luokan kauneusbrändi, Lancome, sijalta 9.
Erikoista! Eivätkö beauty-brändit halua löytyä ongelmalähtöisillä hakusanoilla, vai eivätkö he vain ole hoksanneet, että kuluttajia voi lähentyä myös muuten kuin naistenlehtien kalliilla mainoksilla?
]]>Pakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. Alkaa ahdistaa ja merkittävästi.
Siirryn peilin edestä sohvalle ja Googleen. Kirjoitan hakusanan “pintakuiva iho”. Ajattelin, että tuloksen kärkipaikoista taistelisivat isot ja ylelliset kosmetiikkabrändit tai edes kotimaiset; onhan pintakuiva iho taatusti iso ongelma täällä ääriolosuhteissa asuville.
Mutta, ensimmäinen orgaaninen tulos onkin tämä sivu: www.verkkosivuapteekki.fi/Kosmetiikka/Avene/Pintakuiva-iho.
Noin kymmenen erilaista hyvinkin kohtuuhintaista tuotetta pintakuivan ihon hoitoon ja vieläpä ostettavissa verkosta. Lisäksi sivulla on selitetty suht kansantajuisesti ja vakuuttavasti mistä pintakuiva iho johtuu ja miten sitä hoidetaan. Hyvä hyvä! 10 pistettä verkkosivuapteekki.fi:lle.
Tämä nappiin osunut hakutulos pisti minut miettimään myös muuta kuin kuivaa ihoani.
Ensinnäkin, miten arvokas asiakas verkkosivuapteekki.fi onkaan Avenelle, jonka tuotteita nuo kymmenkunta putkiloa olivat. Näkyvyyttä ja tunnettuutta tuotteille ja tuotemerkille oikeassa asiayhteydessä ja vielä apteekin sivulla eikä esimerkiksi eu.strawberrynet.com/main.aspx?region=EU (ja tämäkin verkkokauppa on ihan luotettava putiikki, vaikka ulkoasu ja google translation -käännöset muuta antavatkin ymmärtää). Nimittäin, jos nuo tuotteet auttavat minun iho-ongelmiin, niin puhutaan todellakin kanta-asiakkuudesta ja siitä Avene saa kiittää hyvin suunniteltua ja optimoitua verkkosivuapteekki.fi -kauppaa.
Tämä mainio, ratkaisun ongelmaani tarjonnut hakutulos pisti myös pohtimaan Suomen verkkoteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Marsion Suomi sössi Internetin -kolumnia. Tässä kolumnissa Marsio sanoo seuraavasti: “Viestinnälliset kotisivut, suomenkielinen tuote-esittelyverkkokauppa ja hammastahnat vuodeksi Facebook-kampanja on tyypillisen perässähiihtäjän tai aloittelijan verkkoliiketoiminta”. Jaahas.
No, Mikko Marsiolla on ehkä tässä kolumnissa suomalaisen Internetin puolestapuhujan ja kehittäjän rooli, mutta ajatellaapa kuluttajaa. Eihän tuo apteekkituotteita myyvä verkkokauppa nyt mitään cutting edgeä ole, mutta pitääkö sitä nyt aina ollakaan, jos palvelu ratkaisee käsillä olevan ongelman? Mainostoimistossa strategi nyhjää huolestuneena ruutupaidan hihaa ja koettaa saada ajatukset työmatkalla tennareissa paleltuneista varpaista memeen, joka asiakkaalle pitäis keksiä. Että asiakas ois jotain cutting edgeä tai jotain tuolla netissä. Ettei vaan oltais perässähiihtäjäjumittajia. Niinkö?
Mutta entäs ne perusasiat, mitä jos laitettaisiin ensin ne kuntoon?
Katsotaanpa tarkemmin tuota verkkosivuapteekkia, minkä hakutulos ykköseksi sylkäisi. Joo, ei ole mitään suurta graafisen suunnittelun iloittelua saatikka mitään oivaltavaa ja erikoista konseptuaalista ideaa, vaan sivu, jossa myydään apteekkituotteita. Mutta, silmiinpistävää kuitenkin on, että tällä sivustolla on tehty perusasiat kunnolla. Katsokaapa sivuston oikeaa reunaa. Eikös olekin aika kivasti mietitty, missä tilanteissa apteekin tuotteita tarvitaan; “Helpotusta vaivoihin”, “Apua elämäntilanteisiin”. Vähän miinusta tulee siitä, että otsikon “Terveyttä vuodenaikoihin” alla ei ole linkkiä tuoteryhmään “Pakkasen kuivattama iho”.
Tämäkin verkkokauppa olisi voinut oikaista perusasioissa ja julkaista verkkokaupassa tuotteensa tuotekategorioiden alle, siis niiden, joiden alle ne luokiteltu “siellä erpissä tai tuotetietokannassa”. Sen sijaan on otettu kuluttajalähtöisempi ote (käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voit lukea lisää Mirja Leinikan vieraskynä-kirjoituksesta).
Ja hei, sillä (ja hyvällä googlenäkyvyydellä) myytiin minulle tuote!
Miten kosmetiikkabrändit sitten näkyvät Googlessa?
Teimme Cuution avulla pienen tutkimuksen siitä, miten kosmetiikkabrändit näkyvät Googlessa, kun hakusanoina käytetään esimerkiksi juuri “pintakuiva iho” tai “punoittava iho”. Ruutukaappauksesta näkee, että testissä mukana olleet brändit ovat toivottoman kaukana Googlen ensimmäiseltä tulossivulta, eli kukaan testissä mukana olleista ei ole sijoilla 1-10.
Ensimmäiselle sivulle hakusanalla “pintakuiva iho” pääsee Apteekissa myytävä brändi Vichy sekä ihonhoitosarja Dermosil. Kun haetaan termillä “punoittava iho”, löytyy ensimmäinen suuren luokan kauneusbrändi, Lancome, sijalta 9.
Erikoista! Eivätkö beauty-brändit halua löytyä ongelmalähtöisillä hakusanoilla, vai eivätkö he vain ole hoksanneet, että kuluttajia voi lähentyä myös muuten kuin naistenlehtien kalliilla mainoksilla?
Hakukoneoptimointi alkaa viimein olla tärkeä sisällön tuotannon osa suuressa osassa yrityksiä. Ainakin siitä osataan ajatustasolla huolehtia. Rakettitiedettähän se ei edelleenkään ole, mutta metatietojen, hakusanojen toistomäärien ja linkittämisstrategioiden työstön yhteydessä unohtuu usein se toinen tärkeä kokonaisuus – lukijat, eli asiakkaat. Pahimmillaan tämä johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, kun teksti on geneeristä ja kiinnostavaa tietoa joutuu kaivamaan sotkuisista tagipilvistä ja linkkisekamelskasta.
Sosiaalisen median käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia (tai haasteita, ihan miten vaan) sisällön optimointiin. Kun lukija löytää jotain mielenkiintoista (negatiivista tai positiivista!), nykymeininki on jakaa se omalle verkostolleen. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa artikkeli tai muu informaatio leviää kulovalkean tavoin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä, Youtubessa ja muissa kanavissa. Pieni asia voi helposti nytkäyttää liikkeelle vyöryn, jonka kynsissä yrittäjä on ihmeissään. Vyöryä ei suinkaan kannata pelätä, vaan tehdä asiat aina niin hyvin kuin mahdollista ja kerätä sato, kun se on kypsä.
Sosiaalinen jakaminen on oikeasti hyvä uutinen jo epätoivoon suistuneiden, perinteisen mainonnan osaajien keskuudessa. Tekniikan ohella voidaan taas vaikuttaa ihmiseen – tunteisiin – älyyn – haluihin!
Kun joku päätyy sivustolle hakukoneen kautta, on hän tyypillisesti etsinyt vastausta johonkin kysymykseen – ratkaisua tarpeeseen. Jos hakukoneoptimointi on tehty asiantuntevin käsin, ei hakijan tarvitse Googlen tulossivun jälkeen juuri tietoa enää etsiä. Mutta miten hakija voi löytää uusia mielenkiintoisia asioita Googlen kautta, jos ei tiedä niiden olemassaolosta? Ei mitenkään. Google toimii spesifeissä hauissa mainiosti, mutta ei ole paras tapa löytää täysin uutta.
Hakukoneitten lisäksi siis kannattaa miettiä muitakin näkökulmia tiedon löydettävyydelle. Miten tehdä sisällöstä sosiaalisesti löydettävää ja miten saada kävijät löytämään sitä lisää? Oikeastaan kyse on vain maalaisjärjestä.
1. Kirjoita parempia otsikoita
Otsikoiden pitää olla kiinnostavia. Ihmismielen kanssa pelatessa pelkkä hakusanojen viljely ei riitä. Esimerkiksi Twitterissä uudet lukijat näkevät todennäköisesti vain otsikon linkin yhteydessä. Ja ei, älä lisää otsikkoon ”katso kuvat!”. Se on lukijan aliarvioimista.
Mieti: Klikkaisinko itse?
2. Visualisoi sisältö
Liitä sisällön yhteyteen hyvä kuva aina, kun se on mahdollista. Se toimii sanomalehtien käyttämään tapaan huomionherättäjänä siihen sopivissa medioissa, kuten Facebook, joka ottaa kuvan ”peukalokuvaksi” automaattisesti sivustoltasi. Lisäksi se tuo sopivaa elävyyttä tekstisisällön yhteyteen.
3. Pidä kiinni lukijoistasi
Käytä sivustosi tarjoama tila viisaasti hyväksesi. Älä keskity vain tuomaan kävijöitä sivustollesi, niin kuin yleensä on tapana, vaan yhtälailla mieti miten saat kävijät pysymään tarjoamasi sisällön parissa aina omien tavoitteittesi saavuttamiseen saakka.
Analysoi millaiset sisältöelementit ohjaavat kävijöitäsi jatkuvasti eteenpäin, päätä mihin heidät haluat ohjata ja tee tarvittavia muutoksia, jotta vielä useampi kävijä tekee asioita, joista on sekä sinulle että hänelle hyötyä.
4. Tarjoa parasta mahdollista sisältöä
Kirjoita tai kirjoituta loistavaa tekstiä ja tarjoa jaettavan arvoisia tiedonmurusia. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tiedon löytymisen siirtyessä vahvemmin tavallisten ihmisten käsiin sisällön laadulla on entistä suurempi merkitys. Geneerinen katalogipapatus ei yksinkertaisesti enää riitä.
Hakukoneoptimointi alkaa viimein olla tärkeä sisällön tuotannon osa suuressa osassa yrityksiä. Ainakin siitä osataan ajatustasolla huolehtia. Rakettitiedettähän se ei edelleenkään ole, mutta metatietojen, hakusanojen toistomäärien ja linkittämisstrategioiden työstön yhteydessä unohtuu usein se toinen tärkeä kokonaisuus – lukijat, eli asiakkaat. Pahimmillaan tämä johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, kun teksti on geneeristä ja kiinnostavaa tietoa joutuu kaivamaan sotkuisista tagipilvistä ja linkkisekamelskasta.
Sosiaalisen median käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia (tai haasteita, ihan miten vaan) sisällön optimointiin. Kun lukija löytää jotain mielenkiintoista (negatiivista tai positiivista!), nykymeininki on jakaa se omalle verkostolleen. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa artikkeli tai muu informaatio leviää kulovalkean tavoin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä, Youtubessa ja muissa kanavissa. Pieni asia voi helposti nytkäyttää liikkeelle vyöryn, jonka kynsissä yrittäjä on ihmeissään. Vyöryä ei suinkaan kannata pelätä, vaan tehdä asiat aina niin hyvin kuin mahdollista ja kerätä sato, kun se on kypsä.
Sosiaalinen jakaminen on oikeasti hyvä uutinen jo epätoivoon suistuneiden, perinteisen mainonnan osaajien keskuudessa. Tekniikan ohella voidaan taas vaikuttaa ihmiseen – tunteisiin – älyyn – haluihin!
Kun joku päätyy sivustolle hakukoneen kautta, on hän tyypillisesti etsinyt vastausta johonkin kysymykseen – ratkaisua tarpeeseen. Jos hakukoneoptimointi on tehty asiantuntevin käsin, ei hakijan tarvitse Googlen tulossivun jälkeen juuri tietoa enää etsiä. Mutta miten hakija voi löytää uusia mielenkiintoisia asioita Googlen kautta, jos ei tiedä niiden olemassaolosta? Ei mitenkään. Google toimii spesifeissä hauissa mainiosti, mutta ei ole paras tapa löytää täysin uutta.
Hakukoneitten lisäksi siis kannattaa miettiä muitakin näkökulmia tiedon löydettävyydelle. Miten tehdä sisällöstä sosiaalisesti löydettävää ja miten saada kävijät löytämään sitä lisää? Oikeastaan kyse on vain maalaisjärjestä.
1. Kirjoita parempia otsikoita
Otsikoiden pitää olla kiinnostavia. Ihmismielen kanssa pelatessa pelkkä hakusanojen viljely ei riitä. Esimerkiksi Twitterissä uudet lukijat näkevät todennäköisesti vain otsikon linkin yhteydessä. Ja ei, älä lisää otsikkoon ”katso kuvat!”. Se on lukijan aliarvioimista.
Mieti: Klikkaisinko itse?
2. Visualisoi sisältö
Liitä sisällön yhteyteen hyvä kuva aina, kun se on mahdollista. Se toimii sanomalehtien käyttämään tapaan huomionherättäjänä siihen sopivissa medioissa, kuten Facebook, joka ottaa kuvan ”peukalokuvaksi” automaattisesti sivustoltasi. Lisäksi se tuo sopivaa elävyyttä tekstisisällön yhteyteen.
3. Pidä kiinni lukijoistasi
Käytä sivustosi tarjoama tila viisaasti hyväksesi. Älä keskity vain tuomaan kävijöitä sivustollesi, niin kuin yleensä on tapana, vaan yhtälailla mieti miten saat kävijät pysymään tarjoamasi sisällön parissa aina omien tavoitteittesi saavuttamiseen saakka.
Analysoi millaiset sisältöelementit ohjaavat kävijöitäsi jatkuvasti eteenpäin, päätä mihin heidät haluat ohjata ja tee tarvittavia muutoksia, jotta vielä useampi kävijä tekee asioita, joista on sekä sinulle että hänelle hyötyä.
4. Tarjoa parasta mahdollista sisältöä
Kirjoita tai kirjoituta loistavaa tekstiä ja tarjoa jaettavan arvoisia tiedonmurusia. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tiedon löytymisen siirtyessä vahvemmin tavallisten ihmisten käsiin sisällön laadulla on entistä suurempi merkitys. Geneerinen katalogipapatus ei yksinkertaisesti enää riitä.
Aloitetaan käyttäjistä
Sen sijaan, että ulkoisille asiakkaille suunnatun verkkopalvelun sisältö, rakenne ja palvelustrategia suunniteltaisiin organisaation sisällä, kannattaa katse ensin suunnata kohti sen tulevia käyttäjiä. Miksi? Siksi että käyttäjät usein näkevät yrityksen ja palvelun toisin kuin organisaatio itse. Organisaation henkilöstö on usein liian lähellä omia tuotteitaan tai palveluitaan nähdäkseen ne käyttäjän silmin. Hyviä esimerkkejä kuluttajien kuuntelematta jättämisestä löytyy lähiympäristöstämme joukoittain – kukapa ei joskus esimerkiksi olisi tuskaillut Helsingin kaupungin liikenteen matkakorttijärjestelmän parissa miettien mitä numeroa laitteessa pitikään painaa, jotta saa matkansa veloitettua oikein. Ja mikä tästä on seurauksena? Jos ei muuta niin ärtynyt kuluttaja ja huono maine, joista kumpikaan ei edistä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokaisen yrityksen tavoitteena lienee verkkopalvelua perustettaessa että kuluttaja viihtyisi siellä, tutustuisi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin tehden lopulta ostopäätöksen. Miten tähän siis päästään?
Tunne asiakkaasi
Kaikilla yrityksillä on asiakkaita ja asiakkaat täytyy tuntea. Mikäli yritys mielii menestyä verkossa, on asiakkaat kuitenkin tunnettava myös toisin – miten he käyttävät Internetiä. Jos asiakas ostaa jatkuvasti yrityksen tuotteita vaikkapa vähittäismyynnin kautta, se ei tarkoita, että sama toistuisi verkon välityksellä. Ehei. Sama edistynyt asiakas, joka vaatii tuotteilta laatua ja nopeita toimitusaikoja, saattaa käyttää verkkoa vain vapaa-ajallaan tai olla käytössään niin kömpelö, ettei Internetistä ostaminen tule kysymykseenkään. On myös arvokasta ymmärtää, mitä asiakas yrityksestä tai toimialasta ylipäätään haluaa tietää. Jos käy ilmi, että yrityksen kuluttajakunnasta 80% ei koskaan käytä sosiaalista mediaa tai edes seuraa sitä aktiivisesti, miksi investoida siihen? Jos kuluttajille kaikkein arvokkainta tietoa on esimerkiksi yrityksen tuoteportfolio ja sen hinta- ja saatavuustiedot, miksi ei tarjota sitä ja vieläpä niin hyvässä formaatissa, että asiakas ilahtuu?
Tietenkään kuluttajat eivät tiedä kaikkea…
..mutta olisi sääli satsata turhiin asioihin, jos voi tehdä oikeita. Kun kuluttajia on kuultu, voidaan vasta vetäytyä oman organisaation sisälle miettimään saatuja tuloksia. Kuluttajien tarpeeseen on vastattava viisaasti – ei täyttämällä kaikkia toiveita, vaan puettava organisaation tavoitteet kuluttajien kielelle. Jos päämääränä on myydä tuotteitaan verkon kautta, kuluttajia kuulemalla tiedetään miten se tehdään järkevästi: onko omaan verkkokauppaan investointi järkevää vai kannattaisiko myyntiä ensin kokeilla jonkin jo olemassa olevan verkkomyyntikanavan kautta, jossa käyttäjätkin ovat jo valmiina? Parhaimmillaan tällaisesta kuluttajien ja liiketoimintatavoitteiden yhdistämisestä saadaan yhdistelmä, joka kertoo selkeästi mitä asioita yrityksen kannattaa verkkopalveluunsa tuottaa, ja kuinka asioista pitäisi puhua. Organisaation kieli ei useinkaan ole sama kuin kuluttajien käyttämä kieli – kännykkä on kännykkä eikä multimediatietokone, vaikka yritys niin sitä kauppaisikin.
Paljonko se maksaa?
Kuluttajia voi kuunnella suurella ja pienellä rahalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä mihin haluaa investoida. Suomessa investoidaan tyypillisesti tekniikkaan ja kun investointi on tehty, ryhdytään miettimään miten käyttäjät saadaan oppimaan hankittu tekninen ratkaisu. Välttämättä oppimista ei tapahdu koskaan. Toinen vaihtoehto on investoida ensin kuluttajiin ja tutkia, miten organisaation tavoite voidaan pukea asiakkaan kielelle ja mitä asioita kannattaa toteuttaa (teknisestikin) ja mitä ei. Käyttäjälähtöistä, kuten perinteistäkin, verkkopalveluiden toteuttamistapaa kannattaa myös seurata numeroilla ja asettaa sopivat mittarit, joilla mitata toteutuksen onnistumista. Mittareina voi esimerkiksi olla asiakastyytyväisyys, reklamaatioiden määrä tai kontaktit asiakaspalveluun, jotka kaikki vaikuttavat yrityksen liikevaihtoon ja -voittoon. Kaikki nämä luvut tyypillisesti muuttuvat positiivisemmiksi, mikäli palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ne, jotka palvelun parissa lopulta tulevat aikaansa viettämään – käyttäjät.
]]>Eräänä päivänä yritys X päättää, että sillä on oltava verkkosivut. Sivuilla on oltava ainakin perustiedot, yhteyshenkilöt, ja ne tuotteet ja palvelut, joita yritys asiakkailleen kauppaa. Sosiaalista mediaa tulee myös hyödyntää jollakin tapaa – eihän yritys ole vielä edes Facebookissa. Sivujen oheen voisi perustaa myös keskustelufoorumin, jossa ihmiset voivat vaihtaa mielipiteitä yrityksen tuotteista tai toimialasta. Sellainenhan tunnetusti tuo lisää kävijöitä ja siinä samalla saa lisää sisältöä sivuille – ja ihan ilmaiseksi! Entä verkkomyynti? Voisiko tuotteita esittelyiden ohella myös myydä verkon kautta? Kuulostaako tutulta? Ei ole lainkaan epätavallista, että verkkosivustonsuunnitteluprosessi pyörähtää käyntiin kilpailijan lanseeraaman palvelun tai toiminnallisuuden vuoksi. Verkkonäkyvyys ei kuitenkaan ole ilmaista – verkkosivuja voi toki kyhätä kokoon lähes “kuka tahansa” – mutta se miten saadaan palveluun uhrattu investointi takaisin, vastaamaan sille asetettuja tavoitteita ja vielä poikimaan lisätuloja?
Aloitetaan käyttäjistä
Sen sijaan, että ulkoisille asiakkaille suunnatun verkkopalvelun sisältö, rakenne ja palvelustrategia suunniteltaisiin organisaation sisällä, kannattaa katse ensin suunnata kohti sen tulevia käyttäjiä. Miksi? Siksi että käyttäjät usein näkevät yrityksen ja palvelun toisin kuin organisaatio itse. Organisaation henkilöstö on usein liian lähellä omia tuotteitaan tai palveluitaan nähdäkseen ne käyttäjän silmin. Hyviä esimerkkejä kuluttajien kuuntelematta jättämisestä löytyy lähiympäristöstämme joukoittain – kukapa ei joskus esimerkiksi olisi tuskaillut Helsingin kaupungin liikenteen matkakorttijärjestelmän parissa miettien mitä numeroa laitteessa pitikään painaa, jotta saa matkansa veloitettua oikein. Ja mikä tästä on seurauksena? Jos ei muuta niin ärtynyt kuluttaja ja huono maine, joista kumpikaan ei edistä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokaisen yrityksen tavoitteena lienee verkkopalvelua perustettaessa että kuluttaja viihtyisi siellä, tutustuisi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin tehden lopulta ostopäätöksen. Miten tähän siis päästään?
Tunne asiakkaasi
Kaikilla yrityksillä on asiakkaita ja asiakkaat täytyy tuntea. Mikäli yritys mielii menestyä verkossa, on asiakkaat kuitenkin tunnettava myös toisin – miten he käyttävät Internetiä. Jos asiakas ostaa jatkuvasti yrityksen tuotteita vaikkapa vähittäismyynnin kautta, se ei tarkoita, että sama toistuisi verkon välityksellä. Ehei. Sama edistynyt asiakas, joka vaatii tuotteilta laatua ja nopeita toimitusaikoja, saattaa käyttää verkkoa vain vapaa-ajallaan tai olla käytössään niin kömpelö, ettei Internetistä ostaminen tule kysymykseenkään. On myös arvokasta ymmärtää, mitä asiakas yrityksestä tai toimialasta ylipäätään haluaa tietää. Jos käy ilmi, että yrityksen kuluttajakunnasta 80% ei koskaan käytä sosiaalista mediaa tai edes seuraa sitä aktiivisesti, miksi investoida siihen? Jos kuluttajille kaikkein arvokkainta tietoa on esimerkiksi yrityksen tuoteportfolio ja sen hinta- ja saatavuustiedot, miksi ei tarjota sitä ja vieläpä niin hyvässä formaatissa, että asiakas ilahtuu?
Tietenkään kuluttajat eivät tiedä kaikkea…
..mutta olisi sääli satsata turhiin asioihin, jos voi tehdä oikeita. Kun kuluttajia on kuultu, voidaan vasta vetäytyä oman organisaation sisälle miettimään saatuja tuloksia. Kuluttajien tarpeeseen on vastattava viisaasti – ei täyttämällä kaikkia toiveita, vaan puettava organisaation tavoitteet kuluttajien kielelle. Jos päämääränä on myydä tuotteitaan verkon kautta, kuluttajia kuulemalla tiedetään miten se tehdään järkevästi: onko omaan verkkokauppaan investointi järkevää vai kannattaisiko myyntiä ensin kokeilla jonkin jo olemassa olevan verkkomyyntikanavan kautta, jossa käyttäjätkin ovat jo valmiina? Parhaimmillaan tällaisesta kuluttajien ja liiketoimintatavoitteiden yhdistämisestä saadaan yhdistelmä, joka kertoo selkeästi mitä asioita yrityksen kannattaa verkkopalveluunsa tuottaa, ja kuinka asioista pitäisi puhua. Organisaation kieli ei useinkaan ole sama kuin kuluttajien käyttämä kieli – kännykkä on kännykkä eikä multimediatietokone, vaikka yritys niin sitä kauppaisikin.
Paljonko se maksaa?
Kuluttajia voi kuunnella suurella ja pienellä rahalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä mihin haluaa investoida. Suomessa investoidaan tyypillisesti tekniikkaan ja kun investointi on tehty, ryhdytään miettimään miten käyttäjät saadaan oppimaan hankittu tekninen ratkaisu. Välttämättä oppimista ei tapahdu koskaan. Toinen vaihtoehto on investoida ensin kuluttajiin ja tutkia, miten organisaation tavoite voidaan pukea asiakkaan kielelle ja mitä asioita kannattaa toteuttaa (teknisestikin) ja mitä ei. Käyttäjälähtöistä, kuten perinteistäkin, verkkopalveluiden toteuttamistapaa kannattaa myös seurata numeroilla ja asettaa sopivat mittarit, joilla mitata toteutuksen onnistumista. Mittareina voi esimerkiksi olla asiakastyytyväisyys, reklamaatioiden määrä tai kontaktit asiakaspalveluun, jotka kaikki vaikuttavat yrityksen liikevaihtoon ja -voittoon. Kaikki nämä luvut tyypillisesti muuttuvat positiivisemmiksi, mikäli palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ne, jotka palvelun parissa lopulta tulevat aikaansa viettämään – käyttäjät.
http://www.really.fi/blog/2011/12/16/yritys-tuu-ikkunaan-%e2%80%93-taalla-huutaa-kayttaja/feed/ 0 ]]>Mitä Internet company sitten aikoinaan tarkoitti? Joskus 2000-luvun alussa se tarkoitti yritystä, joka vei prosessinsa verkkoon. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti kotisivuja, mutta tietysti myös verkkokauppaa ja isoissa yrityksissä tehtiin myös Intranetiä ja vaikkapa henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä.2000-luvun puolessa välissä Internet company oli yritys, jonka tuote oli verkkopalvelu. Vaikkapa Google. Tai Amazon.
Mitä Internet company sitten on tänä päivänä? No, sehän on yritys, joka ottaa verkon lähtökohdaksi, kun miettii liiketoimintaansa tai liiketoimintaan liittyviä asioita. Yritys, joka kysyy aina “miten tämä toimisi verkossa?” tai “miten tämä tukee meidän verkkonäkyvyyttämme?”.
Otetaanpa muutama esimerkki. Mieti, onko yrityksesi nimi hakukoneystävällinen, jääkö se mieleen (siis asiakkaalle, ole nyt rehellinen, kun mietit)? Entäpä logosi? Onko yrityksesi brändi kenties suunniteltu silloin, kun verkolla ei ollut niin suuri merkitys? Mikä on seuraus, jos logossasi ei ole yrityksen nimeä ja se on ainoa yritykseesi viittaava asia tuotteessasi? Seuraus on se, että potentiaalinen asiakas ei voi hakea verkosta siitä lisätietoja, koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Kaupat jäi siis tekemättä, sori.
Entäs kun mietit brändisi uudistusta? Internet company tekee senkin verkko edellä. Miten? No, esimerkiksi typografiaa suunnitellessa kannattaa valita mielummin fontti, josta on olemassa webbiversio. Silloin fontti näyttää siltä kuin pitääkin ilman kikkailuja. Jos brändin suojelemiseksi tänä päivänä pitää vaihtaa verkkosivujen pääotsikot tekstistä kuviksi, on vika, anteeksi nyt vaan, brändissä eikä siinä, että tyhmät selaimet (kyllä, monikossa) eivät vaan näytä fonttia just oikein.
Verkkosivujen uudistus voi siis olla hyvä lähtökohta koko brändin uudistukselle.
Jos verkon ottaa huomioon oikealla tavalla, siirtyy koko suunnittelu aika luontevasti hyvin käyttäjälähtöiseksi. Verkossa ihminen on yksin tutkimassa tuotteita ja palveluita, ei ole apuna myyjää, joka havaitsee ilmeistä ja eleistä, että ohi meni tuo myyntilause, kokeillaanpas toista. Jos tuotteesi, palvelukonseptisi tai tuotevalikoimasi on liian monimutkainen esittää ja myydä verkossa, niin ehkä se ei olekaan verkon vika…
]]>Muistatteko vielä termin “Internet company”. Ei se mitään, sehän on lähes yhtä ysäriä kuin termi Webmaster. Mutta, ajattelin kuitenkin palauttaa sen teidän mieliinne, sillä se on mielestäni erittäin hyvä termi. Tosin se, mitä se nykyään tarkoittaa, on tietysti muuttunut.
Mitä Internet company sitten aikoinaan tarkoitti? Joskus 2000-luvun alussa se tarkoitti yritystä, joka vei prosessinsa verkkoon. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti kotisivuja, mutta tietysti myös verkkokauppaa ja isoissa yrityksissä tehtiin myös Intranetiä ja vaikkapa henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä.2000-luvun puolessa välissä Internet company oli yritys, jonka tuote oli verkkopalvelu. Vaikkapa Google. Tai Amazon.
Mitä Internet company sitten on tänä päivänä? No, sehän on yritys, joka ottaa verkon lähtökohdaksi, kun miettii liiketoimintaansa tai liiketoimintaan liittyviä asioita. Yritys, joka kysyy aina “miten tämä toimisi verkossa?” tai “miten tämä tukee meidän verkkonäkyvyyttämme?”.
Otetaanpa muutama esimerkki. Mieti, onko yrityksesi nimi hakukoneystävällinen, jääkö se mieleen (siis asiakkaalle, ole nyt rehellinen, kun mietit)? Entäpä logosi? Onko yrityksesi brändi kenties suunniteltu silloin, kun verkolla ei ollut niin suuri merkitys? Mikä on seuraus, jos logossasi ei ole yrityksen nimeä ja se on ainoa yritykseesi viittaava asia tuotteessasi? Seuraus on se, että potentiaalinen asiakas ei voi hakea verkosta siitä lisätietoja, koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Kaupat jäi siis tekemättä, sori.
Entäs kun mietit brändisi uudistusta? Internet company tekee senkin verkko edellä. Miten? No, esimerkiksi typografiaa suunnitellessa kannattaa valita mielummin fontti, josta on olemassa webbiversio. Silloin fontti näyttää siltä kuin pitääkin ilman kikkailuja. Jos brändin suojelemiseksi tänä päivänä pitää vaihtaa verkkosivujen pääotsikot tekstistä kuviksi, on vika, anteeksi nyt vaan, brändissä eikä siinä, että tyhmät selaimet (kyllä, monikossa) eivät vaan näytä fonttia just oikein.
Verkkosivujen uudistus voi siis olla hyvä lähtökohta koko brändin uudistukselle.
Jos verkon ottaa huomioon oikealla tavalla, siirtyy koko suunnittelu aika luontevasti hyvin käyttäjälähtöiseksi. Verkossa ihminen on yksin tutkimassa tuotteita ja palveluita, ei ole apuna myyjää, joka havaitsee ilmeistä ja eleistä, että ohi meni tuo myyntilause, kokeillaanpas toista. Jos tuotteesi, palvelukonseptisi tai tuotevalikoimasi on liian monimutkainen esittää ja myydä verkossa, niin ehkä se ei olekaan verkon vika…
http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/feed/ 1 ]]>
Cuution uusi aloitusnäkymä
Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, joiden hakukonesijoitus on muuttunut eniten, uudet linkit ja kilpailijoiden tilanteen. Koska Cuution keräämä data ei häviä, käyttäjä voi tarkastella tiliään milloin tahansa ja valitsemaltaan ajankohdalta. Nopea vilkaisu aloitusnäkymään summaa viime viikkojen tärkeimmät muutokset, joihin voi myöhemmin paneutua.
Kilpailutilanne Googlessa
Kaikkien näkymien linkkivalikko ja pikatoiminnot on yhtenäistetty. Avainsanojen ja kilpailijoiden lisääminen on nyt mahdollista kaikissa näkymissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
Cuution lähtökohtana on jatkossakin hyödyllisen informaation viestiminen selkeästi. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailtamme ja otamme ne huomioon jatkossakin kehittäessämme Cuutiota vahvaksi osaksi asiakkaidemme menestyvää liiketoimintaa. Lukekaa myös Cuution blogista vinkkejä oman verkkonäkyvyydenne kehittämiseen ja hyödyntäkää Cuutio-käyttöliittymästä löytyvää Support-valikkoa, josta löydätte nopeita opastuksia Cuution käyttöön!
Lisätietoja Cuutiosta:
Heidi Tiainen
Product Marketing Manager
Puh: 044 764 1069
Cuutio on saanut uuden ilmeen ja uuden aloitusnäkymän. Uudistusten taustalla on käytettävyyden parantaminen ja verkkonäkvyyden muutosten korostaminen.
Cuution uusi aloitusnäkymä
Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, joiden hakukonesijoitus on muuttunut eniten, uudet linkit ja kilpailijoiden tilanteen. Koska Cuution keräämä data ei häviä, käyttäjä voi tarkastella tiliään milloin tahansa ja valitsemaltaan ajankohdalta. Nopea vilkaisu aloitusnäkymään summaa viime viikkojen tärkeimmät muutokset, joihin voi myöhemmin paneutua.
Kilpailutilanne Googlessa
Kaikkien näkymien linkkivalikko ja pikatoiminnot on yhtenäistetty. Avainsanojen ja kilpailijoiden lisääminen on nyt mahdollista kaikissa näkymissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
Cuution lähtökohtana on jatkossakin hyödyllisen informaation viestiminen selkeästi. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailtamme ja otamme ne huomioon jatkossakin kehittäessämme Cuutiota vahvaksi osaksi asiakkaidemme menestyvää liiketoimintaa. Lukekaa myös Cuution blogista vinkkejä oman verkkonäkyvyydenne kehittämiseen ja hyödyntäkää Cuutio-käyttöliittymästä löytyvää Support-valikkoa, josta löydätte nopeita opastuksia Cuution käyttöön!
Lisätietoja Cuutiosta:
Heidi Tiainen
Product Marketing Manager
Puh: 044 764 1069
Meme käsitteenä tarkoittaa palasta kulttuuria, jota voidaan levittää esimerkiksi puheessa, tekstissä, kuvissa ja videoissa. Termin kehitti brittiläinen evoluutiobiologi Richard Dawkins kirjassa ”The Selfish Gene” (1976). Suurempaa huomiota meme on saanut internetin yleistymisen yhteydessä.
Look at your company’s website. Now look at our clients’. Back to yours, NOW BACK TO OUR CLIENTS’. Sadly, you are not our client. But if you contacted me right now your website could look like our clients’. Thadaa! Näin olen levittänyt palasen kulttuuria sinulle. Tämän memen alkuperä on Old Spice -mainos vuodelta 2010, jossa naurettavan hyväkroppainen entinen NFL-pelaaja kertoo sinulle miksi kannattaa käyttää Old Spice suihkusaippuaa. Mainosta on katsottu Youtubessa 36 miljoonaa kertaa ja se on poikinut käsittämättömän määrän sitä parodioivia videoita. Niin, ja kuoleva brändi sai toisen mahdollisuuden.
The most interesting man in the world. Dos Equis. 2007. Erittäin hauska mainos, jossa todetaan muutama fakta maailman mielenkiintoisimmasta miehestä, joka luonnollisesti juo Dos Equis olutta. Silloin, kun juo olutta. Tämä meme on yksi levinneisimmistä. Se on saanut versioita niin videoformaatissa, kuin erityisesti kuvien muodossa. Kaava on yksinkertainen: ”I don´t always X, but when I do, I Y”.
KISSA! Näitä riittää. Miten se liittyy pistaasipähkinöihin? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta se on video kissasta. Joka on vähän niin kuin ihminen. Joka soittaa koskettimia. Siksi.
No mitä väliä tällä kaikella on? Mainostoimistojen, teinien ja nörttien tekemiä haa-haa-hauskoja videoita ja kuvia sosiaalisissa medioissa, joissa ne muutenkin viettää ihan liikaa aikaa. No, kerronpa oman näkemykseni. Old Spice -mainos uudisti brändin imagon ja teki siitä taas coolin. Dos Equis tuli memen ansiosta minunkin tietoisuuteeni ja huomaan, kun se on jonkin ravitsemusliikkeen tarjonnassa. Tuota kissavideota en lähde avaamaan, haluan nauttia siitä tunteesta, etten vain tajua.
Mitä yhteistä näillä memeillä on? Trafiikki. Ne luovat paljon trafiikkia internetissä. Brändejä käytetään hakusanoina, kun hauskoja videoita etsitään Googlesta ja Youtubesta. Väitän, että kovin moni ei pysty tilauksesta luomaan tarttuvaa internet memeä. Siis sellaista, joka lähtee liikkumaan sosiaalisissa medioissa kulovalkean tavoin ja saa uusia hauskoja muotoja. Kuitenkin se, mihin voi vaikuttaa on trafiikin ohjaus. Huolehdi, että näyt kampanjan lanseeraamisen aikaan oikeilla avainsanoilla, jotta saat ohjattua käyttäjät haluamaasi sisältöön. Seuraa memen kehittymistä ja reagoi siihen. Tämä on hyvä tapa kommunikoida potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tätä he kuuntelevat. Ole rehellinen ja osaa nauraa itsellesi ja brändillesi. Muuten sinulle nauretaan. Muuten olet keisari.
Kirjoittaja on uusi.
Lähteitä:
knowyourmeme.com
en.wikipedia.org/wiki/Meme
nmincite.com/?p=2944
Ja seuraavaksi jotain aivan muuta: internet meme. Ei sillä, että tämä olisi jokaisen päättäjän bisneskriittisin asia, jonka tuntemista ilman ei tulisi nykymaailmassa toimeen, mutta memet ovat kiehtova aihe ja niiden seuraaminen auttaa ymmärtämään nopeasti kehittyvää käyttäjien kulttuuria netissä. Memet naurattavat, yhdistävät ja luovat mahdollisuuden kommunikoida luovasti ja joskus yli kielimuurien. Kenen mielestä kissanpennut eivät muka ole söpöjä?
Meme käsitteenä tarkoittaa palasta kulttuuria, jota voidaan levittää esimerkiksi puheessa, tekstissä, kuvissa ja videoissa. Termin kehitti brittiläinen evoluutiobiologi Richard Dawkins kirjassa ”The Selfish Gene” (1976). Suurempaa huomiota meme on saanut internetin yleistymisen yhteydessä.
Look at your company’s website. Now look at our clients’. Back to yours, NOW BACK TO OUR CLIENTS’. Sadly, you are not our client. But if you contacted me right now your website could look like our clients’. Thadaa! Näin olen levittänyt palasen kulttuuria sinulle. Tämän memen alkuperä on Old Spice -mainos vuodelta 2010, jossa naurettavan hyväkroppainen entinen NFL-pelaaja kertoo sinulle miksi kannattaa käyttää Old Spice suihkusaippuaa. Mainosta on katsottu Youtubessa 36 miljoonaa kertaa ja se on poikinut käsittämättömän määrän sitä parodioivia videoita. Niin, ja kuoleva brändi sai toisen mahdollisuuden.
The most interesting man in the world. Dos Equis. 2007. Erittäin hauska mainos, jossa todetaan muutama fakta maailman mielenkiintoisimmasta miehestä, joka luonnollisesti juo Dos Equis olutta. Silloin, kun juo olutta. Tämä meme on yksi levinneisimmistä. Se on saanut versioita niin videoformaatissa, kuin erityisesti kuvien muodossa. Kaava on yksinkertainen: ”I don´t always X, but when I do, I Y”.
KISSA! Näitä riittää. Miten se liittyy pistaasipähkinöihin? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta se on video kissasta. Joka on vähän niin kuin ihminen. Joka soittaa koskettimia. Siksi.
No mitä väliä tällä kaikella on? Mainostoimistojen, teinien ja nörttien tekemiä haa-haa-hauskoja videoita ja kuvia sosiaalisissa medioissa, joissa ne muutenkin viettää ihan liikaa aikaa. No, kerronpa oman näkemykseni. Old Spice -mainos uudisti brändin imagon ja teki siitä taas coolin. Dos Equis tuli memen ansiosta minunkin tietoisuuteeni ja huomaan, kun se on jonkin ravitsemusliikkeen tarjonnassa. Tuota kissavideota en lähde avaamaan, haluan nauttia siitä tunteesta, etten vain tajua.
Mitä yhteistä näillä memeillä on? Trafiikki. Ne luovat paljon trafiikkia internetissä. Brändejä käytetään hakusanoina, kun hauskoja videoita etsitään Googlesta ja Youtubesta. Väitän, että kovin moni ei pysty tilauksesta luomaan tarttuvaa internet memeä. Siis sellaista, joka lähtee liikkumaan sosiaalisissa medioissa kulovalkean tavoin ja saa uusia hauskoja muotoja. Kuitenkin se, mihin voi vaikuttaa on trafiikin ohjaus. Huolehdi, että näyt kampanjan lanseeraamisen aikaan oikeilla avainsanoilla, jotta saat ohjattua käyttäjät haluamaasi sisältöön. Seuraa memen kehittymistä ja reagoi siihen. Tämä on hyvä tapa kommunikoida potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tätä he kuuntelevat. Ole rehellinen ja osaa nauraa itsellesi ja brändillesi. Muuten sinulle nauretaan. Muuten olet keisari.
Kirjoittaja on uusi.
Lähteitä:
knowyourmeme.com
en.wikipedia.org/wiki/Meme
nmincite.com/?p=2944
Haluaisin tuoda hyvän pointin esille viikoilla esintyneen Franticin Tommi Pelkoselta. Verkko ei enää ole sisällönjakokanava, vaan businesspaikka.Verkkonäkyvyys tulee ottaa osaksi liiketoimintasuunnittelua ja sen tulee ennen kaikkea olla investointi kustannuslaskelmineen ja tuottotavoitteineen. Verkko on muuttanut ja ohjaa ostokäyttäytymistä. Tietoa odotetaan olevan koko ajan saatavilla, ja yrityksiä ja tuotteita tutkitaan ja vertaillaan yhä enemmän ja tarkemmin.
Haut ja sosiaalinen läsnäolo ovat osa jokapäiväistä verkkokäyttäytymistä, ei erikoisalue. Perinteinen puskaradio on muuttunut pihan pienestä pensaasta kokonaiseksi metsäksi, joka todellakin vastaa, kun sinne huudetaan. Vanha viisaus, että hyvästä kokemuksesta kerrotaan neljälle ja huonosta 20 henkilölle ei päde enää lainkaan, kun keskimääräisellä Facebook-käyttäjälläkin on jo 130 kaveria. Tutuille tiedottaminen on vaan parin klikin päässä ja tieto on jaettavissa moneen eri kanavaan hetkessä.
Ottakaa siis verkko tosissaan. Verkko tuo lisää myyntiä, lisää liidejä ja kustannussäästöjä. Tarkkailkaa mikä tuottaa ja mikä maksaa. Käyttäkää ammattilaisia apuna verkkonäkyvyyden parantamisessa ja verkon hyödyntämisessä, koska mikään investointi ei ole itsestäänselvyys ja jokaisen investoinnin halutaan lopulta tuottavan. Investointi tarvitsee kunnon strategian taakseen, koska muutenhan se on vaan pöljä hanke.
]]>Ajat ovat muuttuneet. Viime viikolla Markkinointiviestinnänviikoilla käsiteltiin lähes yksinomaan verkkomaailmaa. Puhuttiin digitaalisesta palvelumuotoilusta, eStrategiasta ja tietenkin sosiaalisesta mediasta kaikilla mausteilla. Hiilijalanjälki on niin 2008, nyt puhutaan digijalanjäljestä! Tämä tarkoittaa, että markkinointi ja viestintä on tänä päivänä yhtä kuin verkko, mutta ennen kaikkea liiketoimintapaikkana on nykyään verkko.
Haluaisin tuoda hyvän pointin esille viikoilla esintyneen Franticin Tommi Pelkoselta. Verkko ei enää ole sisällönjakokanava, vaan businesspaikka.Verkkonäkyvyys tulee ottaa osaksi liiketoimintasuunnittelua ja sen tulee ennen kaikkea olla investointi kustannuslaskelmineen ja tuottotavoitteineen. Verkko on muuttanut ja ohjaa ostokäyttäytymistä. Tietoa odotetaan olevan koko ajan saatavilla, ja yrityksiä ja tuotteita tutkitaan ja vertaillaan yhä enemmän ja tarkemmin.
Haut ja sosiaalinen läsnäolo ovat osa jokapäiväistä verkkokäyttäytymistä, ei erikoisalue. Perinteinen puskaradio on muuttunut pihan pienestä pensaasta kokonaiseksi metsäksi, joka todellakin vastaa, kun sinne huudetaan. Vanha viisaus, että hyvästä kokemuksesta kerrotaan neljälle ja huonosta 20 henkilölle ei päde enää lainkaan, kun keskimääräisellä Facebook-käyttäjälläkin on jo 130 kaveria. Tutuille tiedottaminen on vaan parin klikin päässä ja tieto on jaettavissa moneen eri kanavaan hetkessä.
Ottakaa siis verkko tosissaan. Verkko tuo lisää myyntiä, lisää liidejä ja kustannussäästöjä. Tarkkailkaa mikä tuottaa ja mikä maksaa. Käyttäkää ammattilaisia apuna verkkonäkyvyyden parantamisessa ja verkon hyödyntämisessä, koska mikään investointi ei ole itsestäänselvyys ja jokaisen investoinnin halutaan lopulta tuottavan. Investointi tarvitsee kunnon strategian taakseen, koska muutenhan se on vaan pöljä hanke.
http://www.really.fi/blog/2011/10/05/verkko-on-business-paikka/feed/ 0 ]]>Puhuttele kävijää
Hakusanamainonta tai muu hakusanaoptimointi voi tuoda asiakkaita sivustollesi, mutta jos sivustosi sisältö ei puhuttele kävijää, lähtee kävijä saman tien pois. Verkkoon kirjoittamisen ympärillä pyörii jos jonkinlaista myyttiä, tarua ja totuutta, mutta mahdotonta hyvä verkkokirjoittaminen ei ole. Tosin, jos tarkkoja ollaan, ei verkkokirjoittaminen ole pelkästään kirjoittamista, vaan myös erilaisten tietosisältöjen ryhmittelyä ja tuomista tietoa ja sisältöä olennaisiin asiayhteyksiin, tekstin ja muun median yhdistämistä verkon sallimin keinoin, ja parhaimmillaan sekä erityyppisiä lukijoita että hakukoneita miellyttävän sisällön tuottamista.
Jos sinusta tuntuu, että sivustosi kävijät eivät ymmärrä tuotteitasi tai palveluitasi ja joudut vastailemaan paljon tiedusteluihin, on syy erittäin todennäköisesti sisällössä. Painetun esitteen teksti toimii harvoin verkossa, vaikka siinä ei sisällöllisesti mitään vikaa olisikaan. Esitteet, yrityksesi tuoteasiantuntijat, asiakaspalvelun henkilöstö ovat kultaakin kalliimpia tietolähteitä. Esiteteksteihin perehtymällä ja asiantuntijoita haastattelemalla voi tuotteesta löytää aivan uusia puolia mitä korostaa.
Mieti kävijää – Mitä hän oikeasti etsii
Kotisivujen sisältö tehdään edelleen hyvin organisaatiolähtöisesti. Mitä me olemme ja mitä me teemme. Kävijä on kuitenkin vain ja ainoastaan kiinnostunut siitä, onko minulle jotain tarjottavaa? What’s in it for me? Kävijälähtöisen sisällön suunnittelu ei ole ollenkaan helppoa, ja siksi niin monet epäonnistuvat siinä.
Täällä Reallyssä olemme ymmärtäneet asiakkaidemme tuskan, ja tarjoamme apua sisällön suunnittelussa. Jos pohdiskelet, että ”Tarttis tehrä jotain”, mutta verkkosivustosi kokonaisuudistus on hiljattain tehty, keskitä resurssisi seuraavaksi sisältöön ja sen kehittämiseen.
]]>Miten saisin kerrottua yrityksen viestin kiireiselle surffailijalle, joka saapuu kotisivuilleni Googlesta tai linkin kautta ja suostuu antamaan vain muutaman sekunnin ajastaan? Miten saisin kävijän pysähtymään edes hetkeksi, tutustumaan yritykseni tuotteisiin ja ymmärtämään että meihin kannattaa ottaa yhteyttä?
Puhuttele kävijää
Hakusanamainonta tai muu hakusanaoptimointi voi tuoda asiakkaita sivustollesi, mutta jos sivustosi sisältö ei puhuttele kävijää, lähtee kävijä saman tien pois. Verkkoon kirjoittamisen ympärillä pyörii jos jonkinlaista myyttiä, tarua ja totuutta, mutta mahdotonta hyvä verkkokirjoittaminen ei ole. Tosin, jos tarkkoja ollaan, ei verkkokirjoittaminen ole pelkästään kirjoittamista, vaan myös erilaisten tietosisältöjen ryhmittelyä ja tuomista tietoa ja sisältöä olennaisiin asiayhteyksiin, tekstin ja muun median yhdistämistä verkon sallimin keinoin, ja parhaimmillaan sekä erityyppisiä lukijoita että hakukoneita miellyttävän sisällön tuottamista.
Jos sinusta tuntuu, että sivustosi kävijät eivät ymmärrä tuotteitasi tai palveluitasi ja joudut vastailemaan paljon tiedusteluihin, on syy erittäin todennäköisesti sisällössä. Painetun esitteen teksti toimii harvoin verkossa, vaikka siinä ei sisällöllisesti mitään vikaa olisikaan. Esitteet, yrityksesi tuoteasiantuntijat, asiakaspalvelun henkilöstö ovat kultaakin kalliimpia tietolähteitä. Esiteteksteihin perehtymällä ja asiantuntijoita haastattelemalla voi tuotteesta löytää aivan uusia puolia mitä korostaa.
Mieti kävijää – Mitä hän oikeasti etsii
Kotisivujen sisältö tehdään edelleen hyvin organisaatiolähtöisesti. Mitä me olemme ja mitä me teemme. Kävijä on kuitenkin vain ja ainoastaan kiinnostunut siitä, onko minulle jotain tarjottavaa? What’s in it for me? Kävijälähtöisen sisällön suunnittelu ei ole ollenkaan helppoa, ja siksi niin monet epäonnistuvat siinä.
Täällä Reallyssä olemme ymmärtäneet asiakkaidemme tuskan, ja tarjoamme apua sisällön suunnittelussa. Jos pohdiskelet, että ”Tarttis tehrä jotain”, mutta verkkosivustosi kokonaisuudistus on hiljattain tehty, keskitä resurssisi seuraavaksi sisältöön ja sen kehittämiseen.
http://www.really.fi/blog/2011/08/26/koukuta-kavijasi-hyvalla-sisallolla/feed/ 0 ]]>Ajatellaan pankissa asioimista. Haluat lainan asuntoa/autoa/elämää varten. Sinulta löytyy varmasti kysymyksiä ja tietoa, jota haluaisit saada ja jota et vielä edes tiedä. Voin kertoa, että työpäivän jälkeen pankkiin ehtiminen klo 16.30 mennessä vaatii sellaista kuviointia, että ykkösketjukin olisi sekaisin. Saati sitten niiden kaikkien kysymysten sovittaminen siihen työpäivän jälkeiseen vaivaiseen puoleentuntiin, ja myyjällekin pitäisi jo näyttää vihreää tai punaista.
Mitä teet? Otat selvää ennakkoon asioista ja tarjonnasta, jotta tiedät mitä ja mistä kannattaa kysyä. Ja nettiin, ja Googleen: ”pankkilaina”. Nyt pankit hereille, täältä tulee palaute. Hakusanalla ”pankkilaina” Googlen luonnollisiin tuloksiin nousee vain yksi pankki. Kyllä yksi pankki. Luulin, että nousi toinenkin, mutta sivu ei ollutkaan evli.fi vaan evl.fi. Niimpä, jopa Suomen evankelis-luterilainen kirkko nousee sanalla ”pankkilaina”, mutta pankkeja ei. Eikö pankeilla ole kilpailua? Eikö pankkien suurin tulo ole myydä rahaa? Miten ne myy? Pankkilainoin. Ja pankkien melkein arvokkaimmalla sanalla ei ole mitään arvoa.
Kyseisellä hakusanalla tosiaan löytyi muuta kuin pankkeja, muun muassa blogeja ja keskustelupalstoja aiheesta. Sitä kansansanaa ja tietoa pankkilainoista. Ja sinne meidän pankkilainanottajakin menee. Mutta missä on itse asiantuntija, kun sitä tarvitaan? Jos pankki A:lla on hyvät lainaehdot, hyvä palvelu ja muutenkin pankin brändi tahtoo olla helposti lähestyttävä, niin hyvä ihme, ole! Tuo kaikki tämä esille. Löydy helposti niillä kaikilla hakusanoilla, joita kaikki mahdolliset asiakkaat käyttävät ja löydy ainakin niillä kaikista selkeimmillä. Nyt muutosta kuvioihin, toivottasti ensi viikolla hakusanalla ”pankkilaina” tätäkin blogia paremmin sijoittuisi ihan oikeita pankkeja.
Enää tulosten ei tarvitse tulla yllätyksenä, sillä Google-sijoitusten seuraaminen on viimeinkin helppoa. Cuutio on selaimella käytettävä työkalu, jolla voit vaivatta seurata tärkeiden avainsanojen Google-sijoituksia ja sijoitusten kehittymistä, kilpailijoiden näkyvyyttä ja verkostoja sekä löytää ihan uusia tärkeitä avainsanoja ja kilpailijoita. Kokeile maksutta osoitteessa www.cuutio.fi.
]]>Miten nykypäivän asiakas etsii tietoa? Maailma on muuttunut Kuponkiuutisista Googleen. Ovissa lukee EI MAINOKSIA, koska tietoa halutaan etsiä itse ja silloin, kun se on ajankohtaista. Outbound-markkinointi on out ja inbound-markkinointi on in.
Ajatellaan pankissa asioimista. Haluat lainan asuntoa/autoa/elämää varten. Sinulta löytyy varmasti kysymyksiä ja tietoa, jota haluaisit saada ja jota et vielä edes tiedä. Voin kertoa, että työpäivän jälkeen pankkiin ehtiminen klo 16.30 mennessä vaatii sellaista kuviointia, että ykkösketjukin olisi sekaisin. Saati sitten niiden kaikkien kysymysten sovittaminen siihen työpäivän jälkeiseen vaivaiseen puoleentuntiin, ja myyjällekin pitäisi jo näyttää vihreää tai punaista.
Mitä teet? Otat selvää ennakkoon asioista ja tarjonnasta, jotta tiedät mitä ja mistä kannattaa kysyä. Ja nettiin, ja Googleen: ”pankkilaina”. Nyt pankit hereille, täältä tulee palaute. Hakusanalla ”pankkilaina” Googlen luonnollisiin tuloksiin nousee vain yksi pankki. Kyllä yksi pankki. Luulin, että nousi toinenkin, mutta sivu ei ollutkaan evli.fi vaan evl.fi. Niimpä, jopa Suomen evankelis-luterilainen kirkko nousee sanalla ”pankkilaina”, mutta pankkeja ei. Eikö pankeilla ole kilpailua? Eikö pankkien suurin tulo ole myydä rahaa? Miten ne myy? Pankkilainoin. Ja pankkien melkein arvokkaimmalla sanalla ei ole mitään arvoa.
Kyseisellä hakusanalla tosiaan löytyi muuta kuin pankkeja, muun muassa blogeja ja keskustelupalstoja aiheesta. Sitä kansansanaa ja tietoa pankkilainoista. Ja sinne meidän pankkilainanottajakin menee. Mutta missä on itse asiantuntija, kun sitä tarvitaan? Jos pankki A:lla on hyvät lainaehdot, hyvä palvelu ja muutenkin pankin brändi tahtoo olla helposti lähestyttävä, niin hyvä ihme, ole! Tuo kaikki tämä esille. Löydy helposti niillä kaikilla hakusanoilla, joita kaikki mahdolliset asiakkaat käyttävät ja löydy ainakin niillä kaikista selkeimmillä. Nyt muutosta kuvioihin, toivottasti ensi viikolla hakusanalla ”pankkilaina” tätäkin blogia paremmin sijoittuisi ihan oikeita pankkeja.
Enää tulosten ei tarvitse tulla yllätyksenä, sillä Google-sijoitusten seuraaminen on viimeinkin helppoa. Cuutio on selaimella käytettävä työkalu, jolla voit vaivatta seurata tärkeiden avainsanojen Google-sijoituksia ja sijoitusten kehittymistä, kilpailijoiden näkyvyyttä ja verkostoja sekä löytää ihan uusia tärkeitä avainsanoja ja kilpailijoita. Kokeile maksutta osoitteessa www.cuutio.fi.
http://www.really.fi/blog/2011/05/27/pankkilaina-kirkolta/feed/ 3 ]]>Jotta aiheesta saadaan vielä monimutkaisempi, velloo sen ympärillä keskustelu “white hat” ja “black hat” -tekniikoista. Siis mistä? No, todella suoraviivaisesti ilmaistuna: white hat -tekniikat ovat niin sanotusti laillisia keinoja nousta ylös hakukonetuloksissa ja black hat -tekniikoilla puolestaan pyritään huijaamaan hakukoneita. Anteeksi, sanoinko hakukoneita? Tarkoitin tietysti kuluttajia, käyttäjiä.
Mietipä tilannetta, jossa kadulla on kaksi kilpailevaa kauppaa vierekkäin ja toisen kaupan rahakkaampi omistaja rakentaisi kadulle oville vievän käytävän, jossa olisi iso aukko hänen kaupan ovelle ja vain pienen pieni rakonen naapurikaupan ovelle. Tai entäs jos Helsingin Sanomat ja Seiska vaihtaisivat kansiaan; vain saadakseen lukijat siirtymään sisältöön (kumpi kansi sitten ketäkin enemmän houkuttelee). Tähän juuri pyritään black hat -tekniikalla; nousemaan epäreiluin keinoin listassa ylemmäksi.
Kaita katu ei aina houkuttele, kun on leveää leipää tarjolla
Toki kun asiaa ajattelee, niin kyllähän kaikenlaiset kepulikonstitkin houkuttelee; sen verran kriittistä hakukonetuloksissa menestyminen on. Kuuluisa ja rahakas esimerkki black hatin käytöstä tulee tietysti amerikan mailta. Siellä paikallinen suuri kauppaketju J.C.Penney takoi urakalla joulumyyntiä huijaamalla hakukoneita. J.C. Penney hankki (tai joku hankki, mitäänhän J.C. Penney ei koskaan myöntänyt) sivuilleen osoittavia linkkejä väärin keinoin; sivustolle osoittavien linkkien määrä nimittäin nostaa osakkeita hakukoneessa, koska se, että joku linkittää sivullesi, on hyvä merkki. Vielä parempi on, jos sivusto, jolta linkitetään, liittyy samaan aihealueeseen kuin sinun sivustosi. J.C.Penney tapauksessa linkit oli ostettu. Konehan ei moista huomaa ja niin J.C.Penney sai kivasti verkkokauppaansa kävijöitä ja raportoi tammikuussa mahtavasta joulumyyntituloksesta. Huhutaan, että joku J.C.Penneyn kilpalijoista kävi epäluuloiseksi ja kerä alkoi sen jälkeen purkautua. Luonnollisesti myös Google närkästyi asiasta.
Ajattele käyttäjiä, älä hakukoneita
Mitä sitten ovat white hat -tekniikat, ne lailliset. Yksi vaihtoehto on oikeasti ajatella koko asiaa siitä näkökulmasta, että mikä tekee sivustosta loppukäyttäjälle olennaisen. Jos kissaihminen etsii kissasivustoa hakusanalla kissa ja sivustosi kertoo kissoista, ei sinun tarvitse huijata hakukoneita piilottamalla avainsanaa “kissa” kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Käyttäjä ei myöskään poistu välittömästi pettyneenä sivultasi, koska sivustolla todellakin kerrotaan kissoista.
Hakukoneoptimoinnissa pääsee pitkälle, kun noudattaa muutamaa hyvää nyrkkisääntöä ja ne kaikki liittyvät sisältöön ja siihen, että sivusto todellakin vastaa sitä, mitä käyttäjä on hakenut. Näitä ovat muun muassa selkokieliset sivujen osoitteet, sivun sisältöä hyvin kuvaava kuvausteksti ja sivun nimi, otsikko ja varsinainen sisältö.
Jos sivusi siis kertoo lyhytkarvaisten kissojen turkin hoidosta, varmista, että tuo asia esiintyy noissa kaikissa mainituissa elementeissä, ja että sivun sisältö on oikeasti kiinnostavaa luettavaa kissaihmiselle, jolla on lyhytkarvainen kissa ja joka hakee vinkkejä sen turkin huoltoon.
Myös sisäinen linkitys on tärkeää (eli miten paljon sivullasi on linkkejä sivustosi muille sivuille), mutta muista siinäkin aina ajatella kuluttajaa: nosta vain kyseisen sivun sisältöön liittyviä, käyttäjän kannalta olennaisia linkkejä, sen osaat päättää vain sinä, ei mikään kone.
Ja näitä nyrkkisääntöjä on toki muitakin. Mutta jotain monimutkaista tässä hakukoneoptimoinnissa kyllä on; miten pysyä ajantasalla siitä millä ihmeen sanoilla käyttäjät yrityksesi tuotteita hakevat. Itse kiinnostuin fysioterapeutin odotushuoneessa kivasta kumisesta ilmatyynystä, joka asetetaan pehvan alle ja näin se vähentää selän kuormitusta istumatöissä. Ajattelin, että josko noita myytäisiin verkossa. En keksinyt mitään muuta hakusanaa kuin “aikuisten pierutyyny”. Ei löytynyt sillä.
Lue lisää hakukoneoptimoinnista:
Hakukoneoptimointi for dummies
Sesam hakukoneoptimoi! 6 pointtia näkyvyydestä
Tiedättekö mitä, minusta hakukoneoptimoinnin ympärille on turhaan rakentunut mielikuva, että se on hirvittävän monimutkaista ja vaatii onnistuakseen jos jonkinmoista projektia ja prosessia ja tietysti konsultteja. Erinäisiä kikkareitakin on rakennettu, jotka mystisesti nostavat esimerkiksi sivuston sisäisten linkkien määrää ja täten myös hakukoneen kiinnostusta.
Jotta aiheesta saadaan vielä monimutkaisempi, velloo sen ympärillä keskustelu “white hat” ja “black hat” -tekniikoista. Siis mistä? No, todella suoraviivaisesti ilmaistuna: white hat -tekniikat ovat niin sanotusti laillisia keinoja nousta ylös hakukonetuloksissa ja black hat -tekniikoilla puolestaan pyritään huijaamaan hakukoneita. Anteeksi, sanoinko hakukoneita? Tarkoitin tietysti kuluttajia, käyttäjiä.
Mietipä tilannetta, jossa kadulla on kaksi kilpailevaa kauppaa vierekkäin ja toisen kaupan rahakkaampi omistaja rakentaisi kadulle oville vievän käytävän, jossa olisi iso aukko hänen kaupan ovelle ja vain pienen pieni rakonen naapurikaupan ovelle. Tai entäs jos Helsingin Sanomat ja Seiska vaihtaisivat kansiaan; vain saadakseen lukijat siirtymään sisältöön (kumpi kansi sitten ketäkin enemmän houkuttelee). Tähän juuri pyritään black hat -tekniikalla; nousemaan epäreiluin keinoin listassa ylemmäksi.
Kaita katu ei aina houkuttele, kun on leveää leipää tarjolla
Toki kun asiaa ajattelee, niin kyllähän kaikenlaiset kepulikonstitkin houkuttelee; sen verran kriittistä hakukonetuloksissa menestyminen on. Kuuluisa ja rahakas esimerkki black hatin käytöstä tulee tietysti amerikan mailta. Siellä paikallinen suuri kauppaketju J.C.Penney takoi urakalla joulumyyntiä huijaamalla hakukoneita. J.C. Penney hankki (tai joku hankki, mitäänhän J.C. Penney ei koskaan myöntänyt) sivuilleen osoittavia linkkejä väärin keinoin; sivustolle osoittavien linkkien määrä nimittäin nostaa osakkeita hakukoneessa, koska se, että joku linkittää sivullesi, on hyvä merkki. Vielä parempi on, jos sivusto, jolta linkitetään, liittyy samaan aihealueeseen kuin sinun sivustosi. J.C.Penney tapauksessa linkit oli ostettu. Konehan ei moista huomaa ja niin J.C.Penney sai kivasti verkkokauppaansa kävijöitä ja raportoi tammikuussa mahtavasta joulumyyntituloksesta. Huhutaan, että joku J.C.Penneyn kilpalijoista kävi epäluuloiseksi ja kerä alkoi sen jälkeen purkautua. Luonnollisesti myös Google närkästyi asiasta.
Ajattele käyttäjiä, älä hakukoneita
Mitä sitten ovat white hat -tekniikat, ne lailliset. Yksi vaihtoehto on oikeasti ajatella koko asiaa siitä näkökulmasta, että mikä tekee sivustosta loppukäyttäjälle olennaisen. Jos kissaihminen etsii kissasivustoa hakusanalla kissa ja sivustosi kertoo kissoista, ei sinun tarvitse huijata hakukoneita piilottamalla avainsanaa “kissa” kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Käyttäjä ei myöskään poistu välittömästi pettyneenä sivultasi, koska sivustolla todellakin kerrotaan kissoista.
Hakukoneoptimoinnissa pääsee pitkälle, kun noudattaa muutamaa hyvää nyrkkisääntöä ja ne kaikki liittyvät sisältöön ja siihen, että sivusto todellakin vastaa sitä, mitä käyttäjä on hakenut. Näitä ovat muun muassa selkokieliset sivujen osoitteet, sivun sisältöä hyvin kuvaava kuvausteksti ja sivun nimi, otsikko ja varsinainen sisältö.
Jos sivusi siis kertoo lyhytkarvaisten kissojen turkin hoidosta, varmista, että tuo asia esiintyy noissa kaikissa mainituissa elementeissä, ja että sivun sisältö on oikeasti kiinnostavaa luettavaa kissaihmiselle, jolla on lyhytkarvainen kissa ja joka hakee vinkkejä sen turkin huoltoon.
Myös sisäinen linkitys on tärkeää (eli miten paljon sivullasi on linkkejä sivustosi muille sivuille), mutta muista siinäkin aina ajatella kuluttajaa: nosta vain kyseisen sivun sisältöön liittyviä, käyttäjän kannalta olennaisia linkkejä, sen osaat päättää vain sinä, ei mikään kone.
Ja näitä nyrkkisääntöjä on toki muitakin. Mutta jotain monimutkaista tässä hakukoneoptimoinnissa kyllä on; miten pysyä ajantasalla siitä millä ihmeen sanoilla käyttäjät yrityksesi tuotteita hakevat. Itse kiinnostuin fysioterapeutin odotushuoneessa kivasta kumisesta ilmatyynystä, joka asetetaan pehvan alle ja näin se vähentää selän kuormitusta istumatöissä. Ajattelin, että josko noita myytäisiin verkossa. En keksinyt mitään muuta hakusanaa kuin “aikuisten pierutyyny”. Ei löytynyt sillä.
Lue lisää hakukoneoptimoinnista:
Hakukoneoptimointi for dummies
Sesam hakukoneoptimoi! 6 pointtia näkyvyydestä
Pakkaset paukkuu. Huh. Kylmä on ja autot eivät lähde käyntiin. Näiden lisäksi on myös oikeita ongelmia. Nimittäin iho kuivuu! Peilistä katsoo kalpea naama, joka kaiken lisäksi hilseilee. Ihan kamalaa! Olen myös lukenut naisten lehdistä, että kuivaan ihoon tulee helpommin ryppyjä. Alkaa ahdistaa ja merkittävästi.
Siirryn peilin edestä sohvalle ja Googleen. Kirjoitan hakusanan “pintakuiva iho”. Ajattelin, että tuloksen kärkipaikoista taistelisivat isot ja ylelliset kosmetiikkabrändit tai edes kotimaiset; onhan pintakuiva iho taatusti iso ongelma täällä ääriolosuhteissa asuville.
Mutta, ensimmäinen orgaaninen tulos onkin tämä sivu: www.verkkosivuapteekki.fi/Kosmetiikka/Avene/Pintakuiva-iho.
Noin kymmenen erilaista hyvinkin kohtuuhintaista tuotetta pintakuivan ihon hoitoon ja vieläpä ostettavissa verkosta. Lisäksi sivulla on selitetty suht kansantajuisesti ja vakuuttavasti mistä pintakuiva iho johtuu ja miten sitä hoidetaan. Hyvä hyvä! 10 pistettä verkkosivuapteekki.fi:lle.
Tämä nappiin osunut hakutulos pisti minut miettimään myös muuta kuin kuivaa ihoani.
Ensinnäkin, miten arvokas asiakas verkkosivuapteekki.fi onkaan Avenelle, jonka tuotteita nuo kymmenkunta putkiloa olivat. Näkyvyyttä ja tunnettuutta tuotteille ja tuotemerkille oikeassa asiayhteydessä ja vielä apteekin sivulla eikä esimerkiksi eu.strawberrynet.com/main.aspx?region=EU (ja tämäkin verkkokauppa on ihan luotettava putiikki, vaikka ulkoasu ja google translation -käännöset muuta antavatkin ymmärtää). Nimittäin, jos nuo tuotteet auttavat minun iho-ongelmiin, niin puhutaan todellakin kanta-asiakkuudesta ja siitä Avene saa kiittää hyvin suunniteltua ja optimoitua verkkosivuapteekki.fi -kauppaa.
Tämä mainio, ratkaisun ongelmaani tarjonnut hakutulos pisti myös pohtimaan Suomen verkkoteollisuuden toimitusjohtaja Mikko Marsion Suomi sössi Internetin -kolumnia. Tässä kolumnissa Marsio sanoo seuraavasti: “Viestinnälliset kotisivut, suomenkielinen tuote-esittelyverkkokauppa ja hammastahnat vuodeksi Facebook-kampanja on tyypillisen perässähiihtäjän tai aloittelijan verkkoliiketoiminta”. Jaahas.
No, Mikko Marsiolla on ehkä tässä kolumnissa suomalaisen Internetin puolestapuhujan ja kehittäjän rooli, mutta ajatellaapa kuluttajaa. Eihän tuo apteekkituotteita myyvä verkkokauppa nyt mitään cutting edgeä ole, mutta pitääkö sitä nyt aina ollakaan, jos palvelu ratkaisee käsillä olevan ongelman? Mainostoimistossa strategi nyhjää huolestuneena ruutupaidan hihaa ja koettaa saada ajatukset työmatkalla tennareissa paleltuneista varpaista memeen, joka asiakkaalle pitäis keksiä. Että asiakas ois jotain cutting edgeä tai jotain tuolla netissä. Ettei vaan oltais perässähiihtäjäjumittajia. Niinkö?
Mutta entäs ne perusasiat, mitä jos laitettaisiin ensin ne kuntoon?
Katsotaanpa tarkemmin tuota verkkosivuapteekkia, minkä hakutulos ykköseksi sylkäisi. Joo, ei ole mitään suurta graafisen suunnittelun iloittelua saatikka mitään oivaltavaa ja erikoista konseptuaalista ideaa, vaan sivu, jossa myydään apteekkituotteita. Mutta, silmiinpistävää kuitenkin on, että tällä sivustolla on tehty perusasiat kunnolla. Katsokaapa sivuston oikeaa reunaa. Eikös olekin aika kivasti mietitty, missä tilanteissa apteekin tuotteita tarvitaan; “Helpotusta vaivoihin”, “Apua elämäntilanteisiin”. Vähän miinusta tulee siitä, että otsikon “Terveyttä vuodenaikoihin” alla ei ole linkkiä tuoteryhmään “Pakkasen kuivattama iho”.
Tämäkin verkkokauppa olisi voinut oikaista perusasioissa ja julkaista verkkokaupassa tuotteensa tuotekategorioiden alle, siis niiden, joiden alle ne luokiteltu “siellä erpissä tai tuotetietokannassa”. Sen sijaan on otettu kuluttajalähtöisempi ote (käyttäjälähtöisestä suunnittelusta voit lukea lisää Mirja Leinikan vieraskynä-kirjoituksesta).
Ja hei, sillä (ja hyvällä googlenäkyvyydellä) myytiin minulle tuote!
Miten kosmetiikkabrändit sitten näkyvät Googlessa?
Teimme Cuution avulla pienen tutkimuksen siitä, miten kosmetiikkabrändit näkyvät Googlessa, kun hakusanoina käytetään esimerkiksi juuri “pintakuiva iho” tai “punoittava iho”. Ruutukaappauksesta näkee, että testissä mukana olleet brändit ovat toivottoman kaukana Googlen ensimmäiseltä tulossivulta, eli kukaan testissä mukana olleista ei ole sijoilla 1-10.
Ensimmäiselle sivulle hakusanalla “pintakuiva iho” pääsee Apteekissa myytävä brändi Vichy sekä ihonhoitosarja Dermosil. Kun haetaan termillä “punoittava iho”, löytyy ensimmäinen suuren luokan kauneusbrändi, Lancome, sijalta 9.
Erikoista! Eivätkö beauty-brändit halua löytyä ongelmalähtöisillä hakusanoilla, vai eivätkö he vain ole hoksanneet, että kuluttajia voi lähentyä myös muuten kuin naistenlehtien kalliilla mainoksilla?
Hakukoneoptimointi alkaa viimein olla tärkeä sisällön tuotannon osa suuressa osassa yrityksiä. Ainakin siitä osataan ajatustasolla huolehtia. Rakettitiedettähän se ei edelleenkään ole, mutta metatietojen, hakusanojen toistomäärien ja linkittämisstrategioiden työstön yhteydessä unohtuu usein se toinen tärkeä kokonaisuus – lukijat, eli asiakkaat. Pahimmillaan tämä johtaa huonoon käyttäjäkokemukseen, kun teksti on geneeristä ja kiinnostavaa tietoa joutuu kaivamaan sotkuisista tagipilvistä ja linkkisekamelskasta.
Sosiaalisen median käyttö on tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia (tai haasteita, ihan miten vaan) sisällön optimointiin. Kun lukija löytää jotain mielenkiintoista (negatiivista tai positiivista!), nykymeininki on jakaa se omalle verkostolleen. Parhaassa, tai pahimmassa tapauksessa artikkeli tai muu informaatio leviää kulovalkean tavoin Facebookissa, Twitterissä, Linkedinissä, Youtubessa ja muissa kanavissa. Pieni asia voi helposti nytkäyttää liikkeelle vyöryn, jonka kynsissä yrittäjä on ihmeissään. Vyöryä ei suinkaan kannata pelätä, vaan tehdä asiat aina niin hyvin kuin mahdollista ja kerätä sato, kun se on kypsä.
Sosiaalinen jakaminen on oikeasti hyvä uutinen jo epätoivoon suistuneiden, perinteisen mainonnan osaajien keskuudessa. Tekniikan ohella voidaan taas vaikuttaa ihmiseen – tunteisiin – älyyn – haluihin!
Kun joku päätyy sivustolle hakukoneen kautta, on hän tyypillisesti etsinyt vastausta johonkin kysymykseen – ratkaisua tarpeeseen. Jos hakukoneoptimointi on tehty asiantuntevin käsin, ei hakijan tarvitse Googlen tulossivun jälkeen juuri tietoa enää etsiä. Mutta miten hakija voi löytää uusia mielenkiintoisia asioita Googlen kautta, jos ei tiedä niiden olemassaolosta? Ei mitenkään. Google toimii spesifeissä hauissa mainiosti, mutta ei ole paras tapa löytää täysin uutta.
Hakukoneitten lisäksi siis kannattaa miettiä muitakin näkökulmia tiedon löydettävyydelle. Miten tehdä sisällöstä sosiaalisesti löydettävää ja miten saada kävijät löytämään sitä lisää? Oikeastaan kyse on vain maalaisjärjestä.
1. Kirjoita parempia otsikoita
Otsikoiden pitää olla kiinnostavia. Ihmismielen kanssa pelatessa pelkkä hakusanojen viljely ei riitä. Esimerkiksi Twitterissä uudet lukijat näkevät todennäköisesti vain otsikon linkin yhteydessä. Ja ei, älä lisää otsikkoon ”katso kuvat!”. Se on lukijan aliarvioimista.
Mieti: Klikkaisinko itse?
2. Visualisoi sisältö
Liitä sisällön yhteyteen hyvä kuva aina, kun se on mahdollista. Se toimii sanomalehtien käyttämään tapaan huomionherättäjänä siihen sopivissa medioissa, kuten Facebook, joka ottaa kuvan ”peukalokuvaksi” automaattisesti sivustoltasi. Lisäksi se tuo sopivaa elävyyttä tekstisisällön yhteyteen.
3. Pidä kiinni lukijoistasi
Käytä sivustosi tarjoama tila viisaasti hyväksesi. Älä keskity vain tuomaan kävijöitä sivustollesi, niin kuin yleensä on tapana, vaan yhtälailla mieti miten saat kävijät pysymään tarjoamasi sisällön parissa aina omien tavoitteittesi saavuttamiseen saakka.
Analysoi millaiset sisältöelementit ohjaavat kävijöitäsi jatkuvasti eteenpäin, päätä mihin heidät haluat ohjata ja tee tarvittavia muutoksia, jotta vielä useampi kävijä tekee asioita, joista on sekä sinulle että hänelle hyötyä.
4. Tarjoa parasta mahdollista sisältöä
Kirjoita tai kirjoituta loistavaa tekstiä ja tarjoa jaettavan arvoisia tiedonmurusia. Todellakin helpommin sanottu kuin tehty, mutta tiedon löytymisen siirtyessä vahvemmin tavallisten ihmisten käsiin sisällön laadulla on entistä suurempi merkitys. Geneerinen katalogipapatus ei yksinkertaisesti enää riitä.
Eräänä päivänä yritys X päättää, että sillä on oltava verkkosivut. Sivuilla on oltava ainakin perustiedot, yhteyshenkilöt, ja ne tuotteet ja palvelut, joita yritys asiakkailleen kauppaa. Sosiaalista mediaa tulee myös hyödyntää jollakin tapaa – eihän yritys ole vielä edes Facebookissa. Sivujen oheen voisi perustaa myös keskustelufoorumin, jossa ihmiset voivat vaihtaa mielipiteitä yrityksen tuotteista tai toimialasta. Sellainenhan tunnetusti tuo lisää kävijöitä ja siinä samalla saa lisää sisältöä sivuille – ja ihan ilmaiseksi! Entä verkkomyynti? Voisiko tuotteita esittelyiden ohella myös myydä verkon kautta? Kuulostaako tutulta? Ei ole lainkaan epätavallista, että verkkosivustonsuunnitteluprosessi pyörähtää käyntiin kilpailijan lanseeraaman palvelun tai toiminnallisuuden vuoksi. Verkkonäkyvyys ei kuitenkaan ole ilmaista – verkkosivuja voi toki kyhätä kokoon lähes “kuka tahansa” – mutta se miten saadaan palveluun uhrattu investointi takaisin, vastaamaan sille asetettuja tavoitteita ja vielä poikimaan lisätuloja?
Aloitetaan käyttäjistä
Sen sijaan, että ulkoisille asiakkaille suunnatun verkkopalvelun sisältö, rakenne ja palvelustrategia suunniteltaisiin organisaation sisällä, kannattaa katse ensin suunnata kohti sen tulevia käyttäjiä. Miksi? Siksi että käyttäjät usein näkevät yrityksen ja palvelun toisin kuin organisaatio itse. Organisaation henkilöstö on usein liian lähellä omia tuotteitaan tai palveluitaan nähdäkseen ne käyttäjän silmin. Hyviä esimerkkejä kuluttajien kuuntelematta jättämisestä löytyy lähiympäristöstämme joukoittain – kukapa ei joskus esimerkiksi olisi tuskaillut Helsingin kaupungin liikenteen matkakorttijärjestelmän parissa miettien mitä numeroa laitteessa pitikään painaa, jotta saa matkansa veloitettua oikein. Ja mikä tästä on seurauksena? Jos ei muuta niin ärtynyt kuluttaja ja huono maine, joista kumpikaan ei edistä yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita. Jokaisen yrityksen tavoitteena lienee verkkopalvelua perustettaessa että kuluttaja viihtyisi siellä, tutustuisi yrityksen tuotteisiin ja palveluihin tehden lopulta ostopäätöksen. Miten tähän siis päästään?
Tunne asiakkaasi
Kaikilla yrityksillä on asiakkaita ja asiakkaat täytyy tuntea. Mikäli yritys mielii menestyä verkossa, on asiakkaat kuitenkin tunnettava myös toisin – miten he käyttävät Internetiä. Jos asiakas ostaa jatkuvasti yrityksen tuotteita vaikkapa vähittäismyynnin kautta, se ei tarkoita, että sama toistuisi verkon välityksellä. Ehei. Sama edistynyt asiakas, joka vaatii tuotteilta laatua ja nopeita toimitusaikoja, saattaa käyttää verkkoa vain vapaa-ajallaan tai olla käytössään niin kömpelö, ettei Internetistä ostaminen tule kysymykseenkään. On myös arvokasta ymmärtää, mitä asiakas yrityksestä tai toimialasta ylipäätään haluaa tietää. Jos käy ilmi, että yrityksen kuluttajakunnasta 80% ei koskaan käytä sosiaalista mediaa tai edes seuraa sitä aktiivisesti, miksi investoida siihen? Jos kuluttajille kaikkein arvokkainta tietoa on esimerkiksi yrityksen tuoteportfolio ja sen hinta- ja saatavuustiedot, miksi ei tarjota sitä ja vieläpä niin hyvässä formaatissa, että asiakas ilahtuu?
Tietenkään kuluttajat eivät tiedä kaikkea…
..mutta olisi sääli satsata turhiin asioihin, jos voi tehdä oikeita. Kun kuluttajia on kuultu, voidaan vasta vetäytyä oman organisaation sisälle miettimään saatuja tuloksia. Kuluttajien tarpeeseen on vastattava viisaasti – ei täyttämällä kaikkia toiveita, vaan puettava organisaation tavoitteet kuluttajien kielelle. Jos päämääränä on myydä tuotteitaan verkon kautta, kuluttajia kuulemalla tiedetään miten se tehdään järkevästi: onko omaan verkkokauppaan investointi järkevää vai kannattaisiko myyntiä ensin kokeilla jonkin jo olemassa olevan verkkomyyntikanavan kautta, jossa käyttäjätkin ovat jo valmiina? Parhaimmillaan tällaisesta kuluttajien ja liiketoimintatavoitteiden yhdistämisestä saadaan yhdistelmä, joka kertoo selkeästi mitä asioita yrityksen kannattaa verkkopalveluunsa tuottaa, ja kuinka asioista pitäisi puhua. Organisaation kieli ei useinkaan ole sama kuin kuluttajien käyttämä kieli – kännykkä on kännykkä eikä multimediatietokone, vaikka yritys niin sitä kauppaisikin.
Paljonko se maksaa?
Kuluttajia voi kuunnella suurella ja pienellä rahalla. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä mihin haluaa investoida. Suomessa investoidaan tyypillisesti tekniikkaan ja kun investointi on tehty, ryhdytään miettimään miten käyttäjät saadaan oppimaan hankittu tekninen ratkaisu. Välttämättä oppimista ei tapahdu koskaan. Toinen vaihtoehto on investoida ensin kuluttajiin ja tutkia, miten organisaation tavoite voidaan pukea asiakkaan kielelle ja mitä asioita kannattaa toteuttaa (teknisestikin) ja mitä ei. Käyttäjälähtöistä, kuten perinteistäkin, verkkopalveluiden toteuttamistapaa kannattaa myös seurata numeroilla ja asettaa sopivat mittarit, joilla mitata toteutuksen onnistumista. Mittareina voi esimerkiksi olla asiakastyytyväisyys, reklamaatioiden määrä tai kontaktit asiakaspalveluun, jotka kaikki vaikuttavat yrityksen liikevaihtoon ja -voittoon. Kaikki nämä luvut tyypillisesti muuttuvat positiivisemmiksi, mikäli palvelun suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu ne, jotka palvelun parissa lopulta tulevat aikaansa viettämään – käyttäjät.
http://www.really.fi/blog/2011/12/16/yritys-tuu-ikkunaan-%e2%80%93-taalla-huutaa-kayttaja/feed/ 0 Uuden ajan Internet company on voittaja http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/ http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/#comments Thu, 24 Nov 2011 08:40:16 +0000 Tuija Riekkinen Verkkobrändi brändi löydettävyys näkyvyys yritysilme http://www.really.fi/blog/?p=812 Muistatteko vielä termin “Internet company”. Ei se mitään, sehän on lähes yhtä ysäriä kuin termi Webmaster. Mutta, ajattelin kuitenkin palauttaa sen teidän mieliinne, sillä se on mielestäni erittäin hyvä termi. Tosin se, mitä se nykyään tarkoittaa, on tietysti muuttunut. Mitä … Lue lisääMuistatteko vielä termin “Internet company”. Ei se mitään, sehän on lähes yhtä ysäriä kuin termi Webmaster. Mutta, ajattelin kuitenkin palauttaa sen teidän mieliinne, sillä se on mielestäni erittäin hyvä termi. Tosin se, mitä se nykyään tarkoittaa, on tietysti muuttunut.
Mitä Internet company sitten aikoinaan tarkoitti? Joskus 2000-luvun alussa se tarkoitti yritystä, joka vei prosessinsa verkkoon. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti kotisivuja, mutta tietysti myös verkkokauppaa ja isoissa yrityksissä tehtiin myös Intranetiä ja vaikkapa henkilöstöhallinnon prosessien sähköistämistä.2000-luvun puolessa välissä Internet company oli yritys, jonka tuote oli verkkopalvelu. Vaikkapa Google. Tai Amazon.
Mitä Internet company sitten on tänä päivänä? No, sehän on yritys, joka ottaa verkon lähtökohdaksi, kun miettii liiketoimintaansa tai liiketoimintaan liittyviä asioita. Yritys, joka kysyy aina “miten tämä toimisi verkossa?” tai “miten tämä tukee meidän verkkonäkyvyyttämme?”.
Otetaanpa muutama esimerkki. Mieti, onko yrityksesi nimi hakukoneystävällinen, jääkö se mieleen (siis asiakkaalle, ole nyt rehellinen, kun mietit)? Entäpä logosi? Onko yrityksesi brändi kenties suunniteltu silloin, kun verkolla ei ollut niin suuri merkitys? Mikä on seuraus, jos logossasi ei ole yrityksen nimeä ja se on ainoa yritykseesi viittaava asia tuotteessasi? Seuraus on se, että potentiaalinen asiakas ei voi hakea verkosta siitä lisätietoja, koska tyhjästä on paha nyhjäistä. Kaupat jäi siis tekemättä, sori.
Entäs kun mietit brändisi uudistusta? Internet company tekee senkin verkko edellä. Miten? No, esimerkiksi typografiaa suunnitellessa kannattaa valita mielummin fontti, josta on olemassa webbiversio. Silloin fontti näyttää siltä kuin pitääkin ilman kikkailuja. Jos brändin suojelemiseksi tänä päivänä pitää vaihtaa verkkosivujen pääotsikot tekstistä kuviksi, on vika, anteeksi nyt vaan, brändissä eikä siinä, että tyhmät selaimet (kyllä, monikossa) eivät vaan näytä fonttia just oikein.
Verkkosivujen uudistus voi siis olla hyvä lähtökohta koko brändin uudistukselle.
Jos verkon ottaa huomioon oikealla tavalla, siirtyy koko suunnittelu aika luontevasti hyvin käyttäjälähtöiseksi. Verkossa ihminen on yksin tutkimassa tuotteita ja palveluita, ei ole apuna myyjää, joka havaitsee ilmeistä ja eleistä, että ohi meni tuo myyntilause, kokeillaanpas toista. Jos tuotteesi, palvelukonseptisi tai tuotevalikoimasi on liian monimutkainen esittää ja myydä verkossa, niin ehkä se ei olekaan verkon vika…
http://www.really.fi/blog/2011/11/24/uuden-ajan-internet-company-on-voittaja/feed/ 1 Uutta Cuutiossa http://www.really.fi/blog/2011/10/28/uutta-cuutiossa/ http://www.really.fi/blog/2011/10/28/uutta-cuutiossa/#comments Fri, 28 Oct 2011 06:31:56 +0000 Heidi Tiainen Internetmarkkinointi Käyttöliittymäsuunnittelu cuutio google käytettävyys http://www.really.fi/blog/?p=805 Cuutio on saanut uuden ilmeen ja uuden aloitusnäkymän. Uudistusten taustalla on käytettävyyden parantaminen ja verkkonäkvyyden muutosten korostaminen. Cuution uusi aloitusnäkymä Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, … Lue lisääCuutio on saanut uuden ilmeen ja uuden aloitusnäkymän. Uudistusten taustalla on käytettävyyden parantaminen ja verkkonäkvyyden muutosten korostaminen.
Cuution uusi aloitusnäkymä
Aloitusnäkymä osoittaa heti suurimmat muutokset kerätyssä datassa ja käyttäjä saa nopealla vilkaisulla tärkeät tiedot esiin. Aloitusnäkymästä näkee muun muassa avainsanat, joiden hakukonesijoitus on muuttunut eniten, uudet linkit ja kilpailijoiden tilanteen. Koska Cuution keräämä data ei häviä, käyttäjä voi tarkastella tiliään milloin tahansa ja valitsemaltaan ajankohdalta. Nopea vilkaisu aloitusnäkymään summaa viime viikkojen tärkeimmät muutokset, joihin voi myöhemmin paneutua.
Kilpailutilanne Googlessa
Kaikkien näkymien linkkivalikko ja pikatoiminnot on yhtenäistetty. Avainsanojen ja kilpailijoiden lisääminen on nyt mahdollista kaikissa näkymissä, mikä helpottaa ja nopeuttaa työskentelyä.
Cuution lähtökohtana on jatkossakin hyödyllisen informaation viestiminen selkeästi. Olemme saaneet erittäin hyvää palautetta ja kehitysehdotuksia asiakkailtamme ja otamme ne huomioon jatkossakin kehittäessämme Cuutiota vahvaksi osaksi asiakkaidemme menestyvää liiketoimintaa. Lukekaa myös Cuution blogista vinkkejä oman verkkonäkyvyydenne kehittämiseen ja hyödyntäkää Cuutio-käyttöliittymästä löytyvää Support-valikkoa, josta löydätte nopeita opastuksia Cuution käyttöön!
Lisätietoja Cuutiosta:
Heidi Tiainen
Product Marketing Manager
Puh: 044 764 1069
Ja seuraavaksi jotain aivan muuta: internet meme. Ei sillä, että tämä olisi jokaisen päättäjän bisneskriittisin asia, jonka tuntemista ilman ei tulisi nykymaailmassa toimeen, mutta memet ovat kiehtova aihe ja niiden seuraaminen auttaa ymmärtämään nopeasti kehittyvää käyttäjien kulttuuria netissä. Memet naurattavat, yhdistävät ja luovat mahdollisuuden kommunikoida luovasti ja joskus yli kielimuurien. Kenen mielestä kissanpennut eivät muka ole söpöjä?
Meme käsitteenä tarkoittaa palasta kulttuuria, jota voidaan levittää esimerkiksi puheessa, tekstissä, kuvissa ja videoissa. Termin kehitti brittiläinen evoluutiobiologi Richard Dawkins kirjassa ”The Selfish Gene” (1976). Suurempaa huomiota meme on saanut internetin yleistymisen yhteydessä.
Look at your company’s website. Now look at our clients’. Back to yours, NOW BACK TO OUR CLIENTS’. Sadly, you are not our client. But if you contacted me right now your website could look like our clients’. Thadaa! Näin olen levittänyt palasen kulttuuria sinulle. Tämän memen alkuperä on Old Spice -mainos vuodelta 2010, jossa naurettavan hyväkroppainen entinen NFL-pelaaja kertoo sinulle miksi kannattaa käyttää Old Spice suihkusaippuaa. Mainosta on katsottu Youtubessa 36 miljoonaa kertaa ja se on poikinut käsittämättömän määrän sitä parodioivia videoita. Niin, ja kuoleva brändi sai toisen mahdollisuuden.
The most interesting man in the world. Dos Equis. 2007. Erittäin hauska mainos, jossa todetaan muutama fakta maailman mielenkiintoisimmasta miehestä, joka luonnollisesti juo Dos Equis olutta. Silloin, kun juo olutta. Tämä meme on yksi levinneisimmistä. Se on saanut versioita niin videoformaatissa, kuin erityisesti kuvien muodossa. Kaava on yksinkertainen: ”I don´t always X, but when I do, I Y”.
KISSA! Näitä riittää. Miten se liittyy pistaasipähkinöihin? Jaa-a, vaikea sanoa. Mutta se on video kissasta. Joka on vähän niin kuin ihminen. Joka soittaa koskettimia. Siksi.
No mitä väliä tällä kaikella on? Mainostoimistojen, teinien ja nörttien tekemiä haa-haa-hauskoja videoita ja kuvia sosiaalisissa medioissa, joissa ne muutenkin viettää ihan liikaa aikaa. No, kerronpa oman näkemykseni. Old Spice -mainos uudisti brändin imagon ja teki siitä taas coolin. Dos Equis tuli memen ansiosta minunkin tietoisuuteeni ja huomaan, kun se on jonkin ravitsemusliikkeen tarjonnassa. Tuota kissavideota en lähde avaamaan, haluan nauttia siitä tunteesta, etten vain tajua.
Mitä yhteistä näillä memeillä on? Trafiikki. Ne luovat paljon trafiikkia internetissä. Brändejä käytetään hakusanoina, kun hauskoja videoita etsitään Googlesta ja Youtubesta. Väitän, että kovin moni ei pysty tilauksesta luomaan tarttuvaa internet memeä. Siis sellaista, joka lähtee liikkumaan sosiaalisissa medioissa kulovalkean tavoin ja saa uusia hauskoja muotoja. Kuitenkin se, mihin voi vaikuttaa on trafiikin ohjaus. Huolehdi, että näyt kampanjan lanseeraamisen aikaan oikeilla avainsanoilla, jotta saat ohjattua käyttäjät haluamaasi sisältöön. Seuraa memen kehittymistä ja reagoi siihen. Tämä on hyvä tapa kommunikoida potentiaalisten asiakkaiden kanssa, tätä he kuuntelevat. Ole rehellinen ja osaa nauraa itsellesi ja brändillesi. Muuten sinulle nauretaan. Muuten olet keisari.
Kirjoittaja on uusi.
Lähteitä:
knowyourmeme.com
en.wikipedia.org/wiki/Meme
nmincite.com/?p=2944
Ajat ovat muuttuneet. Viime viikolla Markkinointiviestinnänviikoilla käsiteltiin lähes yksinomaan verkkomaailmaa. Puhuttiin digitaalisesta palvelumuotoilusta, eStrategiasta ja tietenkin sosiaalisesta mediasta kaikilla mausteilla. Hiilijalanjälki on niin 2008, nyt puhutaan digijalanjäljestä! Tämä tarkoittaa, että markkinointi ja viestintä on tänä päivänä yhtä kuin verkko, mutta ennen kaikkea liiketoimintapaikkana on nykyään verkko.
Haluaisin tuoda hyvän pointin esille viikoilla esintyneen Franticin Tommi Pelkoselta. Verkko ei enää ole sisällönjakokanava, vaan businesspaikka.Verkkonäkyvyys tulee ottaa osaksi liiketoimintasuunnittelua ja sen tulee ennen kaikkea olla investointi kustannuslaskelmineen ja tuottotavoitteineen. Verkko on muuttanut ja ohjaa ostokäyttäytymistä. Tietoa odotetaan olevan koko ajan saatavilla, ja yrityksiä ja tuotteita tutkitaan ja vertaillaan yhä enemmän ja tarkemmin.
Haut ja sosiaalinen läsnäolo ovat osa jokapäiväistä verkkokäyttäytymistä, ei erikoisalue. Perinteinen puskaradio on muuttunut pihan pienestä pensaasta kokonaiseksi metsäksi, joka todellakin vastaa, kun sinne huudetaan. Vanha viisaus, että hyvästä kokemuksesta kerrotaan neljälle ja huonosta 20 henkilölle ei päde enää lainkaan, kun keskimääräisellä Facebook-käyttäjälläkin on jo 130 kaveria. Tutuille tiedottaminen on vaan parin klikin päässä ja tieto on jaettavissa moneen eri kanavaan hetkessä.
Ottakaa siis verkko tosissaan. Verkko tuo lisää myyntiä, lisää liidejä ja kustannussäästöjä. Tarkkailkaa mikä tuottaa ja mikä maksaa. Käyttäkää ammattilaisia apuna verkkonäkyvyyden parantamisessa ja verkon hyödyntämisessä, koska mikään investointi ei ole itsestäänselvyys ja jokaisen investoinnin halutaan lopulta tuottavan. Investointi tarvitsee kunnon strategian taakseen, koska muutenhan se on vaan pöljä hanke.
http://www.really.fi/blog/2011/10/05/verkko-on-business-paikka/feed/ 0 Koukuta kävijäsi hyvällä sisällöllä http://www.really.fi/blog/2011/08/26/koukuta-kavijasi-hyvalla-sisallolla/ http://www.really.fi/blog/2011/08/26/koukuta-kavijasi-hyvalla-sisallolla/#comments Fri, 26 Aug 2011 06:43:08 +0000 Sara Henriksson Content Marketing Sisältösuunnittelu http://blog.really.fi/?p=746 Miten saisin kerrottua yrityksen viestin kiireiselle surffailijalle, joka saapuu kotisivuilleni Googlesta tai linkin kautta ja suostuu antamaan vain muutaman sekunnin ajastaan? Miten saisin kävijän pysähtymään edes hetkeksi, tutustumaan yritykseni tuotteisiin ja ymmärtämään että meihin kannattaa ottaa yhteyttä? Puhuttele kävijää Hakusanamainonta … Lue lisääMiten saisin kerrottua yrityksen viestin kiireiselle surffailijalle, joka saapuu kotisivuilleni Googlesta tai linkin kautta ja suostuu antamaan vain muutaman sekunnin ajastaan? Miten saisin kävijän pysähtymään edes hetkeksi, tutustumaan yritykseni tuotteisiin ja ymmärtämään että meihin kannattaa ottaa yhteyttä?
Puhuttele kävijää
Hakusanamainonta tai muu hakusanaoptimointi voi tuoda asiakkaita sivustollesi, mutta jos sivustosi sisältö ei puhuttele kävijää, lähtee kävijä saman tien pois. Verkkoon kirjoittamisen ympärillä pyörii jos jonkinlaista myyttiä, tarua ja totuutta, mutta mahdotonta hyvä verkkokirjoittaminen ei ole. Tosin, jos tarkkoja ollaan, ei verkkokirjoittaminen ole pelkästään kirjoittamista, vaan myös erilaisten tietosisältöjen ryhmittelyä ja tuomista tietoa ja sisältöä olennaisiin asiayhteyksiin, tekstin ja muun median yhdistämistä verkon sallimin keinoin, ja parhaimmillaan sekä erityyppisiä lukijoita että hakukoneita miellyttävän sisällön tuottamista.
Jos sinusta tuntuu, että sivustosi kävijät eivät ymmärrä tuotteitasi tai palveluitasi ja joudut vastailemaan paljon tiedusteluihin, on syy erittäin todennäköisesti sisällössä. Painetun esitteen teksti toimii harvoin verkossa, vaikka siinä ei sisällöllisesti mitään vikaa olisikaan. Esitteet, yrityksesi tuoteasiantuntijat, asiakaspalvelun henkilöstö ovat kultaakin kalliimpia tietolähteitä. Esiteteksteihin perehtymällä ja asiantuntijoita haastattelemalla voi tuotteesta löytää aivan uusia puolia mitä korostaa.
Mieti kävijää – Mitä hän oikeasti etsii
Kotisivujen sisältö tehdään edelleen hyvin organisaatiolähtöisesti. Mitä me olemme ja mitä me teemme. Kävijä on kuitenkin vain ja ainoastaan kiinnostunut siitä, onko minulle jotain tarjottavaa? What’s in it for me? Kävijälähtöisen sisällön suunnittelu ei ole ollenkaan helppoa, ja siksi niin monet epäonnistuvat siinä.
Täällä Reallyssä olemme ymmärtäneet asiakkaidemme tuskan, ja tarjoamme apua sisällön suunnittelussa. Jos pohdiskelet, että ”Tarttis tehrä jotain”, mutta verkkosivustosi kokonaisuudistus on hiljattain tehty, keskitä resurssisi seuraavaksi sisältöön ja sen kehittämiseen.
http://www.really.fi/blog/2011/08/26/koukuta-kavijasi-hyvalla-sisallolla/feed/ 0 Pankkilaina kirkolta http://www.really.fi/blog/2011/05/27/pankkilaina-kirkolta/ http://www.really.fi/blog/2011/05/27/pankkilaina-kirkolta/#comments Fri, 27 May 2011 08:45:11 +0000 Heidi Tiainen Hakukonemainonta Hakukoneoptimointi Web-analytiikka avainsana cuutio google-näkyvyys http://blog.really.fi/?p=742 Miten nykypäivän asiakas etsii tietoa? Maailma on muuttunut Kuponkiuutisista Googleen. Ovissa lukee EI MAINOKSIA, koska tietoa halutaan etsiä itse ja silloin, kun se on ajankohtaista. Outbound-markkinointi on out ja inbound-markkinointi on in. Ajatellaan pankissa asioimista. Haluat lainan asuntoa/autoa/elämää varten. Sinulta … Lue lisääMiten nykypäivän asiakas etsii tietoa? Maailma on muuttunut Kuponkiuutisista Googleen. Ovissa lukee EI MAINOKSIA, koska tietoa halutaan etsiä itse ja silloin, kun se on ajankohtaista. Outbound-markkinointi on out ja inbound-markkinointi on in.
Ajatellaan pankissa asioimista. Haluat lainan asuntoa/autoa/elämää varten. Sinulta löytyy varmasti kysymyksiä ja tietoa, jota haluaisit saada ja jota et vielä edes tiedä. Voin kertoa, että työpäivän jälkeen pankkiin ehtiminen klo 16.30 mennessä vaatii sellaista kuviointia, että ykkösketjukin olisi sekaisin. Saati sitten niiden kaikkien kysymysten sovittaminen siihen työpäivän jälkeiseen vaivaiseen puoleentuntiin, ja myyjällekin pitäisi jo näyttää vihreää tai punaista.
Mitä teet? Otat selvää ennakkoon asioista ja tarjonnasta, jotta tiedät mitä ja mistä kannattaa kysyä. Ja nettiin, ja Googleen: ”pankkilaina”. Nyt pankit hereille, täältä tulee palaute. Hakusanalla ”pankkilaina” Googlen luonnollisiin tuloksiin nousee vain yksi pankki. Kyllä yksi pankki. Luulin, että nousi toinenkin, mutta sivu ei ollutkaan evli.fi vaan evl.fi. Niimpä, jopa Suomen evankelis-luterilainen kirkko nousee sanalla ”pankkilaina”, mutta pankkeja ei. Eikö pankeilla ole kilpailua? Eikö pankkien suurin tulo ole myydä rahaa? Miten ne myy? Pankkilainoin. Ja pankkien melkein arvokkaimmalla sanalla ei ole mitään arvoa.
Kyseisellä hakusanalla tosiaan löytyi muuta kuin pankkeja, muun muassa blogeja ja keskustelupalstoja aiheesta. Sitä kansansanaa ja tietoa pankkilainoista. Ja sinne meidän pankkilainanottajakin menee. Mutta missä on itse asiantuntija, kun sitä tarvitaan? Jos pankki A:lla on hyvät lainaehdot, hyvä palvelu ja muutenkin pankin brändi tahtoo olla helposti lähestyttävä, niin hyvä ihme, ole! Tuo kaikki tämä esille. Löydy helposti niillä kaikilla hakusanoilla, joita kaikki mahdolliset asiakkaat käyttävät ja löydy ainakin niillä kaikista selkeimmillä. Nyt muutosta kuvioihin, toivottasti ensi viikolla hakusanalla ”pankkilaina” tätäkin blogia paremmin sijoittuisi ihan oikeita pankkeja.
Enää tulosten ei tarvitse tulla yllätyksenä, sillä Google-sijoitusten seuraaminen on viimeinkin helppoa. Cuutio on selaimella käytettävä työkalu, jolla voit vaivatta seurata tärkeiden avainsanojen Google-sijoituksia ja sijoitusten kehittymistä, kilpailijoiden näkyvyyttä ja verkostoja sekä löytää ihan uusia tärkeitä avainsanoja ja kilpailijoita. Kokeile maksutta osoitteessa www.cuutio.fi.
http://www.really.fi/blog/2011/05/27/pankkilaina-kirkolta/feed/ 3 Jos huijaat hakukonetta, huijaat myös ihmistä http://www.really.fi/blog/2011/05/20/jos-huijaat-hakukonetta-huijaat-myos-ihmista/ http://www.really.fi/blog/2011/05/20/jos-huijaat-hakukonetta-huijaat-myos-ihmista/#comments Fri, 20 May 2011 05:57:19 +0000 Tuija Riekkinen Hakukoneoptimointi black hat hakutulos white hat http://blog.really.fi/?p=725 Tiedättekö mitä, minusta hakukoneoptimoinnin ympärille on turhaan rakentunut mielikuva, että se on hirvittävän monimutkaista ja vaatii onnistuakseen jos jonkinmoista projektia ja prosessia ja tietysti konsultteja. Erinäisiä kikkareitakin on rakennettu, jotka mystisesti nostavat esimerkiksi sivuston sisäisten linkkien määrää ja täten myös … Lue lisääTiedättekö mitä, minusta hakukoneoptimoinnin ympärille on turhaan rakentunut mielikuva, että se on hirvittävän monimutkaista ja vaatii onnistuakseen jos jonkinmoista projektia ja prosessia ja tietysti konsultteja. Erinäisiä kikkareitakin on rakennettu, jotka mystisesti nostavat esimerkiksi sivuston sisäisten linkkien määrää ja täten myös hakukoneen kiinnostusta.
Jotta aiheesta saadaan vielä monimutkaisempi, velloo sen ympärillä keskustelu “white hat” ja “black hat” -tekniikoista. Siis mistä? No, todella suoraviivaisesti ilmaistuna: white hat -tekniikat ovat niin sanotusti laillisia keinoja nousta ylös hakukonetuloksissa ja black hat -tekniikoilla puolestaan pyritään huijaamaan hakukoneita. Anteeksi, sanoinko hakukoneita? Tarkoitin tietysti kuluttajia, käyttäjiä.
Mietipä tilannetta, jossa kadulla on kaksi kilpailevaa kauppaa vierekkäin ja toisen kaupan rahakkaampi omistaja rakentaisi kadulle oville vievän käytävän, jossa olisi iso aukko hänen kaupan ovelle ja vain pienen pieni rakonen naapurikaupan ovelle. Tai entäs jos Helsingin Sanomat ja Seiska vaihtaisivat kansiaan; vain saadakseen lukijat siirtymään sisältöön (kumpi kansi sitten ketäkin enemmän houkuttelee). Tähän juuri pyritään black hat -tekniikalla; nousemaan epäreiluin keinoin listassa ylemmäksi.
Kaita katu ei aina houkuttele, kun on leveää leipää tarjolla
Toki kun asiaa ajattelee, niin kyllähän kaikenlaiset kepulikonstitkin houkuttelee; sen verran kriittistä hakukonetuloksissa menestyminen on. Kuuluisa ja rahakas esimerkki black hatin käytöstä tulee tietysti amerikan mailta. Siellä paikallinen suuri kauppaketju J.C.Penney takoi urakalla joulumyyntiä huijaamalla hakukoneita. J.C. Penney hankki (tai joku hankki, mitäänhän J.C. Penney ei koskaan myöntänyt) sivuilleen osoittavia linkkejä väärin keinoin; sivustolle osoittavien linkkien määrä nimittäin nostaa osakkeita hakukoneessa, koska se, että joku linkittää sivullesi, on hyvä merkki. Vielä parempi on, jos sivusto, jolta linkitetään, liittyy samaan aihealueeseen kuin sinun sivustosi. J.C.Penney tapauksessa linkit oli ostettu. Konehan ei moista huomaa ja niin J.C.Penney sai kivasti verkkokauppaansa kävijöitä ja raportoi tammikuussa mahtavasta joulumyyntituloksesta. Huhutaan, että joku J.C.Penneyn kilpalijoista kävi epäluuloiseksi ja kerä alkoi sen jälkeen purkautua. Luonnollisesti myös Google närkästyi asiasta.
Ajattele käyttäjiä, älä hakukoneita
Mitä sitten ovat white hat -tekniikat, ne lailliset. Yksi vaihtoehto on oikeasti ajatella koko asiaa siitä näkökulmasta, että mikä tekee sivustosta loppukäyttäjälle olennaisen. Jos kissaihminen etsii kissasivustoa hakusanalla kissa ja sivustosi kertoo kissoista, ei sinun tarvitse huijata hakukoneita piilottamalla avainsanaa “kissa” kaikkiin mahdollisiin paikkoihin. Käyttäjä ei myöskään poistu välittömästi pettyneenä sivultasi, koska sivustolla todellakin kerrotaan kissoista.
Hakukoneoptimoinnissa pääsee pitkälle, kun noudattaa muutamaa hyvää nyrkkisääntöä ja ne kaikki liittyvät sisältöön ja siihen, että sivusto todellakin vastaa sitä, mitä käyttäjä on hakenut. Näitä ovat muun muassa selkokieliset sivujen osoitteet, sivun sisältöä hyvin kuvaava kuvausteksti ja sivun nimi, otsikko ja varsinainen sisältö.
Jos sivusi siis kertoo lyhytkarvaisten kissojen turkin hoidosta, varmista, että tuo asia esiintyy noissa kaikissa mainituissa elementeissä, ja että sivun sisältö on oikeasti kiinnostavaa luettavaa kissaihmiselle, jolla on lyhytkarvainen kissa ja joka hakee vinkkejä sen turkin huoltoon.
Myös sisäinen linkitys on tärkeää (eli miten paljon sivullasi on linkkejä sivustosi muille sivuille), mutta muista siinäkin aina ajatella kuluttajaa: nosta vain kyseisen sivun sisältöön liittyviä, käyttäjän kannalta olennaisia linkkejä, sen osaat päättää vain sinä, ei mikään kone.
Ja näitä nyrkkisääntöjä on toki muitakin. Mutta jotain monimutkaista tässä hakukoneoptimoinnissa kyllä on; miten pysyä ajantasalla siitä millä ihmeen sanoilla käyttäjät yrityksesi tuotteita hakevat. Itse kiinnostuin fysioterapeutin odotushuoneessa kivasta kumisesta ilmatyynystä, joka asetetaan pehvan alle ja näin se vähentää selän kuormitusta istumatöissä. Ajattelin, että josko noita myytäisiin verkossa. En keksinyt mitään muuta hakusanaa kuin “aikuisten pierutyyny”. Ei löytynyt sillä.
Lue lisää hakukoneoptimoinnista:
Hakukoneoptimointi for dummies
Sesam hakukoneoptimoi! 6 pointtia näkyvyydestä